Hollannin läheisimmät sukukielet ovat Alankomaiden pohjoisessaFriisinmaan provinssissa ja PohjanmerenFriiseinsaarilla puhuttu friisin kieli, Etelä-Afrikassa puhuttuafrikaans jaSaksan pohjoisosissa puhuttualasaksin murre (Plattdüütsch).
Murteiltaan hollanti jaetaan kolmeen pääryhmään: keskiset pohjois- keskiset etelä- ja pohjoismurteet. Kaksi ensimmäistä sijoittuvat maantieteellisesti siten, että keskisiä pohjoismurteita puhutaan pääsääntöisesti Alankomaissa ja keskeisiä etelämurteita Belgiassa.[3]
Belgian pohjoisosassaFlanderissa puhutaan hollannin kielenmurretta tai murteita. Kirjakielenä siellä on sama hollannin kieli kuin Alankomaissa.[6] Suomessa on aiemmin kutsuttu Flanderin asukkaiden puhumaa kieltä flaamiksi,[7] muttaKotimaisten kielten keskuksen nimistöneuvonta suositteleeflaamin kieli -termin jättämistä historiallisiin yhteyksiin.[8] Flaami ei myöskään ole missään virallisena kielenä. Belgian perustuslaki (art. 1–4) käyttää kielestä nimitystä hollanti, mutta sitä puhuvat belgialaiset muodostavat flaamilaisen yhteisön.[9]
Alankomaiden koillisosassa on laajaHollannin alasaksin murrealue, joka käsittää lähes kokonaanGroningenin,Drenthen jaOverijsselin provinssit. Sen eteläpuolella, osin myösSaksan puolella, puhutaan pienellä alueellaZuid-Geldersin murretta. Alankomaiden länsiosassa puhutaanhollannin murretta ja lounaassa lähellä Belgian rajaazeelandin murretta. Alankomaiden eteläosissa puhutaan kahta murretta,brabantin murretta jalimburgin murretta, joiden alueet jatkuvat Flanderiin asti. Limburgin murretta puhutaan näistä idempänä, Saksan rajan tuntumassa. Flanderin länsiosissa puhutaanlänsiflaamia jaitäflaamia. Lisäksi on huomionarvoista, että hollannin murre (Hollands) on eri asia kuin hollannin kieli eikä kieli ole kehittynyt pelkästään murteen pohjalta.
Hollannin kielioppi on hyvin samanlaista kuin monissa muissakin germaanisissa kielissä. Esimerkiksisubstantiivit jaetaan kahteen kieliopilliseensukuun (yhteinen suku ja neutri).[11][12]
»Alle mensen worden vrij en gelijk in waardigheid en rechten geboren. Zij zijn begiftigd met verstand en geweten, en behoren zich jegens elkander in een geest van broederschap te gedragen. »
Suomeksi: »Kaikki ihmiset syntyvät vapaina ja tasavertaisina arvoltaan ja oikeuksiltaan. Heille on annettu järki ja omatunto, ja heidän on toimittava toisiaan kohtaan veljeyden hengessä.»
↑Alatalo, Susanna: Wienin yliopiston suomen kielen opiskelijoiden oppimismotivaatio. Jyväskylän yliopiston Humanistisen tiedekunnan Suomen kielen laitos, 2005.
