Vuonna 1871 germanium oli yksi alkuaineista, joitaDimitri Mendelejev ennusti olevan olemassa puuttuvanapiin ryhmän analogiana ("ekasilicon"). Tämän alkuaineen olemassaolon osoittiClemens Winkler vuonna 1886, ja se oli tärkeä varmistus Mendelejevin jaksollisen järjestelmän idealle.
Germaniumilla on viisi pysyvääisotooppia. Ne ja niiden keskinäiset osuudet luonnossa esiintyvästä germaniumista ovat seuraavat:70Ge (20,57 %),72Ge (27,45 %),73Ge (7,75 %),74Ge (36,50 %) ja76Ge (7,73 %). Germaniumista tunnetaan yli 20radioaktiivista isotooppia. Niistä pitkäikäisin on68Ge, jonka puoliintumisaika on 270,95 päivää.[2]
Germanium on sopivainfrapunasovelluksiin, sitä käytetään infrapunaspektroskoopeissa ja muissa optisissa laitteissa, joissa tarvitaan äärimmäisen herkkiä infrapunadetektoreita.Germaniumdioksidintaitekerroin jadispersio-ominaisuudet tekevät germaniumin käyttökelpoiseksi laajakulmaisiinkameran linsseihin jamikroskooppien objektiivilinsseihin.
↑Meija, Juris et al.: Atomic Weights of the Elements 2013 (IUPAC technical report). Pure and Applied Chemistry, 2016, 88. vsk, nro 3, s. 272. IUPAC.Artikkelin verkkoversio. (pdf) Viitattu 14.12.2016. (englanniksi)
