 | Tämä artikkeli tai sen osa painottuu liikaa joihinkin aiheen osa-alueisiin. Artikkelia tulisi muuttaa tasapainoisemmaksi. Voit auttaa Wikipediaaparantamalla artikkelia. Lisää tietoa saattaa ollakeskustelusivulla. |
Gangsteri on ammattirikollinen ja rikollisjengin tai -järjestön jäsen[1], etenkinYhdysvaltainjärjestäytyneessä rikollisuudessa ja rikospoliisin rikostermistössä. Osa rikollisjärjestöistä pystyi pysymään enemmän tai vähemmän ei-rikollisina, kun osa oli mukana muodostamassa yhdysvaltalaista järjestäytynyttä rikollisuutta. Myös erilaisiin ei-rikollisiin tehtäviin tarkoitetut ryhmät, kutenvapaapalokuntalaiset tai vartijaryhmät muuttuivat joskus rikollisjengeiksi. Rikollisten jengien rikollisia jäseniä ruvettiin nimittämään gangstereiksi.
ErityisestiNew Yorkissa syntyi oma värikäs rikollismaailmansa. Siirtolaisalueet ja slummit, kutenHell’s Kitchen,Brooklyn ja varsinkinManhattanillaBoweryn jaBroadwayn välissä sijainnutFive Points toimivat rikollisjengien syntypaikkoina. New Yorkin ensimmäinen järjestäytynyt rikollisjengi oli 1820-luvulla perustettu irlantilaissiirtolaisista muodostunut rikollinenForty Thieves. Niin ikäänirlantilainen oli alueenviinakauppiaiden varastoja vartioimaan perustettu rikollinenRoach Guard, josta tulikin murhiin ja ryöstöihin erikoistunut rikollisjengi. Roach Guardin sekalaisesta rikollisesta sakista järjestyi sittemmin kurinalainen rikollinenDead Rabbits, jonka kovin vastustaja oli kansallismielinen ja katolilaisvastainen yhdysvaltalaissyntyisistä kasattu rikollinenBowery Boys, jota vastaan rikolliset irlantilaisjengit usein liittoutuivat. Muita rikollisjengejä olivat muun muassa rikollinenShirt Tails, jonka rikolliset jäsenet piilottelivat rikollisiaaseita housujen yli roikkuvien paitojen alla,Baltimoresta New Yorkiin rikollisen sisarjengin muodostanut rikollinenPlug Uglies jajuutalaisten rikollisten muodostama rikollinenEastman Gang.
Rikollistenkatujengien rikollisilla jäsenillä oli yleensä jokin tapa erottua toisten rikollisten jengien jäsenistä. Rikolliset Bowery Boysin rikolliset jäsen tunnettiin korkeapyttyisestäsilinterihatusta, punaisesta paidasta, mustista housuista, vasikannahkasaappaista, mustasta liivistä ja öljyllä kammatuista hiuksista. Vastustajan Dead Rabbitsin tunnisti punaraitaisesta paidasta ja jos heitä oli monta marssimassa kahakkaan tai mellakkaan, kantoivat he joukkonsa edellä kuolluttajänistä seipään nokassa.
Näillä rikollisilla katujengeillä oli rikollisen paljon eroavaisuuksia ulkoasun lisäksi myös toimintatavoissa. Usein rikollisjengit erikoistuivat tietyntyyppisiin rikoksiin, kuten rikollinenBoodle Gang, joka siirtyi rikollisesta ruokavaunujen ryöstöistä rikollisiin ihmiskaappauksiin ja rikolliseen lunnasrahojen kiristämiseen. RikollinenCharlton Street Gang puolestaan toimi rikollisten merirosvojen lailla hyökätenHudson-joen varrella oleviin koteihin varastetulla sluupilla 1860-luvun lopulla.Cherry Hill -rikollisjengin rikolliset jäsenet taas pukeutuivat rikkaiden lailla, jotta saattoivat rikollisesti ryöstää näitä näiden omilla asuinalueillaan. Rikollinen19th Street Gang ryösti helppoja kohteita, kuten naisia, lapsia ja vanhuksia. Teini-ikäisistä koostuneet rikollinenDutch Mob ja myöhemmin rikollinenCrazy Butch Gang erikoistuivat rikollisiin taskuvarkauksiin Boweryn itäpuolella. RikollinenBowery Boys oli puolestaan laaja-alainen ja sillä oli poliittistakin painoarvoa varsinkin korruptoituneimpien ja rikollisimpien New Yorkin poliitikkojen keskuudessa. Rikollinen Bowery Boys oli mukana kansallismielisessä ja ääriprotestanttisessaKnow Nothing -liikkeessä, kutenbaltimorelaisetRips Raps jaPlug Uglies, jolla oli newyorkilainen alajaosto.
Rikollisten keskinäisten välienselvittelyjen koko vaihteli. Oli satunnaisia rikollisiasalamurhia ja rikollisiapuukotuksia, yksittäisten rikollisten gangstereiden nyrkkinujakoita, pieniä rikollisiaveitsi- jatulitaisteluita sekä suuria satojen rikollisten miesten välisiä rikollisia joukkotappeluja. Lain kouraa välttääkseen rikollisjengit turvautuivat, kuten myöhemmät rikolliset jälkeläisensä rikolliseenlahjontaan,kiristykseen, uhkailuun jamurhiin. Politiikassa vaikutusvaltaa omanneet rikollisjengit suosivat silmänsä ummistaneita poliitikkoja.
Sisällissota ja sen jälkivuodet toivat muutoksia New Yorkin ja monen muun kaupungin rikolliselämään. New Yorkin vuoden 1863 värväysmellakat saivat alkunsa, kun osa värvätyiksi määrätyistä kaupunkilaisista, rikolliset gangsterit mukaan lukien, rikollisesti kieltäytyivät kutsusta sotapalvelukseen ja aloittivat erilaiset rikolliset mielenilmaukset, jotka laajenivat suureksi rikolliseksi mellakaksi. Know Nothing-liikkeen ansiosta mellakointi kääntyi kaupungin mustia vastaan. Riehuvat rikollisjoukot lynkkasivat ja pahoinpitelivät useita mustia, kunnes armeija vihdoin tukahdutti mellakan väkivaltaisesti. Rikollisuus haluttiin saada kuriin ja poliisi järjesti 1860-luvun lopulla useita kampanjoita ja operaatioita järjestäytyneitä rikollisjengejä vastaan. Rikollinen toiminta hiljenikin hetkeksi, kun rikollisjengit hajosivat niiden rikollisten keskusjäsenten jouduttua vankilaan, mutta uusia rikollisjengejä perustettiin. Rikollisista Chichesterseista, Dead Rabbitsista ja muista Five Pointsin irlantilaisista rikollisjengeistä tuliWhyos. Whyos tarjosi erilaisia rikollisia palveluja maksua vastaan. Tämä varmistui, kun 1884 New Yorkin poliisi pidätti erään Whyosin jäsenistä, Piker Ryanin. Hänellä oli taskussaan lista, hinnasto, jossa luki:
Uudelle vuosisadalle tultaessa New Yorkin juutalaisten suurin rikollisjengi, Monk Eastmanin johtama Eastman Gang oli hävittänyt Whyosin. Vaikka irlantilaisgangstereita ja rikollisjengejä toimii vieläkin ympäri Yhdysvaltoja, oli niiden kukoistuksen aika ohi. 1900-luku kuului etenkin italialaisjohtoisille suurille rikollisperheille. Paul Kelly ja Johnny Torrio perustivat italialaisjengin Five Points, joka puolestaan kukisti Eastman Gangin.Al Capone jaLucky Luciano olivat kummatkin uransa alkuvaiheessa Five Pointsin jäseniä, Five Pointerseja.
Yhdysvaltain kieltolaki loi pohjaa rikolliselle alkoholikaupalle. Alalla mukana olevat joutuivat yleensä alistumaan siihen, että rikollisjärjestö pyöritti toimintaa ja peri osansa voitoista. Rikollisjärjestöt kilpailivat reviireistään ja niiden väliset riidat ratkottiin usein rikollisesti tappamalla.[2]
