 | |||
| Henkilötiedot | |||
|---|---|---|---|
| Syntymäaika | 28. maaliskuuta1966 (ikä 58) | ||
| Syntymäpaikka | Bergerac,Ranska | ||
| Pelipaikka | keskikenttäpelaaja | ||
| Pituus | 174 cm | ||
| Seura | |||
| Seura | Ittihad | ||
| Tehtävä | apuvalmentaja | ||
| Seurat | |||
| Vuodet | Seura | O | (M) |
| 1983–1986 | Montpellier HSC | 91 | (2) |
| 1986–1988 | Olympique Marseille | 61 | (3) |
| 1988–1990 | Toulouse | 74 | (2) |
| 1990–1993 | SC Toulon | 84 | (3) |
| 1993–1994 | AS Monaco | 19 | (0) |
| 1994–1999 | SD Compostela | 200 | (6) |
| 1999–2001 | Bolton | 49 | (0) |
| Valmennusura | |||
| 2003–2004 | SD Compostela (apuv.) | ||
| 2004 | SD Compostela | ||
| 2010–2012 | Olympique Marseille II | ||
| 2012–2016 | Olympique Marseille (apuv.) | ||
| 2016 | Olympique Marseille | ||
| 2017 | LOSC | ||
| 2018–2019 | AS Monaco (apuv.) | ||
| 2020 | Chamois Niortais | ||
| 2020–2022 | Al-Rayyan (apuv.) | ||
| 2022–2023 | Olympique Lyon (apuv.) | ||
| 2024– | Ittihad (apuv.) | ||
Seurajoukkueuran tilastot kattavat vain kansalliset sarjat. | |||
Franck Passi (s.28. maaliskuuta1966) onranskalainenjalkapallovalmentaja ja entinen keskikenttäpelaaja. Heinäkuusta 2024 lähtien hän on toiminutIttihadin apuvalmentajana.
Passi onAS Béziersin kasvatti, joka siirtyi juniorivuosinaanMontpellier’n organisaatioon. Hän nousi reservijoukkueen kautta edustusmiehistöön kaudella 1983/84, jolloin Montpellier pelasiRanskan liigassa. Seura putosi kauden jälkeenDivision 2:een ja Passi sai sarjaporrasta alempana runsaasti vastuuta joukkueen keskikentällä. Hän siirtyi kesällä 1986Olympique Marseilleen, jossa pelasi kaksi seuraavaa kautta. Passi oli yksi Ranskan 1980-luvun lupaavista nuorista pelaajista ja oli yhdessäÉric Cantonan,Laurent Blancin,Jocelyn Angloman jaChristophe Galtierin kanssa voittamassaalle 21-vuotiaiden Euroopan mestaruutta 1988.France Football valitsi hänet samana vuonna vuoden tulokaspelaajaksi.
Passi siirtyi MarseillestaToulouseen vuonna 1988 ja pelasi seurassa yhdessä veljensäGéraldin kanssa. Passi oli yksi Ranskan liigan teknisesti taitavimmista keskikenttäpelaajista jaSC Toulonissa hän oli joukkueen ehdoton avainpelaaja vuosina 1990–1992. Toulonin pudottua liigasta keväällä 1993 Passi siirtyiAS Monacoon, josta ura jatkui seuraavana vuonnaEspanjan liigaan nousseeseenSD Compostelaan. Espanjalaisseurassa Passi, lempinimeltäänEl Imán (Magneetti) pelasi uransa parhaat vuodet ja urakoi neljän liigakauden aikana 179 ottelua.
Compostelan pudottua liigasta 1997/98 Passi edusti joukkuetta vielä yhden kaudenSegundassa, kunnes siirtyiBoltoniin. Hän lopetti uransa englantilaisseurassa 35-vuotiaana kauden 200/01 jälkeen.[1][2]
Pelaajauransa jälkeen Passi jatkoi uraansa SD Compostelan apuvalmentajana ja nousi tammikuussa 2004 seuran päävalmentajaksi.[3] Passi ei onnistunut pelastamaan seuraa putoamiseltaSegunda B:stä ja lähti seurasta kauden jälkeen. Passi jatkoi uraansaAS Cannes'n fysiikkavalmentaja ja toimi kaudella 2005/06 edustusjoukkueen apuvalmentajana. Vuonna 2006 hän liittyiOlympique Marseillen organisaatioon nuorten pelaajien scoutiksi ja 2010 reservijoukkueen päävalmentajaksi.[2]
Kesällä 2012 Passista tuliÉlie Baupin apuvalmentaja Marseillen edustusjoukkueeseen.[4] Hän toimi apuvalmentajana Baupin,José Anigon jaMarcelo Bielsan tiimeissä. Elokuussa 2015 hänestä tuli hetkellisestä Marseillen päävalmentaja Bielsan erottua yllättäen tehtävistään.[5] Hän valmensi joukkuetta tappiollisessa ottelussaStade de Reimsiä vastaan jaMíchelin tultua päävalmentajaksi Passi palasi apuvalmentajan tehtäviin.[6] Joukkueen menestys oli varsin heikkoa läpi kauden ja Míchelin saatua potkut huhtikuun puolivälissä 2016 Passista tuli Marseillen päävalmentaja.[7] Passin johdolla Marseille eteniRanskan cupin finaaliin, mutta hävisi mestaruudenParis Saint-Germainille.[8] Passi jatkoi Marseillen päävalmentajana kaudella 2016/17, mutta joukkueen alkukauden menestys oli vaisuhkoa. Seurajohto ilmoitti20. lokakuuta2016, ettäRudi Garcia ottaa seuran valmennusvastuun ja Passi jatkaa seuran palveluksessa muissa tehtävissä.[9]
Helmikuun puolivälissä 2017 Passista tuli Ligue 1:n putoamiskamppailuun vajonneenLille OSC:n päävalmentaja.[10] Passin johdolla LOSC paransi peliesityksiään ja nousi putoamiskamppailusta liigan keskikastiin sijoittuen kauden päätteeksi 11:nneksi. Kauden jälkeen Passin korvasiMarcelo Bielsa.[11]
Joulukuussa 2018 Passista tuliAS Monacon apulaisvalmentaja.Thierry Henryn saatua potkut seurasta24. tammikuuta2019, Passista tuli väliaikaisesti Monacon päävalmentaja.[12] Hän jätti seuran helmikuussa 2019 toimittuaan vielä kolmessa ottelussaLeonardo Jardimin apuvalmentajana.[13]
Helmikuussa 2020 Passista tuliChamois Niortaisin päävalmentaja.[14] Passin pesti jäi lyhyeksi, sillä koronavirus keskeytti ja päätti Ranskan sarjakaudet jo maaliskuussa. Kesäkuussa 2020 seura ilmoitti, ettei Passi jatka seuran päävalmentajana.[15]
Joulukuussa 2020 Passi siirtyiLaurent Blancin apuvalmentajaksiqatarilaiseenAl-Rayyaniin.[16] Hän jätti seuran Blancin potkujen myötä helmikuussa 2022.[17]
Lokakuussa 2022 Passista tuli Blancin apuvalmentajaOlympique Lyoniin.[18]
| Edeltäjä: Míchel | Olympique Marseillen päävalmentaja 4–10/2016 | Seuraaja: Rudi Garcia |
| Edeltäjä: Patrick Collot | Lille OSC:n päävalmentaja 2–6/2017 | Seuraaja: Marcelo Bielsa |
| Edeltäjä: Pascal Plancque | Chamois Niortaisin päävalmentaja 2–6/2020 | Seuraaja: Sébastien Desabre |