Gori (georg.გორი) on kaupunkiGorin piirikunnassaŠida Kartlin hallintoalueellaGeorgiassa. Se on Šida Kartlin pääkaupunki ja suurin kaupunki. Gorissa on noin 49 500 asukasta (2002). Vuoden 2014 asukasluvuksi arvioitiin 54 700.[1]
Gorin kaupunki sijaitsee 76 kilometriä Georgian pääkaupungistaTbilisistä länteenMtkvari- jaLiakhvi-jokien yhtymäkohdassa 588 metriä merenpinnan yläpuolella. Alueen ilmasto sijoittuu suhteellisen lämpimän aroilmaston ja suhteellisen kostean ilmaston välimaastoon. Kesä on yleensä kuuma. Vuoden keskilämpötila on 10,9 °C, pienin tammikuussa (-1,2 °C) ja suurin elokuussa (22,5 °C). Sademäärä on suurin toukokuussa (76 millimetriä) ja pienin elo- (34 millimetriä) sekä tammikuussa (30 millimetriä).
Gorin linnoitus vuonna 1642. Italialaisen lähetyssaarnaajan Cristoforo di Castellin piirros.Goris tsikhe, Gorin linnoitus.
Gorin alueella on ollut asutusta varhaiseltapronssikaudelta lähtien. Keskiaikaisten georgialaisten kronikoiden mukaan Gorin kaupungin perusti kuningasDavit IV (hallitsi 1089–1125), joka asutti paikalle pakolaisiaArmeniasta. Gorin linnoitus näyttää olleen käytössä kuitenkin jo 600-luvulla, ja arkeologiset todisteet kertovat kaupunkimaisen yhteisön olemassaolosta joantiikin aikaan. Vuosina 1299–1303 Goria miehittivätalanialaiset heimot, jotka pakenivat synnyinmaansa mongolivalloitustaPohjois-Kaukasuksella. Georgian kuningasGiorgi V valloitti kaupungin takaisin vuonna 1320 työntäen alaanit takaisin Kaukasusvuorten taakse.
Georgian keskiaikaisen kuningaskunnan hajaantumisen myötä Gori, joka sijaitsi strategisella paikalla tärkeiden kulkureittien yhtymäkohdassa, joutui usein ulkomaiden hyökkäyksien kohteeksi ja vaihtoikin isäntäänsä useita kertoja. Sen miehitti ja ryösti ensiksiAk KoyunlunUzun Hassan vuonna 1477 ja sittenPersianTahmasp I 1500-luvun puolivälissä. Vuosisadan loppuun mennessä Gori oli siirtynytOsmanien valtakunnan haltuun, ja siitä tuli osmanien tärkein tukikohta Georgiassa, kunnes georgialaiset valloittivat kaupungin takaisinSimon I:n johdolla raskaiden taistelujen jälkeen vuonna 1599. Persialaiset ottivat kaupungin jälleen sotilastukikohdakseen šaahiAbbas I:n hallinnossa vuonna 1614.
Osmanien (1723–1735) ja persialaisten (1735–1740-luku) toisiaan seuranneiden miehitysten jälkeen Gori palasi georgialaisten hallintaan, ja kuninkaatTeimuraz II jaErekle II onnistuivat kehittämään kaupungin taloutta ja kulttuuria. Sen jälkeen kunVenäjän keisarikunta liitti Georgian itseensä, Gorille annettiin kaupunkioikeudetTbilisin kuvernementissa vuonna 1801. Kaupungin koko ja väkiluku kasvoivat koko 1800-luvun ajan, mutta se tuhoutuivuoden 1920 maanjäristyksessä. Kaupungista tulineuvostokaudella merkittävä teollisuuskeskus, joka kärsi talouden romahduksesta ja väestökadosta Neuvostoliiton hajoamisen aiheuttaman kriisin vuosina 1990-luvulla.
Gori sijaitseeEtelä-Ossetian konfliktin lähialueella. Rautatie yhdistää sen Georgiasta eronneenEtelä-Ossetian pääkaupunkiinTskhinvaliin, mutta se on ollut poissa käytöstä 1990-luvun alusta lähtien. 2000-luvulla Georgia on lisännyt armeijansa toimintaa kaupungissa ja sen ympäristössä. Niinpä maan keskussotilassairaala siirrettiin Tbilisistä Goriin lokakuussa 2006.[2] 18. tammikuuta 2008 Georgian toinenNato-standardien mukainen sotilastukikohta otettiin käyttöön Gorissa. Sinne tullaan asettamaan Georgian maavoimien ensimmäinen jalkaväkiprikaati.[3] Venäjän ilmavoimat pommittivat kaupunkia elokuussa 2008Venäjän–Georgian sodan yhteydessä ja Venäjän armeija miehitti kaupungin usean päivän ajaksi.Human Rights Watch -järjestön mukaanrypälepommit surmasivat Gorissa ainakin kahdeksan siviiliä ja haavoittivat kymmeniä kaupungin asukkaita.[4]
Gorin katedraali.Kesäkuussa 2010 poistettu Stalinin patsas Gorin kaupungintalon ulkopuolella.
Gorissa ja sen ympäristössä on useita huomattavia kulttuurillisia ja historiallisia nähtävyyksiä. Monet ulkomaalaiset tuntevat Gorin ensisijaisestiJosif Stalinin synnyinkaupunkina, mutta Georgiassa Gori on pitkään historiallisesti yhdistetty linnoitukseensaGoris tsikheen, joka on rakennettu kallioiselle kukkulalle Gorin keskustan viereen. Toisella kukkulalla on Pyhän Yrjön 1700-luvulla rakennettu Goridžvarin kirkko, joka on suosittu pyhiinvaelluskohde. MuinainenUplistsikhen kiveen hakattu kaupunki ja 600-luvulla rakennettuAtenis Sionin kirkko sijaitsevat Gorin kaupungin lähistöllä.
Stalinin yhteyttä kaupunkiin ovat vahvistaneetJosif Stalinin museo, joka sijaitsee Gorin keskustassa, ja 1950 luvulta Gorin kaupungintalon edustalla seisonut Stalinin patsas. Se oli yksi harvoista säilyneistä Stalin-patsaistaNikita Hruštšovindestalinisaation jälkeen. Monumentti aiheutti kiistoja 1990-luvun alussa juuri itsenäistyneessä Georgiassa, mutta kommunismin jälkeinen hallinto myöntyi Gorin asukkaiden vaatimuksiin ja jätti patsaan pitkäksi aikaa paikalleen.[7][8] Kesäkuussa 2010 patsas kuitenkin siirrettiin Stalin-museoon.[9]
.jpg)
