| Ford Sierra | |
|---|---|
 | |
| Valmistustiedot | |
| Valmistusmaa |  Saksa Etelä-Afrikka Belgia Iso-Britannia |
| Valmistaja | Ford |
| Konserni | Ford Motor Company |
| Valmistusvuodet | 1982–1993 |
| Muut nimet | Ford Merkur |
| Korimalli | 3-ovinenhatchback 4-ovinensedan 5-ovinenhatchback 5-ovinenfarmari |
| Luokka | D-segmentti |
| Edeltäjä | Ford Cortina Ford Taunus |
| Seuraaja | Ford Mondeo |
| Teknisesti samankaltaisia | Ford Escort RS Cosworth Ford P100 Ford Scorpio |
| Tekniset tiedot | |
| Vetotapa | takaveto neliveto |
| Vaihteisto | 4-vaihteinen manuaali 5-vaihteinen manuaali 3-vaihteinen automaatti 4-vaihteinen automaatti |
| Mitat | |
| Pituus | 453,1 cm |
| Akseliväli | 260,9 cm |
| Leveys | 172,7 cm |
| Korkeus | 136,7 cm |
| Infobox OK | |
Ford Sierra onFordin vuosina 1982–1993 valmistamaylemmän keskiluokan henkilöauto, joka korvasiTaunuksen jaCortinan. Sierraa myytiin nimelläMerkur XR4TI myösYhdysvalloissa, jossa sen menestys oli heikko. Sierrasta oli myösP100-niminen lava-autoversio.
Sierra oli Uwe Bahnsenin piirtämä, mutta auton alkuperäinen suunnittelija oli Patrick le Quément. Sierran muotoilu oli pyöreä ja aikaansa edellä. Se ei kuitenkaan miellyttänyt kaikkia Taunuksen omistajia. Odotuksista poikkeava piirre olitakaveto. Tekniikka otettiin lähestulkoon suoraan Taunuksesta. Moottorivaihtoehdot olivat 1,3-, 1,6-, 1,8-, 2,0-litraisetOHC-bensiinimoottorit (Myöhemmin myös 2.0DOHC) sekä 2,3-litrainen, myöhemmin myös 1,8-litrainendieselmoottori.
.jpg)
Sierroja valmistettiinEnglannissa,Belgiassa jaSaksassa. Alkuperäinen korimalli oli viisiovinen viistoperä. Pian tulivat myös kolmiovinen viistoperä ja viisiovinenfarmari. Urheilulliseksi malliksi Ford esitteli XR4i:n, jossa oli 2,8-litrainen bensiinimoottori, joka tuotti tehoa 150hevosvoimaa. Vuodesta 1983 Sierraan sai myösPeugeot’n 2,3-litraisen dieselmoottorin.
.jpg)
Vuoden 1984 lopussa Sierraan esiteltiin 1,8-litrainen OHC-moottori. Seuraavana vuonna tuli monia urheilumalleja; XR muuttui nelivetoiseksi XR4×4-malliksi. Edullisin urheilumalli oli 115-hevosvoimainen 2,0iS. Sen sijaan tehokkain urheilumalli oli RS Cosworth, jonkaturboahdettu 16-venttiilinenvälijäähdytetty moottori antoi 204 hevosvoimaa. RS Cosworthia valmistettiin vuosien 1985–1986 ajan. RS Cosworthin johdannainen oli RS 500, jota valmistettiin vuonna 1987 ainoastaan 500 kappaletta.
Hieman myöhemmin 1,6-litrainen moottori vaihtui uudempaan ja taloudellisempaanCVH-moottoriin. Sierran perusvaihteisto oli yhä nelivaihteinen, vaikka pienemmän kokoluokanEscortissa oli ollut jo pitkään viisi vaihdetta.
Vuonna 1987 Sierran ulkomuotoa muutettiin hillitymmäksi ja mallistoon tuli myös neliovinen porrasperäinen malli. Sierran myyntiluvut lähtivät nousuun, ja se olikin Euroopan myydyin automalli luokassaan. Vuonna 1988 myös Cosworth-malli muuttui porrasperäiseksi. Vuonna 1990 Sierra Cosworthista esiteltiinnelivetoinen versio, jota valmistettiin vuoteen 1992 asti. Ulkonäöltään nelivetoinen malli poikkesi edeltäjästään vain vähän: uutta olivat ilmanottoaukot konepellissä sekä 4×4-tunnukset molemmin puolin auton kyljissä. Teho nousi 204 hevosvoimasta 220 hevosvoimaan. Takavetoista Sierra Cosworthia valmistettiin vielä vuoteen 1991 saakka.
.jpg)
Vuonna 1989 tuli uusi 2,0-litrainenDOHC-moottori. Venttiilien määrä pysyi kuitenkin samana (8 venttiiliä). Uuden moottorin yhteydessä tuli myös uusi viisiportainenMT75-vaihteisto. Sierraa uudistettiin vielä kerran vuodenvaihteessa 1989–1990. Dieselmoottoriksi tuli Fordin oma 1,8-litrainenendura-de turboahdettu versio. Samoihin aikoihin Sierraa sai myöskatalysaattorillisena 2,9i V6 (145 hv) -moottorilla varustettuna, sekä neli- että takavetoisena.
Sierra oli mukava, hiljainen ja tilava auto. Myös ajo-ominaisuudet olivat vanhaa Taunusta paremmat. Sierrassa oli takanakinerillisripustettu akselijäykän taka-akselin sijasta. Talviominaisuudet olivat kuitenkin heikohkot. Tekninen laatu oli alkuvaiheessa melko vaihtelevaa ja moottorit vanhanaikaisia. Varustelukin oli saksalaiseen tapaan niukka, lukuun ottamatta kalliimpia Ghia-malleja. Sierran valmistus päättyi vuonna 1993, jolloin alkoi uusi aikakausi etuvetoisenFord Mondeon myötä.
Sierran versioita ja etenkin Ford Sierra RS Cosworth -mallia on käytettyautourheilussa muun muassaWorld Touring Car Championship (WTCC) -sarjassa jarallissa.
Sierra RS Cosworthilla voitettiin yksirallin maailmanmestaruussarjan kilpailuKorsikan ralli 1988, jossa kuljettajana oliDidier Auriol.
A-ryhmänhomologaatiosääntöjen mukaan kuluttajaversiota oli valmistettava 5 000 kappaletta, jotta kilpaversiolla voi osallistua kilpailuihin. Autoon asennettiin turboahdettu nelisylinterinen kaksilitrainen moottori, jonka kehittiCosworth. Aiemmin Cosworth kehitti moottorit Fordin Formula 1 -projektiin, sekä muihin kilpa- ja ralliautoihin 1960- ja 1970-luvuilla.[1]
RS Cosworthia varten Cosworth kehitti uuden kannen Fordin moottorilohkoon, joka teki siitä huomattavasti tehokkaamman. Cosworthin kansi oli alumiinia ja sovitettiin T88 Pinton valurautalohkoon. Pinton moottorissa oli yksi kannen yläpuolinen nokka-akseli ja Cosworthin koneessa kaksi akselia ja 16 venttiiliä. Lisäksi moottoriin asennettiin Garrett AiResearch T3 -turboahdin ja välijäähdytin. Tieversiossa moottori tuotti 201 hevosvoimaa kun taas kilpaversio tuotti noin 375 hevosvoimaa tehoa. Cosworthin moottoriin liitettiin Borg-Warnerin viisivaihteinen vaihdelaatikko. Jousituksen rakenne säilyi samankaltaisena, mutta sitä muokattiin eri jousituksella, eri iskunvaimentimilla ja eri kallituksenvakaajilla.[1]
RS Cosworthia käytettiin ratakilpailuissa menestyksekkäästi, mutta takavetoisena se ei ollut vahvoilla nelivetoisia kilpailijoita vastaan. Kilpamalleihin sallitiin muutoksia mikäli valmistettiin 500 kappaletta evoluutiomallia tiekäyttöön, jonka myötä Ford valmisti Sierra RS500 Cosworth -mallin, jossa koria muutettiin ja auton tehoa lisättiin. Tieversiossa teho kasvoi 224 hevosvoimaan ja siinä oli mukana osia, jotka eivät olleet toiminnalisia kuin vain kilpaversiossa: moottorissa oli mukana toinen polttoaineen ruiskutus, joka oli käytössä kilpaversioissa ja eri moottorikartoituksen myötä teho kasvoi 485 hevosvoimaan. RS500-mallit muutettiin tavallisesta RS CosworthistaTickford-yrityksessä. RS500 menestyi useissa vakioautosarjoissa ja kilpaluissa kutenDTM-sarjassa vuonna 1988,Span 24 tunnin ajoissa vuonna 1989 jaBathurst 1000:ssa vuosina 1988 ja 1989.[1]
Autosta tehtiin myös nelivetoinen Sapphire-versio, jossa suurin osa moottorin osista vaihdettiin. Sapphire-versiolla saavutettiin rallissa kolme palkintopallisijoitusta vuonna 1990 ja kaksi vuonna 1991.[1]