Gepidit mainittiin ensimmäistä kertaa vuoden 260 jaa. tienoilla, kun he osallistuivatDaakian valloitukseengoottien liittolaisina. Heidän ensimmäinen kuninkaansa,Fastida, laajensi gepidien vaikutusvaltaa hyökätenburgundien kimppuun, tuhoten heidät lähes täysin 200-luvulla. Tämän jälkeen he pyysivät gooteilta heidän alueitaan, mutta gootit torjuivat heidät taistelussa. Goottien tavoin gepidit käännytettiinareiolaiseen kristinuskoon.
Vuonna375 gepidit joutuivathunnien vallan alleostrogootti-kuninkaidensa mukana. Heistä tuli hunnien suosimia vasalleja. Gepidit osallistuivat vuonna451 kuninkaansaArdarikin johdollaKatalaunien kenttien taisteluun Galliassa, Seinejoen itäpuolellaAttilan johtamien hunnien liittolaisina. Hunnien hävittyä taistelun gepidit ja monet muut hunnien alaiset kansat kääntyivät hunneja vastaan. Gepidien kuningasArdarikin joukot kukistivat Attilan pojanEllakin johtamat hunnit vuonna454Nedao-joen taistelussa[2]. Voiton jälkeen gepidit löysivät uuden kotimaan itselleenKarpaateilta.
Ei kestänyt kauan, kun vanha riita gepidien jaostrogoottien välillä puhkesi, ja gepidit ajettiin kotimailtaan pois vuonna504 goottikuninkaanTeoderik Suuren johdolla.
Vuonna537 gepidit asettuivat rikkaalle alueelleBelgradin ympärille. Vuonna546Bysantin valtakunta liittoutuilangobardien kanssa, tarkoituksenaan ajaa gepidit pois seudulta.Astfeldin taistelussa gepidit kärsivät murskatappion, ja vuonna566avaarit ja langobardit kukistivat gepidien valtakunnan lopullisesti. Legendan mukaan langobardien kuningasAlboin tappoi viimeisen gepidihallitsijanKunimundin ja otti tämän tyttären Rosamunden puolisokseen[2].
