Movatterモバイル変換


[0]ホーム

URL:


Siirry sisältöön
Wikipedia
Haku

Futurismi

Wikipediasta
Umberto Boccioni,Kaupunki kohoaa, 1910.

Futurismi on 1900-luvun alussaItaliassa toiminuttaidesuuntaus ja liikekuvataiteessa jakirjallisuudessa. Se halveksi kaikkea vanhaa ja perinteistä ja ihannoi kaikkeamodernia, esimerkiksi koneita, tekniikkaa, vauhtia ja sotaa.

Futuristit harjoittivat kaikkia taiteen keinoja mukaan lukien maalaus, kuvanveisto, keramiikka, graafinen muotoilu, teollinen muotoilu, sisustus, kaupunkisuunnittelu, teatteri, elokuva, muoti, vaatteet, kirjallisuus, musiikki, arkkitehtuuri ja jopa ruoanlaitto.

Futuristisellerunoudelle oli ominaista rikotut lauserakenteet, yllättävätkielikuvat ja välimerkittömyys. Futuristisetmaalaukset javeistokset ilmaisevat liikettä sekä luonnon ja ihmisen tekemien muotojen dynamiikkaa.

Italiassa

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]
Italialaisia futuristejaPariisissa vuonna 1912:Luigi Russolo,Carlo Carrà,Filippo Tommaso Marinetti,Umberto Boccioni jaGino Severini.

Futurismin pani alulle italialainen runoilijaFilippo Tommaso Marinetti vuonna 1908Milanossa. Marinetti oli innostunut modernin kaupungin hälystä, vauhdista ja mekaanisesta energiasta. Hän halusi korvata Italian palvotun menneisyyden ja kulttuurin uudella yhteiskunnalla, runoudella ja taiteella, joka perustuisi uusille dynaamisille aistimuksille. Hänen mukaansa ”ulvova auto, joka näyttää kiitävän kuin ammuttuna, on kauniimpi kuinSamothrake Nike”.[1] Sanapasséismi tarkoitti futuristeilla kaikkea vanhaa, turmeltunutta ja aikansa elänyttä. Futuristit esittivät mm.Venetsian kaupungin tuhoamista "passéistisena" ja tilalle rakennettavaksi "teollinen ja sotilaallinen Venetsia, joka voisi hallitaAdrianmerta."[2]

Marinetti julkaisifuturistisen manifestinsa ranskalaisessaLe Figaro -lehdessä 20. helmikuuta 1909.[3] Tätä ensimmäistä julistusta seurasi uusia manifesteja sekä julkisia esiintymisiä, jotka levittivät futurismin aatteen läpi Euroopan Italiasta Venäjälle sekä Yhdysvaltoihin asti.[1]

Marinettin ympärille kerääntyi nuoria taiteilijoita, kutenUmberto Boccioni, joka vastasi suurimmaksi osaksi futuristisen maalaustaiteen manifestista.[1] Muita ryhmän jäseniä olivatCarlo Carrà,Luigi Russolo,Giacomo Balla jaGino Severini. Ryhmä halusi kuvata liikkeen vaikutelmaa, nopeutta ja muutosta.[4] He lainasivatkubisteilta rikkonaisen muotokielensä. He kuitenkin torjuivat kubismin keskitetyt, staattiset sommitelmat ja suosivat ”simultaanisuutta” – heidän teoksensa olivat vain jatkuvan kokonaisuuden pieniä osia. Futuristien maalauksissa liike on maalauksen aihe ja lävistää sen ilman kiintopistettä. Boccionin mukaan futuristien tavoite ei ollut optisen tai analyyttisen vaikutelman vaan ”sielullisen kokonaiselämyksen kuvaaminen”, mikä puolestaan lähensi heitäekspressionisteihin.[1]

Futuristien maalauksissa esiintyi usein vauhdikkaita autoja, junia ja polkupyöräilijöitä, tanssijoita, eläimiä ja kaupunkilaisväkijoukkoja. Futuristien käyttämät värit olivat kirkkaampia ja eloisampia kuin kubistien, ja heidän sommitelmansa dynaamisempia.[4]

Umberto Boccionin pronssiveistosJatkuvuuden ainutkertaisia muotoja tilassa, 1913.

Boccioni julkisti 1912 futuristisen kuvanveiston teknisen manifestin. Siinä hän julisti rajallisen viivan ja suljetun muodon loppua ja ehdotti monenlaisten perinteistä poikkeavien materiaalien kuten lasi- ja metallilevyjen sekä sähkövalojen käyttöä.[1]

ArkkitehtiAntonio Sant’Elia julkaisi vuonna 1914 futuristisen arkkitehtuurin manifestin. Hän laati luonnoksia pitkälle mekanisoiduista kaupungeista ja rohkean moderneista pilvenpiirtäjistä.[4] Luonnosta ei enää saisi etsiä inspiraatiota. Futuristiset rakennukset tuli perustaa laskelmiin, rohkeaan yltiöpäisyyteen ja yksinkertaisuuteen. Materiaalien tuli olla moderneja, kuten vahvistettubetoni,teräs ja lasi. Linjojen kuului olla dynaamisia, viistoja ja elliptisiä.[5] Futuristinen arkkitehtuuri jäi luonnosten asteelle, eikä yhtään varsinaista futuristista rakennusta koskaan pystytetty. Sant’Elia ei luonnoksissaan esittänyt suunnitelmia rakennustensa sisäosista.[6]

Futuristiset kirjailijat tavoittelivat kieltä, joka soveltuisi 1900-luvun alun vauhtiin ja armottomuuteen. Esimerkiksi "parole in libertà" oli heidän kehittämänsä vapaamuotoinen runouden tyylilaji, jossa hylättiin sanaston ja oikeinkirjoituksen säännöt.[4] Futuristit julkaisivat myöstypografista vallankumousta peräänkuuluttavan manifestin vuonna 1913. Siinä he kuvasivat visuaalisia tehosteita, jotka heijastaisivat kirjainkoon ja lihavointien kautta nykyaikaisen sodankäynnin ja kaupunkielämän melua.[4]

Futuristiset säveltäjät tekivät kokeilujaäänillä, joihin he lukivat niin melun kuin kaikenlaiset muutkin kaupunkien, koneiden ja luonnon äänet. TaidemaalariLuigi Russolo suunnitteli "intonarumori"-soittimia, jotka tuottivat erilaisia hälyääniä. Merkittävin futuristisäveltäjä oliFrancesco Balilla Pratella.[7]

Sotaa futuristit ylistivät "maailman hygieniana".[8] Futuristien johtaja, runoilija Marinetti kirjoitti ensimmäisen maailmansodan aikana taiteilijatovereilleen:lähde?

»Niin kauan kuin sota kestää, siirtäkäämme syrjään säkeemme, siveltimemme, leikkausveitsemme ja orkesterimme! Nerojen punaiset lomapäivät ovat alkaneet! Tänään meidän ei tarvitse muuta ihailla kuin srapnellien kauhistuttavia sinfonioita ja niitä hulluja patsaita, joita innokas armeijamme muovaa vihollismassoista.»

Futuristien ajatusten merkittävänä levittäjänä toimi italialainenLacerba-lehti. Sitä ilmestyi 70 numeroa tammikuusta 1913 toukokuuhun 1915, jonka jälkeen lehden patrioottiset tekijät lähtivät sotaan.[9]

Futurismi päättyi vuonna 1916, kun niin Boccioni kuin Sant’Eliakin saivat surmansa ensimmäisessä maailmansodassa.[4] Italiassa Marinetti lähipiireineen liittyifasisteihin.[4] Monet Italian futuristit kannattivat fasismia siinä toivossa, että se uudenaikaistaisi maan, joka oli jakautunut teollistuneeseen pohjoiseen ja maalaiseen, vanhanaikaiseen etelään. Fasistien tavoin futuristit olivat kansallismielisiä italialaisia, äärimmäisyysmiehiä ja väkivallan ihailijoita. Futuristit toimivat fasistien valtaantulon jälkeen yhteistyössä fasistien kanssa erityisesti arkkitehtuurin alalla.lähde?

Marinetti halusi pitää liikkeensä elossa sodan jälkeenkin. Niin sanottu "toinen futurismi" kesti maailmansotien välisen ajan. Siihen liittyi lukuisia uusia taiteilijoita, kuten lentokoneesta maailmaa katsoneetaeropittura-maalarit. Toisen futurismin edustajista merkittävimpiä olivatEnrico Prampolini,Gerardo Dottori jaTullio Crali.[10]

Futurismi jätti pysyviä jälkiä muihin eurooppalaisiin suuntauksiin, kuten saksalaiseen ekspressionismiin, englantilaiseenvortisismiin ja kansainväliseendadaan.[1][4]

Venäjällä

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]

Futuristien taiteellinen sanoma levisi myösVenäjälle jaNeuvostoliittoonkubofuturismina, jossa sitä käytti vallankumousaatteen hyväksi muun muassaVladimir Majakovski ennen kuinsosialistinen realismi korvasi muut taidesuuntaukset. Venäjällä tehtiin vuonna 1913 ensimmäinen futuristinen oopperaVoitto auringosta.lähde?

Tunnettuja futuristeja

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]

lähde?

Teoksia

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]

Maalauksia ja tilateoksia

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]
  • Umberto Boccioni, Kaupunki nousee, 1911.
    Umberto Boccioni,Kaupunki nousee, 1911.
  • Umberto Boccioni, Kadun melu, 1911.
    Umberto Boccioni,Kadun melu, 1911.
  • Umberto Boccioni, Pullon kehitys tilassa, 1913.
    Umberto Boccioni,Pullon kehitys tilassa, 1913.
  • Natalia Goncharova, Polkupyöräilijä. 1913.
    Natalia Goncharova,Polkupyöräilijä. 1913.
  • Ljubov Popova, Kubistinen kaupunkimaisema, 1914.
    Ljubov Popova,Kubistinen kaupunkimaisema, 1914.
  • Joseph Stella, Brooklyn Bridge, 1917-1918.
    Joseph Stella,Brooklyn Bridge, 1917-1918.
  • Aeropittura oli maailmansotien välisen "toisen futurismin" merkittävin tyyli. Aeroritratto di Mussolini aviatore, Alfredo Ambrosi, 1930.
    Aeropittura oli maailmansotien välisen "toisen futurismin" merkittävin tyyli.Aeroritratto di Mussolini aviatore,Alfredo Ambrosi, 1930.

Arkkitehtuuria

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]
  • Antonio Sant'Elia, Perspektiivipiirustus La Citta Nuovasta, 1914.
    Antonio Sant'Elia, PerspektiivipiirustusLa Citta Nuovasta, 1914.
  • Antonio Sant'Elia, Perspektiivipiirustus La Citta Nuovasta, 1914.
    Antonio Sant'Elia, PerspektiivipiirustusLa Citta Nuovasta, 1914.
  • Antonio Sant'Elia, Perspektiivipiirustus La Citta Nuovasta, 1914.
    Antonio Sant'Elia, PerspektiivipiirustusLa Citta Nuovasta, 1914.

Lähteet

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]
Tähän artikkeliin tai sen osaan onmerkitty lähteitä, mutta niihin ei viitata.
Älä poista mallinetta ennen kuin viitteet on lisätty. Voit auttaa Wikipediaalisäämällä artikkelille asianmukaisiaviitteitä. Lähteettömät tiedot voidaankyseenalaistaa tai poistaa.
  • Futurismo & Futurismi. (Näyttelyluettelo: Palazzo Grassi, Venetsia) Milan: Gruppo Editoriale Fabbri Bompiani, 1986. (englanniksi)
  • Barnes, Rachel:The 20th-Century Art Book. (uusintap.). London: Phaidon Press, 2001.ISBN 0-7148-3542-0(englanniksi)
  • Braun, Emily – Sironi, Mario:Italian Modernism: Art and Politics under Fascism. Cambridge University Press, 2000(englanniksi)
  • Tisdall, Caroline & Bozzolla, Angelo: Futurism. Thames and Hudson, 1985. (englanniksi)

Viitteet

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]
  1. abcdefHonour, Hugh & Fleming, John: Maailman taiteen historia, s. 666–669. Otava, 1992. ISBN 951-1-11486-7
  2. Futurististen taidemaalarien manifesti 11.2.1910
  3. Marinetti, F. T.: The Founding and Manifesto of Futurism Italian Futurism. Viitattu 11.6.2019.
  4. abcdefghJohn James White: Futurism Encyclopædia Britannica. Viitattu 9.3.2020. (englanniksi)
  5. Tisdall & Bozzolla 1985, s. 130.
  6. Tisdall & Bozzolla 1985, s. 121, 132.
  7. Tisdall & Bozzolla 1985, s. 111–112.
  8. Futuristinen manifesti 1915
  9. Tisdall & Bozzolla 1985, s. 165, 175.
  10. Tisdall & Bozzolla 1985, s. 198–199.

Aiheesta muualla

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]
Venäjän taideliikkeet
Taidesuuntauksia
Esihistoriallinen taide
Klassinen aika
Bysantti
1000–1300-luvut
Renessanssi 1400-luku
1500-luku
1600-luku
1700-luku
1800-luku
Modernismi 1900 alkaen
1920 alkaen
1945 alkaen
Nykytaide 1960 alkaen
1980 alkaen
2000 alkaen
Vuodesta 1000 alkaen kyseessä ovat länsimaiset taidesuuntaukset
Abstraktin taiteen suuntauksia

Voimakkaasti pelkistäviä →    EkspressionismiKubismiFuturismiSuprematismiKonstruktivismiNeoplastisismiKonkretismiAbstrakti ekspressionismiInformalismiMinimalismiOp-taideKineettinen taide   ← Täysin abstrakteja

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Futurismi&oldid=23056789
Luokka:
Piilotetut luokat:

[8]ページ先頭

©2009-2026 Movatter.jp