Fossiiliset polttoaineet ovatpolttoaineita, jotka syntyväteliöidenbiomassanfossiloituessa maaperään. Fossiilisia polttoaineita ovat mm. kivihiili,ruskohiili, maakaasu ja raakaöljystä jalostetut polttoöljyt. Kansainvälisissä luokituksissa turve luokitellaan usein fossiiliseksi polttoaineeksi, vaikka se on selvästi niitä syntyperältään nuorempi polttoaine (EU,IPCC, Tilastokeskus).[1][2][3]
Fossiiliset polttoaineet ovatuusiutumattomia luonnonvaroja, tai hyvin hitaasti uusiutuvia,[2] kuten noin 10 000 vuoden ajanjaksolla uusiutuva turve. Fossiilisten polttoaineiden kemiallinen energia on alun perin maapallon alkuaikojen kasvillisuuden keräämää aurinkoenergiaa. Energiantuotanto fossiilisilla polttoaineilla perustuuraaka-aineen polttamiseen, missä vapautuvaalämpöenergiaa voidaan käyttää lukuisiin eri tarkoituksiin. Polttamisessa syntyy pääosin hiilidioksidia ja vettä sekä polttoainelaadusta ja polttotekniikasta riippuen muita aineita kuten rikki- ja typpiyhdisteitä.
Fossiilisten polttoaineiden käyttö alkoi suuremmassa määrin 1850-luvulla ja on jatkanut kasvuaan kokonaismäärässä siitä asti (2020). Osuutena kokonaisenergiankulutuksesta fossiiliset polttoaineet ovat olleet selvästi suurin ja vastannus siten suurimmasta osasta samanaikaista räjähdysmäistäenergian käytön kasvua.
Koska fossiilisten polttoaineiden polttaminen vapauttaa maaperään sitoutunutta ainesta ilmakehään on se huomattavakasvihuonepäästöjen ja siten antrooppisenilmaston lämpenemisen aiheuttaja[2]. Öljyn tarjonnan ennustetaan niukkenevan jo lähitulevaisuudessa, mutta maakaasua ja hiiltä riittää maaperässä jopa sadoiksi vuosiksi (2020). Jos ilmaston lämpenemistä halutaan rajoittaa, fossiilisten polttoaineiden jäljellä olevat varannot pitäisi jättää lähes kokonaisuudessaan maan poveen.[4] Fossiilisten polttoaineiden päästöjen olisi lähdettävä globaalisti laskuun 2020 mennessä, jottaPariisin ilmastosopimuksen tavoitteet voidaan saavuttaa.[5]
Globaali energian kulutus.Fossiiliset polttoaineet ovatAuringonfuusioreaktioiden varastoitunutta energiaa. Niiden kulutus on huomattavassa osassa ihmiskunnanenergiataloudessa.
Fossiiliset polttoaineet ovat olleet teollistuneiden yhdyskuntien merkittävin energianlähde niiden synnystä lähtien.
Alla oleva kaavio havainnollistaa fossiilisten polttoaineiden merkitystä suhteessa muihin energianlähteisiin eräissä teollisuusmaissa.Tanska jaSaksa ovat tyypillisempiä teollisuusmaita kuinSuomi jaRuotsi siinä suhteessa, että Suomessa ja Ruotsissaydinvoiman,vesivoiman jabiopolttoaineiden käyttö on tavallista merkittävämpiä. Kaaviossa fossiilisiin polttoaineisiin luetaan mukaan ajoneuvojen nestemäiset polttoaineet.
Poltettaessa syntyy polttoaineesta ja polttotekniikasta riippuen erilaisiasavukaasuja, joista yleisin onhiilidioksidi. Palaessa vapautuu myös vettä,rikkidioksidia,typen oksideja ja lukuisiapienhiukkasia. Maakaasulla, joka on pitkältimetaania, hiilidioksidipäästöt ovat noin kolmanneksen muita fossiilisia polttoaineita matalammat.
Hiilidioksidin poistaminensavukaasuista on periaatteessa mahdollista, joskaan ei kustannusten ja hiilidioksidin loppusijoittamisen hankaluuden takia ole merkittävästi käytössä. Rikin ja typen oksidit pystytään pääosin poistamaan erilaisin puhdistusmenetelmin ja polttoprosessia hienosäätämällä.Sähkösuodattimilla voidaan savukaasuista poistaa lähes kaikki pienhiukkaset. Pienemmissä ja liikkuvissa kohteissa kuten autoissa savukaasujen puhdistaminen on vaikeampaa kuin suuremmissa kiinteissä laitoksissa, joten liikenne aiheuttaa merkittäviä päästöjä sielläkin missä laitosten päästöt puhdistetaan huolellisesti.
↑abctoim. Virtanen, Anne & Rohweder, Liisa: ”Sanasto”, Ilmastonmuutos käytännössä, s. 410. Helsinki: Gaudeamus (Oy Yliopistokustannus University Press Finland Ltd), 2011. ISBN 978-952-495-178-4
.jpg)
.png)
