Gerald (Gerry) Durrell (7. tammikuuta1925 –30. tammikuuta1995) olibrittiläineneläintarhanpitäjä, luonnontutkija ja -suojelija jakirjailija. Hänet tunnetaan parhaiten lukuisista eläinaiheisista kirjoistaan, mutta hän myös perusti nykyisen Durrellin villieläintensuojelusäätion (Durrell Wildlife Conservation Trust) sekäJerseyn eläintarhan, joka keskittyyuhanalaisteneläinlajien suojeluun. KirjailijaLawrence Durrell oli Gerald Durrellin vanhempi veli ja esiintyy monissa hänen kirjoistaan kutsumanimellään Larry.
Durrellin vanhemmat olivat suvultaan brittiläisiä mutta molemmatIntiassa syntyneitä. Gerry Durrell itsekin syntyi Intiassa kuopukseksi nelilapsiseen perheeseen. Perheen isän kuoleman jälkeen Durrellit muuttivat vuonna1928Englantiin ja edelleen vuonna1935KreikkaanKorfun saarelle. Vuodet Korfulla jättivät nuoreen Gerryyn lähtemättömät jäljet ja olivat hänen muistoissaan aina onnellista, aurinkoista aikaa. Hän tutustui lääkäri-luonnontieteilijä Theodore Stephanidekseen ja kiinnostui syvästi kaikenlaisista eläimistä ja niiden käyttäytymisestä. Hän piti lemmikkeinä laajaa valikoimaa saaren eläimistöälinnuistakaloihin,käärmeisiin jahyönteisiin. Myöhemmin hän muisteli humoristiseen sävyyn niin perheensä kommelluksia kuin korfulaisia eläin- ja ihmisystäviäänkin kolmessa kirjassa, joista on suomennettuEläimet ja muu kotiväkeni sekäEläimellistä menoa Korfussa. Hänen lapsuusmuistojensa pohjalta on tehty myös televisiosarjaDurrellin perhe.
Lähestyvätoinen maailmansota pakotti Durrellit palaamaan vuonna1939 Korfulta Englantiin. Lähes täysin muodollista koulutusta vaille jäänyt Gerry Durrell halusi työskennellä eläinten parissa: hän haaveili työstä eläintarhassa tai villieläinten keräämisestä viidakoista eläintarhoja varten. Lemmikkieläinliikkeessä ja maatilalla työskentelyn jälkeen hänen onnistui vuonna1945 päästä eläintenhoidon harjoittelijaksi Whipsnaden eläintarhaan. Vuonna1947 hän lähti ensimmäiselle eläintenkeräysmatkalleen nykyiseenKameruniin. Seuranneiden vuosikymmenten aikana hän teki monia tällaisia matkoja lähinnäAfrikkaan jaEtelä-Amerikkaan ja keräsi eläinten ohella hyvin laajalti niiden käsittelyyn ja hoitoon liittyvää kokemusta ja tietotaitoa. Kerätyt eläimet päätyivät aluksi eläimiä tilanneiden englantilaisten eläintarhojen kokoelmiin. Pian Durrell alkoi kuitenkin suunnitella oman eläintarhan perustamista. Hän ei tahtonut erota eläinyksilöistä joihin oli matkalla jo ehtinyt kiintyä, eikä hän myöskään ollut tyytyväinen senaikaisten eläintarhojen pitoon ja toimintaperiaatteisiin. Omalle eläintarhalle löytyi lopulta vuonna1958 paikka Jerseyn saarelta, jossa se edelleen sijaitsee. Vuonna1963 perustettiinJerseyn villieläintensuojelusäätiö huolehtimaan sekä eläintarhan rahoituksesta ja ylläpidosta että yleisemminkin uhanalaisten eläinlajien suojelutyöstä.
Durrellin kirjailijanura käynnistyi jo vuonna1951. Hän oli juuri mennyt naimisiin lähes täysin rahattomana, ja sekä vaimo että isoveli Lawrence kannustivat häntä kirjoittamaan kokemuksistaan eksoottisilla matkoillaan ja eläinten parissa. Tuloksena oli Kamerunin matkasta kertovaArkillinen eläimiä (1953, suom. 1973), joka oli välitön menestys. Durrellin kertojanlahjat olivat heti ilmeiset. Vaikka hän ei koskaan suuresti kirjoittamisesta nauttinutkaan, runsaslukuiset pääosin omaelämäkerralliset eläinkirjat olivat hänelle jatkossa koko ajan tärkeä tulonlähde. Vuonna1956 julkaistusta humoristisesta Korfun-vuosien muistelukirjastaEläimet ja muu kotiväkeni tuli jättimenestys ja lukijoiden kestosuosikki. Tämä kirja myös edisti suuresti Durrellin uraa niin kirjailijana kuin eläintensuojelutyössäkin.
Durrell kiinnitti muuhun maailmaan nähden jo hyvin aikaisessa vaiheessa huomionsa uhanalaisiin eläinlajeihin ja näiden suojelun tärkeyteen. Hän koki tämän elämäntehtäväkseen ja haki asialle huomiota ja julkisuutta monenlaisin keinoin: kirjoittamalla kirjoja, filmaamalla matkoillaan materiaalia televisio-ohjelmia varten ja esiintymällä ja luennoimalla ahkerasti ympäri maailmaa. Hän oli hyvin vetovoimainen esiintyjä ja otti yleensä eläimiä mukaansa. Myös Jerseyn eläintarhan ensisijainen tehtävä oli uhanalaisten lajien auttaminen: vaikka tarha on aina ollut avoinna yleisölle, eläinten viihtyminen ja etu ovat aina etusijalla yleisön viihdyttämiseen nähden. Durrellin matkojen tavoitteet vaihtuivat ennen pitkää eläinten keräilystä tiedon ja filmimateriaalin keräämiseen, paikallisväestön valistamiseen ja uhanalaisten eläinlajien paikallisten suojeluohjelmien perustamiseen ja tukemiseen.
Durrell tunsi eläimet hyvin ja arvosti niitä elävinä olentoina ja yksilöinä. Hän ei kuitenkaan suhtautunut niihin järin sentimentaalisesti eikä romantisoivasti. Hän tiesi pitkän ja laajan eläintenpitokokemuksensa perusteella, että eläimet viihtyivät vankeudessa hyvin jos niiden kaikista perustarpeista vain pystyttiin pitämään huolta. Hän teki aina lujasti töitä löytääkseen jokaiselle vangitulle ja tarhatulle eläimelle oikeanlaiset olosuhteet ja ravinnon ja pitääkseen ne terveinä ja tyytyväisinä. Hän piti kuitenkin ainoana oikeutuksena villieläinten eläintarhassa pitoon niiden suojelua sukupuutolta; eläintarhan tuli auttaa lajeja säilymään ja uhalaisten eläinten lukumääriä kasvamaan. Kun lajin elinolot ja suojelu alkuperäisessä elinympäristössä saataisiin taas kuntoon, eläimet tuli palauttaa luontoon.
Gerry Durrellin ensimmäinen vaimo Jacqueline (Jacquie) muutti erilleen vuonna1976 ja avioliitto purkaantui lopullisesti vuonna1979, taustalla lähinnä Durrellin omistautuminen työlleen ja kasvavatalkoholiongelmat. Hänen toinen vuonna 1979 solmittu avioliittonsayhdysvaltalaisen eläintieteilijä Lee Durrellin kanssa kesti Gerry Durrellin kuolemaan vuonna 1995 saakka. Lapsia hänellä ei koskaan ollut.
Durrellin kirjallinen tuotanto on erittäin laaja ja suomennettu vain pieneltä osin. Hän kirjoitti niin omaelämäkerrallisia eläinkirjoja, luonto-oppaita,romaaneja, lyhyiden tarinoiden kokoelmia kuin lastenkirjojakin. Osan myöhäisimmistä kirjoistaan hän kirjoitti yhdessä toisen vaimonsa Lee Durrellin kanssa. Ensimmäinen vaimo Jacqueline Durrell puolestaan kirjoitti avioliiton aikana kaksi omaelämäkerrallista kirjaa (Beasts in My Bed, 1967 jaIntimate Relations, 1976), joissa eläimet ja Gerald Durrell esiintyivät tiiviisti.
