Google Scholar on yhdysvaltalaisenGooglen tuottama maksuton hakupalvelu, jonka avulla voi etsiätieteellisiä julkaisuja. Palvelu avattiin18. marraskuuta2004[1], ja se on nykyisin käytettävissä neljällätoista eri kielellä, myös suomeksi.[2]
Google Scholarin haku kattaa suurimman osan merkittävistäakateemisen kirjallisuuden julkaisijoista (ilmaisia ja maksullisia lähteitä) ja myös muuta perinteisten julkaisuhakupalvelujen ulkopuolelle jäävää aineistoa (mm. esitelmiä, seminaaripuheita).[3] Palvelun seuraamista tietokannoista, aineiston iästä ja hakutietokannan päivitystiheydestä ei ole saatavilla tarkkaa tietoa.[3] Jotkut julkaisijat eivät puolestaan salli Google Scholarin hakea tietokantojaan. Palvelusta näyttäisi puuttuvan muun muassa huomattava osaElsevierin ja Karger Pressin julkaisuista.[3][4]
Palvelun kehittyneimpiä ominaisuuksia on muun muassajulkaisuihin kohdistuneiden viittausten listaus.[3] Sen sijaan käyttöliittymä ja tietokantarakenne eivät joidenkin arvostelijoiden mukaan ole vielä kehittyneet vastaamaan palvelun erikoistarpeita.[3] Esimerkiksi Googlen yleishakukoneesta peräisin olevaPageRank-järjestelmä nostaa esille suositut ja paljon viittauksia saaneet vanhat tutkimukset, kun looginen järjestys olisi tuoreimmasta tiedosta vanhimpaan.[3]
Google Scholar lähti liikkelleAlex Verstakin jaAnurag Acharyan välisestä keskustelusta. Kumpikin heistä oli tuolloin osallistunut Googlen päähakukoneen ohjelmointiin.[5][6]
Vuonna 2007 Acharya ilmoitti Google Scholarin käynnistäneen ohjelman digitoida ja ylläpitää journal-julkaisuja yhteistyössä näiden julkaisijoiden kanssa. Tämä on eri toimeksianto kuinGoogle Book Search, jonka skannaukset vanhemmista journaleista eivät sisällämetatietoa, jota tarvitaan yksittäisten artikkelien tunnistamiseen nimenomaisissa julkaisuissa.[7]
Google Scholar etsii digitaalisia ja fyysisiä tieteellisiä artikkeleita, niin internetistä kuin kirjastoistakin.[8]
Käyttäen omaa "group of" -toiminnallisuuttaan, Google Scholar näyttää saatavilla olevat linkit journal-artikkeleihin. Vuoden 2005 versiossa tämä ominaisuus tarjosi linkin sekä vain tilaajille tarkoitettuihin versioihin artikkelista, että vapaisiin kokotekstiversioihin artikkeleista. Valtaosan vuotta 2006 se tarjosi linkkejä vain julkaisijoiden versioihin. Joulukuusta 2006 alkaen se on tarjonnut linkkejä sekä julkaistuihin versioihin, että suurimpiin vapaasti käytettäviinvarantoihin. Haku ei edelleenkään kata yksittäisten tiedekuntien nettisivuja; pääsy tällaistenyksityisten arkistojen vapaasti käytettäviin versioihin tarjotaan nykyisinGooglessa, josta tällaisetopen access -artikkelit ovat löydettävissä.
"Cited by" -ominaisuudellaan Google Scholar tarjoaa pääsyn tiivistelmiin artikkeleista, jotka ovat viitanneet näkyvillä olevaan artikkeliin.[9] Juuri tämä ominaisuus tarjoaaviittausindeksoinnin, jollainen aiemmin löytyi ainoastaan Scopuksesta[10] jaWeb of Knowledgesta. "Aiheeseen liittyviä artikkeleita" -ominaisuus Google Scholarissa esittää listan läheisesti aiheeseen liittyvistä artikkeleista, jotka ovat lajiteltu pääsääntöisesti siltä pohjalta, kuinka samanlaisia artikkelit ovat alkuperäiseen hakutulokseen verrattuna. Jokaisen artikkelin merkityksellisyys otetaan myös huomioon.[11]
↑abcdefGiustini, Dean & Barsky, Eugene: A look at Google Scholar, PubMed, and Scirus: comparisons and recommendations. JCHLA/JABSC, 2005, nro 26. National Research Council Canada Research Press.Artikkelin verkkoversio. (pdf) Viitattu 15.8.2007. (englanniksi)[vanhentunut linkki]
↑Burright, Marian: Database Reviews and Reports: Google Scholar -- Science & Technology. Issues in Science and Technology Librarianship, talvi 2006, nro 45. Science & Technology Section, Association of College & Research Libraries. ISSN 1092-1206Artikkelin verkkoversio. Viitattu 15.8.2007. (englanniksi)
