Gabriel Axel (oik.Gabriel Axel Mørch,18. huhtikuuta1918Aarhus –9. helmikuuta2014[1]) olitanskalainen elokuvaohjaaja ja käsikirjoittaja. Hänen tunnetuimpiin teoksiinsa kuuluuRanskalainen illallinen, joka voitti vuoden1987parhaan vieraskielisen elokuvan Oscar-palkinnon. Hänen suurin kaupallinen menestyksensä oli vuoden1962 seksikomediaPukki paratiisissa, joka sai valtavasti katsojia Länsi-Saksassa ja Pohjoismaissa, myös Suomessa[2].
Vaikka Axel syntyi Tanskan alueella, hän vietti kahdeksantoista ensimmäistä elinvuottaan pääasiassaPariisissa. Filmiuransa Tanskassa hiivuttua 1970-luvun keskivaiheilla hän muutti uudelleen Ranskaan ja teki siellä merkittävän uran televisio-ohjaajana.[3][2]
Myös näyttelijänä Gabriel Axel työskenteli sekä Tanskassa että Ranskassa. Tanskalaisen televisioteatterin parissa hän tuotti noin 50 tv-draamaa vuosina 1951–1970, muun muassa ensimmäisen tanskalaisen televisiosarjanRegnvejr og ingen penge (1965).[2]
Axel teki hyvin monen tyylilajin elokuvia. Hänen esikoiselokuvansaAltid ballade (1955) oli tyyliltään realistinen,Guld og grønne skove (1958) taas yhteiskunnallinen satiiri.Pukki paratiisissa (1962) jaIlman pöksyjä hipoissa (1971) eroottisia komedioita,Det kære legetøj (1968) kevyt dokumenttipornografiasta yhteiskunnallisena ilmiönä,Amour (1970) kolmeen eri aikakauteen sijoittuvaepisodielokuva. Ranskassa Axel voittiBalzac-palkinnonRembrandtista kertovalla tv-elokuvallaanLa Ronde de nuit (1977). Oscar-voittajaRanskalainen illallinen on 1800-luvun lopun Tanskaan sijoittuvaKaren Blixen -filmatisointi,Valtikka veressä (Prinsen af Jylland, 1994) historiallinen seikkailuelokuva, ja Axelin viimeiseksi ohjaustyöksi jäänytLeïla (2001) romanttinen draama nuoren tanskalaismiehen ja marokkolaisen berberitytön kohtaamisesta.[2]
| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
| Henkilöt | |
| Muut | |
