Fukuzawa Yukichi (1835–1901) olijapanilainen kirjailija ja yhteiskunnallinen vaikuttaja, jolla oli oma roolinsa maata 1800-luvun jälkipuolella mullistaneessa modernisaatioprosessissa. Fukuzawan ansioihin lukeutuu muun muassaKeiō-yliopiston perustaminen.
Fukuzawa syntyi alaluokkaiseen ja köyhäänsamuraisukuunOsakassa. Kun hänen isänsä kuoli äkisti puolitoista vuotta myöhemmin, äiti muutti viiden lapsensa kera takaisinNakatsuun, mistä perhe oli lähtöisin. Köyhyyden vuoksi Fukuzawa pääsi kouluun vasta 14-vuotiaana, kymmenen vuotta tavallisen aloitusiän jälkeen. Kun kommodoriMatthew Perryn komentamayhdysvaltalainen laivasto-osasto saapui Japaniin vuonna 1853, suvun päämiehen aseman isältään perinyt Fukuzawan isoveli Sannosuke kehotti veljeään lähtemäänNagasakiin opiskelemaanhollantia, jotta tämä voisi perehtyä länsimaiden aseteknologiaan. Hollantia pidettiin Japanissa ulkomaansuhteiden kielenä, sillä yli 200 vuotta valinneeneristäytymispolitiikan aikana ainoat maahan sallitut länsimaalaiset olivat olleetalankomaalaisia, joiden tukikohdaksi oli osoitettuDejiman saari Nagasakin edustalla.[1]
Fukuzawa vietti Nagasakissa vain lyhyen aikaa ja aikoi jatkaa opintojaanEdossa, mutta veli suostutteli hänet kirjautumaan sen sijaan hollanninkieliseenTekijukun kouluun Osakassa, missä hän opiskeli kolme vuotta. Syksyllä 1858 hänet pestattiin Edoon opettamaan hollantia Nakatsun läänin vasalleille. Heinäkuussa 1859 Japani avasi uusia satamia ulkomaalaisille laivoille, yhtenä niistäJokohamaTokionlahden rannalla. Fukuzawa matkusti tutustumaan satamaan, mutta siellä hänelle paljastui, etteivät yhdysvaltalaiset ymmärtäneetkään hollantia – he puhuivatenglantia. Niinpä hän ryhtyi opiskelemaan sitä.[2]
Vuonna 1860 Fukuzawa pääsi japanilaisen lähetystön mukaan kuukauden neuvottelumatkalle Yhdysvaltoihin, mistä hän sai hankittua englannin opiskelunsa tueksiWebsterin sanakirjan. Paluunsa jälkeen hänet otettiinbakufun palvelukseen kääntämään diplomaattisia asiakirjoja. Seuraavana vuonna Fukuzawa valittiin tulkiksi viralliseen lähetystöön, joka matkusti tutustumaan Eurooppaan. Vuoden mittaisella matkalla se vieraili Alankomaissa,Britanniassa,Portugalissa,Ranskassa,Saksassa jaVenäjällä. Fukuzawa vakuuttui Euroopassa siitä, että kehittyäkseen länsimaiden tasolle Japani tarvitsi ensisijaisesti oppineita ja koulutettuja ihmisiä eikä vain sellaisenaan maahantuotua teknologiaa. Palattuaan hän julkaisi kokemustensa pohjalta ensimmäisen osan länsimaita käsittelevästä teoksestaanSeiyō Jijō, josta tuli myyntimenestys.[3] Hän myös perusti EdonTsukijin kaupunginosaan[4] oman koulunsa, jonka hän nimesi myöhemmin vuonna 1868 tuolloin vallinneenKeiō-aikakauden mukaan Keiō Gijukuksi (gijuku ’yleinen koulu’). Aikanaan Keiō Gijukusta kehittyi nykyinenKeiō-yliopisto.[5] Vuonna 1867 Fukuzawa osallistui toiselle Yhdysvaltain-matkalle, jolta hän toi mukanaan oppikirjoja koulunsa oppilaille.[3]
Bakufun kukistuttuaMeiji-restauraatiossa Fukuzawa ei suostunut uuden hallinnon palvelukseen vaan paneutui muun muassa koulutukseen, kirjoittamiseen ja käännöksiin.[3] Hän kuuluiMori Arinorin aloittamaan intellektuellienMeirokusha-seuraan, joka ajoi Japanin modernisaatiota länsimaista mallia ottaen.[6] Vuonna 1882 Fukuzawa perusti laajan levikin saavuttaneenJiji-shimpo-sanomalehden, jossa hän sen jälkeen julkaisi useimmat kirjoituksensa.[7]
Fukuzawa edisti myösretoriikan omaksumista Japanissa. Perinteisesti maassa ei ollut harjoitettu julkisten puheiden pitämistä, ja jotkut japanilaiset olivat pitäneet kieltään siihen soveltumattomana. Fukuzawa joutui jopa keksimään uuden sanan tarkoittamaan puheenpitoa:enzetsu. Samoin hän kehittiväittelyä tarkoittavan sanantōron yhdistämällä kiistaa ja mielipidettä tarkoittavat sanat. Hänen toukokuussa 1874 Keiō Gijukuun perustamansa puheenpitosali Enzetsukan on yhä pystyssä Mitan kampuksella.[8][9]
