 | Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliintarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä neohjeen mukaan. |
| Fuusiojazz | |
|---|---|
| Alkuperä | Jazz,free jazz,post-bop,blues rock,psykedeelinen rock,funk,1900-luvun taidemusiikki |
| Alkuperämaa |  Yhdysvallat |
| Kehittymisen ajankohta | 1960-luvun loppu |
| Tyypillisiä soittimia | sähkökitara,piano,sähköpiano,rummutsaksofoni,trumpetti,bassokitara,laulu |
| Kehittyneitä tyylilajeja / suuntauksia | smooth jazz,acid jazz,progressiivinen rock,krautrock |
| Infobox OK | |
Fuusiojazz (tai lyhyemminfuusio) on 1960-luvullaYhdysvalloissa syntynyt ja 1970-luvulla suosionsa huipulla ollut musiikin suuntaus, joka yhdistää elementtejäjazzista,populaarimusiikin eri suuntauksista, kutenrockista, sekä usein myös eri maiden etnisestä musiikista. Fuusiojazz-yhtyeet käyttävät usein sekä rockmusiikin että jazzmusiikin tärkeimpiä soittimia, mutta kokoonpanot vaihtelevat hyvin suuresti. Yleisimpiä soittimia ovatsähkökitara,syntetisaattori,rummut,saksofoni,trumpetti, sähköinenkosketinsoitin sekäsähköbasso (joskus myöskontrabasso).
Fuusio ei ole varsinaisesti musiikintyyli, koska se tarkoittaa periaatteessa mitä tahansa musiikkia, jossa jazz-muusikot yhdistävät jazzin ja jonkin populaarimusiikin tai etnisen musiikin tyylin piirteitä keskenään. Voidaan erikseen puhua esimerkiksi ”jazz-rockista”, ”jazz-funkista” tai ”world-fusionista”. Fuusio on siis ennemminkin musiikillinen traditio tai lähestymistapa kuin yksittäinen tyylisuuntaus. Tyypillistä fuusiolle ovat melkein aina jazzille ominaiset pitkät, improvisoidut soolot. Sanaafuusiojazz voidaan käyttää, kun halutaan painottaa fuusion yhteyttä jazz-traditioon. Loppuliitejazz pudotetaan usein pois silloin, kun on kyse musiikista, joka ei kuulosta juuri lainkaan perinteiseltä jazzilta.
1960-luvulla monet jazz-muusikot alkoivat yhdistellä jazzia ja tuon ajan popmusiikkia. Fuusiojazz-tyylin alkuaikojen tärkeimpänä innovaattorina pidetäänMiles Davisia, jonka keskeiset fuusiolevyt olivat vuonna1969 levytetytIn a Silent Way jaBitches Brew. Davis ei ollut ensimmäinen, joka levytti jazzia ja poppia yhdistelevää musiikkia, mutta hänen levyillään oli suurin vaikutus. Monet näillä levyillä soittaneista muusikoista olivat fuusiojazzin merkittävimpiä kehittäjiä 1970-luvulla ja perustivat omat fuusio-yhtyeensä. PianistiChick Corea perustiReturn to Forever -yhtyeen, joka levytti ensin latinalaisvaikutteista fuusiota ja myöhemmin jazz-rockia.Joe Zawinul taas perustiWayne Shorterin kanssa monipuolisia fuusiolevyjä tehneenWeather Report -yhtyeen. KitaristiJohn McLaughlin perusti psykedeelissävyistä jazz-rockia levyttäneenThe Mahavishnu Orchestran. Miles Davisin yhtyeestä jo aiemmin eronneet rumpaliTony Williams ja pianistiHerbie Hancock olivat myös keskeisiä nimiä fuusiossa. Hancock jatkoi ensin kokeellisen fuusion linjalla ja siirtyi myöhemmin jazz-funkkiin. Tony Williamsin levyt ovat vahvasti rock-vaikutteisia.
Muista fuusion parissa työskennelleistä muusikoista merkittävimpiä on kitaristiPat Metheny, joka julkaisi debyyttilevynsä1976. Hän on jatkanut työtä fuusion parissa yhtyeellään Pat Metheny Group. 1970-luvulla tulivat fuusion kautta tunnetuiksi myös basistitStanley Clarke jaJaco Pastorius, jotka olivat tuolloin sähköbasson vaikutusvaltaisimpia taitajia. Edellä mainittujen John McLaughlinin ja Pat Methenyn ohellaLarry Coryell,Al Di Meola jaAllan Holdsworth olivat fuusiota levyttäneitä merkittäviä sähkökitaristeja, jotka nousivat pinnalle 1970-luvulla. Fuusiossa kuultiin toisinaan myösviulua. Merkittävimpiin jazz-viulisteihin kuuluvaJean-Luc Ponty on tehnyt 1970-luvulta alkaen monia fuusiolevyjä. Merkittävien fuusiorumpaleiden joukkoon lukeutuvat Tony Williamsin lisäksi The Mahavishnu Orchestrassa tunnetuksi tullutBilly Cobham, Return to ForeverinLenny White, sekä monien artistien kanssa yhteistyötä tehnytAlphonso Mouzon.
1980-luvulla tunnetuiksi tulleita fuusion perinteen jatkajia ovat esimerkiksi Chick Corean kanssa työskennelleet rumpaliDave Weckl sekä basistiJohn Patitucci. Arvostetuimpiin 1980-luvulla pinnalle nousseisiin fuusiokitaristeihin kuuluvat esimerkiksiJohn Scofield,Scott Henderson,Kazumi Watanabe jaMike Stern. Oma lukunsa on ollut banjoa soittavaBéla Fleck, jonkaFleckstones-nimisessä yhtyeessä soitti myös sähköbasistien kärkinimiin lukeutuvaVictor Wooten.
Arvostetuimmat fuusiomusiikin tekijät ovat yleensä jazz-tradition edustajia. Poikkeuksena tästä on esimerkiksi monipuolinen säveltäjä ja kitaristi,Frank Zappa, joka on julkaissut muutamia merkittäviä jazz-rock-levyjä. Esimerkkinä voidaan mainita niin ikään jazz-rockin parissa työskennelleet kitaristitJeff Beck jaSteve Morse, joista jälkimmäinen onDixie Dregs -fuusioyhtyeen johtaja. Suomessa fuusion keskeinen vaikuttaja on ollutsaksofonistiEero Koivistoinen.
Perinteisen jazzin ystävät eivät usein mieltyneet fuusiolevyihin, vaan pitivät näiden tekijöitä jazz-tradition pettureina. Nämä kiistat jatkuvat edelleen. Monet akustisen jazzin suosijat ovat sitä mieltä, että Miles Davis lähti aikanaan väärään suuntaan. 1970-luvun lopulla popmusiikki muuttui kaupallisemmaksi, kun esimerkiksidiskon suosio kasvoi japrogressiivisen rockin suosio haihtui. Fuusioon tämä kaupallinen käänne vaikutti vahvistamalla ”smooth jazziksi” kutsuttua tyyliä, jota voidaan luonnehtia lähinnä kevyeksi jazz-vaikutteiseksi instrumentaalimusiikiksi. Tätä suuntausta edustivat esimerkiksiBob James jaDavid Sanborn. Smooth jazz on usein ristiriitaisia tunteita herättävä tyyli myös fuusion ystävien keskuudessa.
Fuusiosta ei tullut jazzin uutta valtavirtaa, vaan useat keskeisistä nuorista jazz-muusikoista ovat pitäytyneet bebop-vaikutteisessa akustisessa jazzissa. Fuusio on kuitenkin jatkanut olemassaoloaan, ja saanut lukuisia uusia merkittäviä edustajia 1970-luvun jälkeenkin. 1970-luvulla tyypilliset rohkeat vaikutteet avantgarde-jazzista ja psykedeelisestä rockista ovat poistuneet, ja nykyään tehtävä fuusio on enimmäkseen hillitympää jazz-rockia tai jazz-funkia.
(Luokitukset ovat suuntaa antavia, mutta antavat jonkinlaista kuvaa fuusion kentästä. Huomaa, että samat artistit vaihtavat tyyliään usein, mikä näkyy listassa.)
