Gongi on metallista valmistettu, ympyränmuotoinen,idiofoninenlyömäsoitin, jonka lautasmaisen rungon reuna on yleensä taitettu alaspäin. Usein gongeja soitetaan lyömällä sitä lautasen keskivaiheille huopa-, nahka- tai kumipäällysteisellämalletilla. Tällöin syntyy gongin ominaisuuksia vastaava ääni, jolla voi olla tietty tunnistettava sävelkorkeus tai joka voi olla sävelkorkeudeltaan laajaspektrinen.[1]
Gongilla on yleensä matala tai syvä reunus, mutta myös reunuksettomia gongeja esiintyy. Gongeja on valmistettu sekä keskikuhmulla tai ilman kuhmua.[1]
Ensimmäiset gongit olivat tiettävästi kiinalaisia ja ne oli valmistettupronssista.
Sinfoniaorkesterin soittimena käytetty gongi on yleensä laakeatam tam (tamtam), jossa ei ole keskikuhmua eikä suurta reunusta. Useat lähteet pitävät tätä eräänä gongin tyyppinä[1][2] tai eri soittimena.[3] Sitä voidaan soittaa yhdellä tai kahdella malletilla. Lyömäkohtaa vaihtamalla voidaan muodostaa erilaisia äänikuvioita. Soittajan käyttämän malletin koko ja materiaali sekä iskun voimakkuus ja lyömäkohta vaikuttavat gongin rakenteen ohella soittimesta lähtevään ääneen.
Gongeja käytetään myös merkinannossa, etenkin nyrkkeilyssä.
Esimerkki orkesterikäytössä olevasta tamtamista.
10" Chau-gongi
Gongin soittaja säesti sahansoittajaa Helsingin Taiteiden yössä 2012
Seremoniallinen Maailmanrauhan gongi Intian New Delhissä. Gongin äärellä Intian pääministeri Modi ja Etelä-Korean presidentti Moon Jae-in.
_(16358658285).jpg)
.JPG)