Frankkien valtakunnan laajeneminen vuosien 481 ja 814 välillä.
Frankit (lat.Franci) olivat alun perinReinin itäpuolella asunut suurigermaaninen kansa, joka ilmestyi 200-luvullaGallian koillisrajalle.[1] Heidän nimensä on saattanut merkitä joko "vapaat" tai se on johdettu muinaisgermaanisesta sanastafrancho, keihäänkärki.[2]Frankit olivat alun perin muodostuneet useiden germaaniheimojen liittoutuessa yhteen. Näihin heimoihin kuuluivatchamavit,ampsivarit,brukterit,chattuarit jakhattit.[3][2] Frankit jakautuivat kahteen pääryhmään,saalilaisiin frankkeihin Reinin alajuoksulla jaripuaarisiin frankkeihin etelämpänä, Reinin yläjuoksun alueella[4]. Nimitys saalilainen tuli suolaa ja ripuaarinen virtaa tarkoittavasta sanasta, mikä viittasi heimojen asuinsijoihin. Khattien heimo on joskus katsottu frankkien kolmanneksi pääryhmäksi[5].
Frankit tekivät yhdessäalemannien kanssa hyökkäyksiä Reinin yliroomalaisia vastaan 250-luvun lopulla, ja he ryöstivät kaupunkeja ainaHispanian itärannikolla asti. Frankit valtasivatbataavien asuinalueet 200-luvun lopussa.[6]
Saalilaiset frankit tunkeutuivat 300-luvulla nykyiseenBelgiaan ja 400-luvun alussa nykyiseenRanskaan.Ranska (lat.Francia,ransk.France) on saanut nimensä saalilaisten frankkien mukaan.[5] Frankit omaksuivat kristinuskon aluksi senareiolaisessa muodossa.[6] Roomalainen sotapäällikköAëtius pakotti heidät Rooman vallan alaisiksi 432, ja frankit olivat Aëtiuksen liittolaisinaKatalaunien kenttien taistelussa vuonna 451.Vandaalien heikentämä Rooma menetti kuitenkin valtansa Galliassa, ja vuoteen 480 mennessä frankeilla oli vahva jalansija Gallian koillisosissa[5].
Frankkien yhdistäjä oliKlodvig, jonka sekä saalilaiset että ripuaariset frankit tunnustivat kuninkaakseen 400-luvun lopussa. Klodvig hyökkäsi 507visigoottien valtakuntaan ja löi heidät. Visigoottien oli tappion koettuaan luovuttava gallialaisista alueistaan. Klodvig kääntyikatoliseen uskoon ja sai samalla taakseen sekä kirkon että gallialais-roomalaisen väestön tuen.[5] Klodvig loi perustanfrankkien valtakunnalle, jokamerovingien jakarolingien aikana käsitti suuren osan Länsi-Eurooppaa.
Itämailla sanaa "frankit" on vanhastaan käytetty myös kaikkiaeurooppalaisia tarkoittavana yleisnimityksenä. Tässä merkityksessä sana tuli käyttöönristiretkien aikana ja johtuu ranskalaisten keskeisestä osuudesta ristiretkissä.[7].
