| Filippoi | |
|---|---|
| Φίλιπποι | |
 Filippoin arkeologista aluetta. | |
| Sijainti | |
  Filippoi | |
| Koordinaatit | 41°00′45″N,24°17′03″E |
| Valtio | Kreikka |
| Paikkakunta | Fílippoi,Kavála,Kavála,Itä-Makedonia ja Traakia |
| Historia | |
| Tyyppi | kaupunki |
| Ajanjakso | noin 360 eaa.–1300 jaa. |
| Kulttuuri | antiikki Bysantti |
| Alue | Traakia |
Filippoin arkeologinen alue | |
| Aiheesta muualla | |
| Infobox OKNimi-testi OK | |
Filippoi (m.kreik.Φίλιπποι,lat.Philippi; usein myösFilippi), alun perinKrenides (m.kreik.Κρηνίδες,Krēnides,lat.Crenides), oliantiikin aikainen jabysanttilaisaikainen kaupunki itäisessäMakedoniassa lähelläTraakian rajaa.[1][2][3][4] Sen arkeologinen kohde sijaitseeKaválan kunnassa lähelläKrinídeen kaupunkia sekä nykyistäFílippoin kylää.[5]
Filippoi on itäisenMakedonian merkittävin arkeologinen kohde ja pohjoisen Kreikan merkittävimpiä kohteitaAigain eli nykyisen Vergínan jaDionin ohella. Se on myösUnescon maailmanperintökohde vuodesta 2016 nimelläFilippoin arkeologinen alue. Alueella toimiiFilippoin arkeologinen museo.[6][7]
Filippoin arkeologinen alue sijaitsee noin 15 kilometriä luoteeseenKaválan kaupungista, noin viisi kilometriä länteen nykyisestäFílippoin kylästä ja noin 165 kilometriä itäänThessalonikista. Heti alueen itäpuolella sijaitseeKrinídesin kaupunki, joka on nimetty Filippoin alkuperäisen nimen mukaan. Kaupunki sijaitsee laajan Filippoin eli Dátoksen tasangon laidalla. Tasankoa reunustavat pohjoisessaFalakró-vuori, lännessäPangaío-vuori ja idässäÓrvilos-vuori.[7]
Filippoin alue oli antiikin aikana tunnettu hedelmällisyydestään.[3] Sen soita kuivattiin maanviljelyn tarpeisiin jo antiikin aikana.[7] Ainakin Filippoin taistelun aikaan kaupungin pohjoispuolella oli metsää ja eteläpuolella suomaata.[4] Filippoin satamana toimi antiikin aikanaNeapolis (nykyinen Kavála), joka sijaitsi noin 15 kilometriä etelään. Filippoin itäpuolella ja Neapoliin koillispuolella sijaitsivat merkittävät kultakaivokset.[7]
Filippoin seudulla on ollut asutusta viimeistäänneoliittisella kaudella noin 6200–5500 eaa., jolta ajalta tunnetaan rauniokumpu läheisessäNtikilí Tas (Dikili Tash) -nimellä tunnetussa paikassa. Sen asutus säilyipronssikaudelle noin 1200–1050 eaa. saakka. Rautakauden nk.pimeinä vuosisatoina asutus siirtyi kukkulalle, joka toimi myöhemmin antiikin aikana Filippoinakropoliina eli linnavuorena.[7]
Paikalle antiikin aikana perustettu Filippoin kaupunki oli alun perinthasoslaisten siirtokunta, jonka nimi oli Krenides. Se perustettiin noin vuonna 360–359 eaa. Perustajia johtiateenalainen maanpakoon ajettu poliitikko Kallistratos. Krenideen nimi viittasi paikan lähteisiin. Pian perustamisen jälkeen kaupunki joutui traakialaisten uhkaamaksi, minkä seurauksena asukkaat kääntyivätMakedonian valtakunnan puoleen. KuningasFilippos II ymmärsi kaupungin ja sen kultakaivosten merkityksen, ja valtasi sen vuonna 356 eaa. Kaupunki linnoitettiin, asutettiin makedonialaisilla ja nimettiin uudelleen Filippoksen mukaan.[2][3] Se oli ensimmäinen Filippoksen mukaan nimetty kaupunki.[7]
Filippoin tehtävänä oli suojata valtakuntaa traakialaisia vastaan sekä vartioida alueen tärkeää itä-länsi-suuntaista maantietä. Alueen kultakaivosten kerrotaan tuottaneen Filippokselle tuhattalenttia vuodessa.[3] Makedonialaisvallan aikana Filippoi pysyi pitkään kooltaan vähäisenä, muttaRooman vuonna 146 eaa. alkaneella valtakaudella se alkoi vähitellen vaurastua. Roomalaiset paransivat kaupungin kautta kulkevaa maantietä vuosina 146–120 eaa. ja nimesivät senVia Egnatiaksi, tieprojektista vastanneen Makedonian prokonsuliGnaeus Egnatiuksen mukaan. Tie teki kaupungista tärkeän alueellisen keskuksen.[2][7]
.jpg)
Filippoi joutui merkittävän historiallisen tapahtuman näyttämöksi vuonna 42 eaa., kun sen edustalla käytiin niin kutsuttuFilippoin taistelu.Julius Caesarin perillisetOctavianus eli myöhempi keisari Augustus sekäMarcus Antonius voittivat suuressa ja verisessä taistelussa Caesarin murhaajatBrutuksen jaCassiuksen. Antonius oli tehnyt kaupungista roomalaisen kolonian ja antanut sille nimenColonia victrix Philippensium. Octavianus valtasi kaupungin ja sen uudeksi nimensi tuliColonia Augusta Julia Philippensis. Rooman keisariajalla kaupunki kehittyi merkittäväksi talous- ja hallintokeskukseksi.[2][7]
ApostoliPaavali saarnasi Filippoissa vuonna 49 tai 50 jaa. Kyseessä oli hänen ensimmäinen saarnansa Euroopan maaperällä. Paavali vieraili kaupungissa myöhemmin kahdesti. Kaupunkiin syntyi pienikristillinen yhteisö, mistä todistaa mm. PaavalinFilippiläiskirje. Seurakuntaa pidetään koko Euroopan ensimmäisenä.[2][8] Filippoin ensimmäinen piispa oli perimätiedon mukaan Paavalin asettamaEpafroditos.
Filippoi kärsi tuhoja maanjäristyksessä vuonna 337 jaa.[7] Varhaiskristillisellä ajalla 300-500-luvuilla, kun kristinuskosta oli tullut Rooman valtionuskonto, Paavalin muistoa kunnioitettiin rakentamalla Filippoihin useita rikkaasti koristeltuja kirkkoja, mukaan lukienOktagonikirkko sekä neljä basilikaa, joista parhaiten on säilynyt niin kutsuttuBasilika B. Lukuisat suuret kirkot osoittavat kaupungin suurta merkitystä varhaiskristillisellä ajalla.[2][3]
Filippoi tuhoutui miltei täysin maanjäristyksessä vuonna 619. Aluetta vaivasivat myös slaavien kansainvaellukset. Tämän vuoksi kaupunki hylättiin suurelta osin 600-luvun aikana, ja se muuttui pitkiksi ajoiksi vaatimattomaksi varuskuntakaupungiksi. Vasta 900-luvulla alkoi näkyä merkkejä uudesta vauraudesta. Kaupungin linnoituksia vahvistettiin vuosina 936–969.[3] Vuonna 1076–1077 kaupungin länsipuolelle rakennettiin kolmikulmainen linnoitus.[7]
Filippoi oli olemassa vielä 1300-luvun puolessa välissä. Lopullisesti kaupunki hylättiin turkkilaisten vallattua alueen vuosina 1383–1387.[2][3][7] Osmanivallan aikana turkkilaiset tunsivat paikan nimelläFelibedjik.[4] Tuolloin alue toimi lähinnä rakennuskivien keruupaikkana. Ensimmäisiä kaupungissa vierailleita länsimaalaisia oliCyriacus Anconalainen (Ciriaco de' Pizzicolli) vuonna 1430. Hän teki huomioita kaupungin raunioalueen koosta.[7]
Filippoin alueen tieteelliset tutkimukset alkoivat vuonna 1861. Järjestelmällisetarkeologiset kaivaukset alkoivat vuonna 1914, vuosi sen jälkeen kun alue oli liitetty Kreikkaan.[7] Kaivauksia suoritti alun perinÉcole française d’Athènes eli ranskalainen arkeologinen koulu Ateenassa. Toisen maailmansodan jälkeen kaivauksia ovat jatkaneet kreikkalaiset (kulttuuriministeriö jaThessalonikin Aristoteles-yliopisto) yhdessä ranskalaisten kanssa.[2] Filippoin arkeologinen alue liitettiinUnescon maailmanperintöluetteloon vuonna 2016.[6]
Filippoin alueella ei ole säilynyt näyttäviä antiikin ajan rakennuksia, mutta rauniokenttä on suhteellisen laaja. Suurin osa raunioista on peräisin roomalaiselta ja varhaiskristilliseltä kaudelta. Hellenistisen ajan kaupunkia ei ole voitu kaivaa samassa laajuudessa, koska roomalainen kaupunki on sen päällä.[9] Varhaisemmasta klassisen ajan thasoslaisesta siirtokunnasta ei ole löytynyt jäänteitä.[7] Alueen esinelöydöt ovat arkeologisen alueen yhteydessä toimivassaFilippoin arkeologisessa museossa.[3]
Kaupungin ympärillä oli linnoitusmuuri ja sen linnoituksena toimi yläkaupungin akropolis. Alakaupungissa oli suuriagora eliforum, teatteri, temppeleitä ja pyhäkköjä sekä lukuisia julkisia rakennuksia, kutenpalaistra jakylpylöitä. Myöhemmin sinne rakennettiin suuria basilikakirkkoja sekä muun muassa piispan asunto.[10]
Filippoin merkittävimmät kohteet ovat (numerot viittaavat kaavakuvaan):
|
|
Akropolis eli linnavuori ja yläkaupunki sijaitsi heti alakaupungin pohjoispuolella. Akropoliin etelärinteessä oli joukko pyhäkköjä, jotka oli omistettuSilvanukselle,Artemis Bendikselle,Kybelelle,Bacchukselle sekä egyptiläisille jumalille (mm.Isis,Serapis jaHarpokrates). Kukkulan kallioon on kaiverrettu lukuisia jumalia esittäviä reliefejä.[3]
Kaupunginmuuri sai alkunsa akropoliilta ja ympäröi alakaupungin ja osan Filippoin tasangosta. Muuri rakennettiin kahdessa vaiheessa. Ensimmäinen vaihe rakennettiin Filippos II:n aikana 300-luvun eaa. puolessa välissä ja toinen keisariJustinianuksen aikana vuosina 527–565 eaa. Laajimmillaan muurin pituus oli noin 3,5 kilometriä ja sen paksuus oli noin 2,3–2,9 metriä. Muurin sisäpuolelle jää 67 hehtaarin alue, josta 38 hehtaaria on tasangolla. Muuria on säilynyt erityisesti ylhäällä akropoliilla sekä kaupungin itälaidalla. Tasangon puolella muurissa oli kolme porttia, joista itäpuolella sijaitsivat satamaan johtanut Neapoliin portti sekä teatterin vieressä ollut itäportti ja länsipuolella Krenideen portti. Niiden kautta kulki kaupungin läpi kulkenutVia Egnatia.[3][10][7]
Akropoliin huipulla on myöhäisbysanttilaisen tornin rauniot. Akropoliin länsi- ja etelärinteessä on säilynyt jäänteitäakveduktista, joka toi kaupunkiin vettä Kefalárin lähteistä.[7]
.jpg)
.jpg)
.jpg)
Agora eli forum
Roomalainen forum eli tori toimi kaupungin hallinnollisena keskuksena roomalaisella ajalla. Se koostui laajasta marmorilla kivetystä keskusaukiosta, jonka koko oli noin 100 × 50 metriä. Sen ympärillä oli lukuisia julkisia rakennuksia ja temppeleitä. Koko forumin koko oli noin 148 × 70 metriä. KivettyVia Egnatia kulki heti forumin pohjoislaitaa pitkin ja toimi kaupungin pääkatuna elidecumanus maximus -katuna. Forumin rakennukset oli tehty keisariMarcus Aureliuksen ajalla 100-luvulla jaa.[3][10]
Forumin pohjoislaidalla oli puhujankoroke, kaksi pientä temppelinkaltaista rakennusta sekä kaksi lähdekaivorakennusta. Koillis- ja luoteiskulmissa olikorinttilaista tyyliä edustaneet temppelit. Näistä luoteiskulman nk. Länsitemppeli toimi myösbuleuterionina elineuvoston rakennuksena ja koilliskulman nk. Itätemppeli keisarin ja Rooman kultin temppelinä. Forumia kiersi sen itä-, etelä- ja länsisivulla korinttilaista tyyliä edustanut pylväikkö, joka toimi kokoontumis- ja kauppapaikkana. Forumin länsilaidalla oli hallintorakennuksia: Länsitemppelin eteläpuolella roomalainen basilika, joka oli todennäköisesti oikeusistuinten käytössä, ja sen eteteläpuolella forumin lounaiskulmassa arkistorakennus. Forumin itälaidalla oli neljästä huoneesta koostunut kirjasto. Etelälaidan pylväikkö muodosti noin 100 metriä pitkänstoan.[3][7]
Stoan eteläpuolella kulki Via Egnatian suuntainen, yhdeksän metrin levyinen kauppakatu (toinendecumanus), jonka pohjoislaidalla oli rivi pieniä liiketiloja. Kadun etelälaidalla sijaitsi roomalainen kauppapaikka (macellum). Sen koko oli 27 × 10 metriä, ja siinä oli julkisivussa kuuden korinttilaisen pylvään pylväikkö. Rakennuksen keskellä oli pylväspiha, jonka ympärillä oli liiketiloja. Myöhemmin suuri osa rakennuksesta purettiin, koska Basilika B rakennettiin pääosin sen päälle.[3][10]
Klassisen ja hellenistisen kauden temppelit
Forumin itäpuolella sijaitsiApollon Komaioksen jaArtemiin temppeli, joka oli rakennettu klassisen ja hellenistisen ajan taitteessa 300-luvun eaa. jälkimmäisellä puoliskolla. Akropoliin juurella sen eteläpuolella ja myöhemmän Basilika A:n länsipuolella sijaitsijoonialaista tyyliä edustanut temppeli taiheroon. Se oli rakennettu hellenistisellä kaudella 200- tai 100-luvulla eaa. Heroon purettiin Basilika A:n rakentamisen yhteydessä. Forumin itäpuolella myöhemmän Oktagonikirkon paikalla sijaitsi toinen, 100-luvun eaa. jälkimmäillä puoliskolla rakennettu heroon, joka oli omistettu Euefeneelle Eksekestoksen pojalle. Se koostui makedonialaistyylisestä kammiohaudasta, jonka päällä oli temppelinkaltainen rakennus.[3]
Filippoin teatteri rakennettiin Filippos II:n aikana 300-luvun eaa. puolessa välissä ja uusittiin kokonaan 100-200-luvuilla jaa. soveltuvaksi roomalaisille näytännöille. Teatteri sijaitsi akropoliin kaakkoisrinteessä kaupunginmuurin kyljessä.[10]
Basilika A:ksi kutsuttu basilikakirkko rakennettiin 400-luvun jaa. lopulla. Se sijaitsi forumin ja Via Egnatian pohjoispuolella lähellä hellenistisen ajan heroon-temppeliä. Kirkko oli suuri kolmilaivainen basilika, jonka pituus oli noin 130 metriä ja leveys noin 50 metriä, mikä teki siitä Filippoin suurimman kirkon. Siinä olinartheks japoikkilaiva sekäfiale. Basilikan lattiat ja seinät oli koristeltu mosaiikein ja maalauksinKonstantinopolin kirkkojen tyyliin.[10][7]
Basilika B rakennettiin noin vuonna 550. Se sijaitsi forumin eteläpuolella. Kirkko oli kolmilaivainen ja sen pituus oli noin 62 metriä ja leveys noin 47 metriä. Kirkossa oli nartheks, sekä fiale ja sakasti pohjois- ja eteläsivuilla. Kirkon katto oli holvattu ja siinä oli kaksi suurta kupolia, toinen keskilaivan ja toinen alttarin yläpuolella. Basilikan pohjoissivuun liitettiin paikalla aiemmin olleen, muutoin puretunmacellum-rakennuksen kuuden pylvään julkisivu. Näin se muodosti pohjoislaivan sisäänkäynnin. Myös Basilika B:n koristelu sai vaikutteita Konstantinopolin kirkoista.[10][7]
Basilika C rakennettiin 500-luvulla. Se sijaitsi akropoliin etelärinteessä lähellä nykyistä arkeologista museota. Basilika oli kolmilaivainen, ja siinä oli nartheks ja poikkilaiva. Kirkko oli koristeltu rikkaasti.[5]
Oktagonikirkko ja Episkopeion
Apostoli Paavalille omistettu niin kutsuttu Oktagonikirkko toimi Filippoinkatedraalina eli piispanistuimena. Se rakennettiin kolmessa vaiheessa, joista ensimmäinen sijoittui 300-luvun lopulle ja viimeinen 500-luvun puoleen väliin. Se korvasi paikalla olleen pienemmän Paavalille omistetun kirkon, joka oli rakennettu 300-luvun alkupuolella hellenistisellä kaudella tehdyn heroonin paikalle. Oktagonikirkko on saanut nimensä kahdeksankulmaisesta keskiosastaan, jonka koko oli noin 27,5 × 30 metriä. Kirkkoon kuului myös muun muassa fiale,baptisterio ja monumentaalisisäänkäynti.[7]
Oktagonikirkon vieressä sen itäpuolella sijaitsi piispan asunto eli Episkopeion. Se oli rakennettu varhaisempien roomalaisten talojen paikalle todennäköisesti yhdistämällä kolme asuntoa. Rakennuksen koko oli noin 47,6 × 26,5 metriä, ja se koostui neljästä siivestä, joiden keskellä oli piha. Etelä- ja länsisiivet olivat kaksikerroksisia.[7]
”Apostoli Paavalin vankila”
Apostoli Paavalin vankilaksi kutsutaan forumin pohjoispuolella lähellä Basilika A:n paikkaa olevaa vanhaa holvirakennelmaa, joka koostuu kahdesta holvatusta tilasta. Sen nimi viittaaApostolien teoissa olevaan kertomukseen siitä, että Paavali oli jonkin aikaa vangittuna kaupungissa (Ap.t. 16). Todellisuudessa kyseessä on roomalaisaikainen vesisäiliö (sisterni), joka on rakennettu vasta 100–200-luvuilla jaa. Se on muutettu kappeliksi Basilika A:n tuhoutumisen jälkeen, ja siellä on ollut Paavalin vaiheita esittäneitä seinämaalauksia. Legenda paikasta Paavalin vankilana on syntynyt tätä kautta vasta myöhemmin.[5][7]
Muut rakennukset
Forumin eteläpuolisen macellumin länsipuolella sijaitsipalaistra. Se koostui peristyyli- eli pylväspihasta, jonka ympärillä oli huoneita sekä muun muassa pieni teatteri. Rakennuksen koko oli noin 75 × 58 metriä. Palaistran parhaiten säilynyt osa ovat vespasianai-käymälät.[3][10][5] Via Egnatian eteläpuolella sijaitsi neljäs suuri basilika, niin kutsuttu Basilika D. Sen lähellä oli aukio ja suuri stoa.[7]
Yksi kaupungin kylpylöistä (balneum) sijaitsi Oktagonikirkon lähellä. Se oli rakennettu noin vuonna 30 eaa. Siihen kuuluivat myös palaistra sekäthyroreion, jossa maksettiin sisäänpääsymaksu, jaelaiothesio, jossa öljyttiin keho urheilua varten. Kylpylä oli alun perin vain miesten käytössä, mutta muutettiin 500-luvulla jaa. sopivaksi sekä miehille että naisille. Osa rakennuksesta lakkasi toimimasta kylpylänä 600-luvulla ja muutettiin asunnoksi. Toinen kylpylä sijaitsi Basilika B:n eteläpuolella ja kolmas mahdollisesti Oktagonikirkon eteläpuolella.[7]
Kaupungin hautausmaat, jotka olivat käytössä sekä roomalaisella että kristillisellä ajalla, sijaitsivat kaupungin länsi- ja itäpuolilla. Noin kaksi kaksilometriä itään Neapoliin portista, samalla paikalla kuin alueen neoliittinen asutus, sijaitsi Gaius Vibius Quartuksen hautamuistomerkki, joka on säilynyt nykyaikaan hyvin, koska se on paikallisessa perinteessä yhdistettyAleksanteri Suureen. Paikka tunnetaan nykyään kiveen viitaavilla nimilläDikili Tash (turkkia, ”Pystykivi”) ja Megálo Lithári (”Suuri kivi”). Noin kahden kilometrin päässä kaupungista länteen olitriumfikaari.[7]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheestaFilippoiWikimedia Commonsissa
