Grönlannin mannerjäätikkö onGrönlannin sisäosia peittäväjäätikkö. Se on laajalti kaksi kilometriä paksu ja paksuimmalta kohdaltaan noin 3,2 kilometriä paksu.[1] Se on 2 500 km pitkä ja 1 000 km leveä.[2]
Uutta jäätikköä syntyy jatkuvasti oman painonsa ansiosta tiivistyvästä lumesta. Osa jäästä sulaa pois kesän aikana, osa sulaa jään aiheuttaman valtavan paineen takia jäätikön pohjalla ja osavirtaa pois[3]jäävuorina.
Grönlannin mannerjäästä 7 % laskeutuu mereen Sermeq Kujalleqista (tansk.Jakobshavn Isbræ, ”eteläinen jäätikkö”) ja se synnyttää myös enemmän jäävuoria kuin mikään muu pohjoisen pallonpuoliskon jäätiköistä.[4]
Grönlannin mannerjäätikkö yhdistyi useammista yksittäisistä jäätiköistä isoksi jäämassaksi kahdesta yhteen miljoonaa vuotta sitten.[1] Grönlannin jäätikkö oli nykyistä laajempi jääkaudella, mutta se oli hieman nykyistä pienempi tuhansia vuosia sittenholoseenin lämpöhuipun aikoihin. Grönlannissa oli nykyistä lämpimämpää vieläkeskiajan lämpökaudella, jolloinviikingit kävivät siellä.[5]
Jää sulaa jäätikön reunaa ympäröivällä sulamisalueella, jossa lämpötila nousee kesällä kyllin korkeaksi. Sulamisalue on ollut esimerkiksi vuonna 2007 40 % koko jäätiköstä.[1] Sen reunalla jää on noin 500 metriä paksua.[1] Sulamista tapahtuu alueella huhti–lokakuussa ja tämä alue laajenee huhti–lokakuun välillä. Yöpakkasia on tällä alueella kesälläkin, ja ne jäädyttävät pinnan yöksi.[1] Nopeimmin jäätikkö sulaa reunoiltaan, kun taas keskellä jäätikköä on havaittu myös jään paksunemista.[6]
Jäätä sulattavat osaltaankryokoniitiksi[7] sanotut pienet tummat hituset, jotka koostuvat muun muassa tuulen tuomasta pölystä ja levistä[8]. Niiden tummuus heikentää jään heijastavuutta ja lisää lämmön imeytymistä, mikä taas sitten nopeuttaa sulamista.[1] Jäälle syntyy kesällä sulamisvedestäjäätikköjärviä ja-jokia. Jäähän syntyy sen liikkuessaperuskallion päällä suuria halkeamia, joihin järvet lopulta syöksyvät synnyttäen kuilumaisenjäätikkökaivon[1]. Vesi virtaa jään alla liukastaen sen liikettä[1].
1990-luvun puolivälissä sulamisvedet nostivat merenpintaa 0,13 millimetriä vuodessa, kun taas 1997–2003 vuosittainen määrä oli jo 0,25 millimetriä.[6] Jos mannerjäätikkö sulaisi kokonaan, se nostaisi merenpintaa kuudella metrillä.[2]
