Eurooppa onmaanosa pohjoisella pallonpuoliskollaEuraasian mantereen läntisessä viidenneksessä. Sitä rajaavatAtlantin valtameri lännessä,Pohjoinen jäämeri pohjoisessa,Uralvuoret jaUraljoki idässä,Kaspianmeri,Kaukasusvuoret jaMustameri kaakossa sekäVälimeri etelässä. Pinta-alaltaan (noin 10,3 miljoonaa neliökilometriä) Eurooppa on maailman toiseksi pienin maanosa, hieman suurempi kuinOseania. Euroopassa asuu hieman yli 700 miljoonaa ihmistä, joten se on asukasluvultaan kolmanneksi suurin maanosaAasian jaAfrikan jälkeen. Yhdistyneiden kansakuntien mukaan Euroopassa on 44 valtiota[1].
Erilaisia käsityksiä Euroopan ja Aasian rajasta 1700–2000-luvuilta. * A Don- jaManytš-jokia pitkin * B Donia pitkinVolgogradiin asti * C Volgaa pitkin Volgogradista Samaraan * D Donia pitkin Volgogradin ohi, siitä pohjoiseenArkangeliin pysyen Volgan itäpuolella * E Volgaa pitkin Samaran mutkaan asti, siitä luoteeseenVienanjoelle ja Arkangeliin. (Christoph Weigel,Asia Vetus, 1719). * F Volgaa pitkin Samaran mutkaan asti, siitäIrtyš- ja Ob-joelle. (Johann Baptist Homann,Recentissima Asiae Delineatio, 1730). * G ja H Donia ja Volgaa pitki, sitten Ural-vuorten poikki * I Kura-, Rioni- ja Aras-jokia pitkin.
Usein Euroopalle piirretään useita erilaisia rajoja, jotka perustuvat poliittisiin, taloudellisiin, kulttuurisiin tai käytännöllisiin näkökohtiin. Tämä on johtanut siihen, että on monta eri Eurooppaa, jotka eivät ole identtisiä keskenään. Eri maita on luettu mukaan tai jätetty pois sen mukaan, minkä piirteiden on katsottu olevan keskeisiä Euroopan määrittelyn kannalta.
KeskiajallaDon-jokea pidettiin yleisesti Euroopan itärajana.[3] Ural-vuoristoa on pidetty maanosien rajana 1500-luvulta lähtien, jolloin se oli myösVenäjän itärajana. Käsitykset siitä, missä kohdassa Euroopan kaakkoisraja kulkeeMustanmeren jaKaspianmeren välillä, ovat myöhemminkin olleet vakiintumattomia ja vaihdelleet myös poliittisista syistä. Nykyisin rajan katsotaan tässä kohdassa tavallisimmin kulkevanKaukasus-vuoristossa Venäjän etelärajan kohdalla tai lähellä sitä, jolloinGeorgia,Armenia jaAzerbaidžan luetaan Aasiaan kuuluviksi. Kun viimeksi mainitut kuuluivat vieläNeuvostoliittoon, ne luettiin kuitenkin toisinaan Eurooppaan kuuluviksi ja maanosien rajan katsottiin kulkevan Neuvostoliiton silloista etelärajaa Kaspianmereen saakka. Toisinaan kuitenkin Kaukasiaa on kokonaisuudessaan pidetty Aasiaan kuuluvana ja maanosien rajan katsottu kulkevanAsovanmeren perukastaVolgan suulle.[4]
Kaikki nykyisen maantieteellisen määritelmän mukaiset Euroopan maat ovatValko-Venäjää jaVatikaanivaltiota lukuun ottamatta jäseninä laajassa Euroopan valtioiden yhteistyöjärjestössä,Euroopan neuvostossa, johon kuuluvat myös tavallisesti Aasian puolelle luetut Georgia, Armenia ja Azerbaidžan.
Nykyään termiä ”Eurooppa” käytetään lisääntyvässä määrin tarkoitettaessaEuroopan unionin jäsenmaita.[5] Tällä hetkellä liitossa on 27 maata (joistaKypros kuuluu maantieteellisestiAasiaan). Lisäksi muutamat maat neuvottelevat jäsenyydestä, ja useiden muiden maiden uskotaan aloittavan neuvottelut tulevaisuudessa. Talouspoliittisena käsitteenä Euroopalla voidaan tarkoittaa myösEuroopan talousaluetta, johon kuuluvat EU-maiden lisäksiNorja,Islanti, jaLiechtenstein.
Euroopan kulttuuriperintö pohjautuu etenkinantiikin Kreikkaan,Rooman valtakuntaan ja Lähi-idästä tulleeseen kristinuskoon. Antiikin Kreikan historia ajoittui noin vuodesta 700 eaa. vuoteen 27 eaa., jolloin se liitettiin Rooman valtakuntaan. Rooman valtakunta alkoi kehittyä jo 753 eaa., mutta sen suurimman kukoistuksen aika ajoittuu keisariajan alkuun 100-luvulle jaa. Laajimmillaan Rooman valtakunta oli vuonna117. Rooman valtakunnan murentuessa Euroopassa alkoikansainvaellusten aika.[6] Varhaisten aikojen perimätieto säilyi kuitenkin luostareissa. 700-luvulta alkaen arabipaimentolaiset valloittivat Euroopan itä- ja eteläosia.[7] Vuonna 800 Rooman keisariksi kruunattuKaarle Suuri hallitsi laajoja alueita Länsi- ja Keski-Euroopasta. Häntä on kutsuttu "Euroopan isäksi". Hänen valtakuntansa hajoamisen jälkeen perustettiinPyhä saksalais-roomalainen keisarikunta.[8]
Keskiajalla feodaaliyhteiskunnan malli levisi Ranskasta muualle Eurooppaan. Britanniassa aateliston ja kuninkaan kiista vallanjaosta johtiMagna Cartan kirjoittamiseen ja parlamentin perustamiseen. Paavin valta kasvoi, Euroopasta lähdettiin ristiretkille ja inkvisitio vastusti harhaoppisia.[9]
Teollinen vallankumous alkoi Euroopassa 1700-luvun lopulla ja kiihdytti osaltaan raaka-aineiden ja markkina-alueiden kysyntää. Maaseudun ja tehtaiden teollistumisen myötä väkeä alkoi muuttaa työn perässä kaupunkeihin. Kaupungit olivat hyvin tiheään asuttuja, ja tappavat kulkutaudit olivat yleisiä suurkaupungeissa. Lisäksi tehtaissa useimmat joutuivat työskentelemään pölyn ja noen seassa.
Sivistystä, järjenmukaisuutta ja yksilönvapautta kannattanutvalistusliike sai laajaa suosiota 1700-luvulla. Nykyaikaisen demokratian katsotaan saaneen alkunsaRanskan suuresta vallankumouksesta, joka tapahtui 1700-luvun lopulla. Valta-asema alkoi vähitellen siirtyä yksinvaltaisilta monarkeiltaporvaristolle. 1800-luvun alussa Ranskan ensimmäinen konsuliNapoleon I pyrki saamaan koko Euroopan yhdeksi valtioksi valloittamalla naapurimaitaan.[9] 1800-luvullanationalismi nousi merkittävään asemaan jatyöväenliike levisi Britanniasta yli Euroopan. Nämä johtivat paikoin jopa sisällissotiin. Monet valtiot itsenäistyivät ja toisaalta jotkin pienet ruhtinaskunnat yhdistyivät suuremmiksi kansallisvaltioksi. Erityisesti köyhinä ja vaikeina aikoina Euroopasta virtasi siirtolaisia erityisestiYhdysvaltoihin jaKanadaan.
Hyvinvoinnin kasvaessa 1900-luvulla kilpailu voimavaroista jasiirtomaaherruudesta johti aseellisiin yhteenottoihin, joista suurimmat olivatensimmäinen maailmansota 1914–1918 jatoinen maailmansota 1939–1945. Ensimmäinen maailmansota johti Euroopassa talouden romahtamiseen ja epäoikeudenmukaiseenVersailles'n rauhansopimukseen, ja useissa maissa, kuten Saksassa ja Italiassa, diktaattorit nousivat uudelleen valtaan. Nämä johtivat lopulta toiseen maailmansotaan, joka oli kaikkien aikojen tuhoisin ja vaikutusvaltaisin sota.
Euroopan unioni sai nykyisen muotonsa 1990-luvulla, muttaBalkanin alueella tapahtui samallaJugoslavian hajoamissotia. Toisaalta samaan aikaan myös monet entisen itäblokin maat demokratisoituivat, ja monet niistä liittyivät vuodesta 1999 alkaenNatoon ja vuodesta 2004 alkaen Euroopan unioniin. Vuodesta 2002 alkaen monet Euroopan unionin jäsenmaat ovat ottaneet käyttöönsä yhteisvaluuttaeuron. Vuonna 2020 Iso-Britannia kuitenkinerosi EU:sta kesäkuussa 2016 pidetyn kansanäänestyksen seurauksena. Vuonna 2014 alkanutVenäjän jaUkrainan välinenkonflikti kärjistyi jyrkästi, kun Venäjä aloittitäysimittaisen hyökkäyksen Ukrainaan 24. helmikuuta 2022, mikä on pahin humanitaarinen kriisi Euroopassa Jugoslavian hajoamissotien jälkeen.
Ranskan ja Italian rajalla sijaitseva Mont Blanc on Alppien korkein huippu.
Euroopan pinnanmuodot vaihtelevat paljon pienillä etäisyyksillä. Eteläosassa on useita vuoristoja, merkittävimpinäAlpit,Pyreneet jaKarpaatit sekä Aasian rajan tuntumassa sijaitseva Kaukasus. Kaukasuksen korkein huippuElbrus (5 642 m) sijaitsee vuoriston Euroopan-puoleisessa osassa. Länsi-Euroopan korkein vuori on Alppeihin kuuluvaMont Blanc (4 808 m).[11] Pohjoisempana on laajoja ja alavia tasankoja, ja vuoristoja onSkotlannissa sekäSkanditSkandinaviassa.
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliintarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä neohjeen mukaan.
Suurin osa Euroopasta kuuluulauhkeaan ilmastovyöhykkeeseen. Euroopan eteläisimmät osat kuuluvatsubtrooppiseen vyöhykkeeseen, ja vain kaikkein pohjoisimmat osat kuuluvatkylmään vyöhykkeeseen. Läntisen Euroopan ilmasto on itäistä Eurooppaamereisempi, eli toisin sanoen kesän ja talven lämpötilaerot kasvavat mitä idemmäksi mennään. Erityisesti Britteinsaarilla ja Pohjoismaissa ilmastoa lämmittääGolfvirta, jonka ansiosta Pohjoismaiden ilmasto on huomattavasti lämpimämpi kuin samoilla leveyspiireillä muualla maailmassa.
Sateet ovat pääsääntöisesti Länsi-Euroopassa runsaampia kuin Itä-Euroopassa. Runsassateisia alueita ovat etenkin Britteinsaaret, Islanti sekäAtlantin rannikko. MyösAlpeilla jaDinaarisilla alpeilla sataa paljon. Verraten kuivia alueita on esimerkiksi Espanjassa, Unkarissa, Ukrainassa, Venäjällä sekä Suomen ja RuotsinLapissa. Mikään Euroopan alue ei tosin ole maailman mittakaavassa erityisen kuivaa.[12][13]
Pohjoisimman Euroopantundraseuduilla talvet ovat kylmiä, ja yhtämittaiset pakkasjaksot kestävät yleensä lokakuulta huhtikuulle. Kesät ovat lyhyitä ja helteitä saadaan pari kertaa kymmenessä vuodessa. Näillä alueilla sateet painottuvat loppukesään. Havumetsävyöhykkeellä, noin 60. ja 70. leveyspiirin välillä talvet ovat pääsääntöisesti kylmiä ja lumisia, ja kesät vaihtelevat vuodesta riippuen viileästä kuumaan. Sateiden painopiste näillä alueilla painottuu voimakkaammin kesästä syksyyn, mitä etelämpänä havumetsävyöhykettä ollaan. Tuulisinta on loppusyksystä ja alkutalvesta.Sekametsien hallitsemallahemiboreaalisella vyöhykkeellä, joka sijoittuu noin 55. ja 60. leveyspiirin väliin, talvet voivat olla vuodesta riippuen joko hyvin kylmiä ja lumisia tai lauhoja ja sateisia. Kesät ovat alueella pääsääntöisesti lämpimiä, vain harvoin hyvin viileitä. Sateet painottuvat syyskuukausiin, mutta sadantaa tapahtuu vuoden ympäri.
Keski-Euroopan lehtimetsävyöhykkeellä, noin 45. ja 55. leveyspiirin välillä, talvia luonnehtii äärimmäinen ailahtelevuus. Keski-Euroopan talvi voi olla täysin lumeton, myrskyinen ja leuto, mutta toisinaan esiintyy pitkiäkin pakkasjaksoja keskitalvesta. Pysyvää lumipeitettä ei lehtimetsävyöhykkeellä saada. Kesät ovat yleensä miellyttävän lämpimiä, joskus tukalankin kuumia. Sateet painottuvat syksyyn ja talveen. Itäisempänä samoilla leveysasteilla sijaitsevilla, verraten kuivilla aroseuduilla ilmasto on äärevämpi.
Noin 45. leveyspiiriltä etelään siirtyessä ilmasto muuttuu vähitellen talvisateiden ilmastoksi. Aluetta luonnehtivat leudot runsassateiset, jopa myrskyiset talvet ja vähäsateisemmat kuumat kesät. Sadantaa saadaan kuitenkin vuoden ympäri ja talven kylmimpään aikaan lämpötila voi päivisin olla vain muutama lämpöaste. Välimeren rannikkoseutuja hallitsevat leudot ja sateiset talvet, ja pitkät, kuumat ja kuivat kesät.
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliintarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä neohjeen mukaan.
Merkittävien lämpötila- ja sademääräerojen takia Euroopan kasvillisuuden paikalliset vaihtelut ovat suuria.Golfvirran lämmittävän voiman ansiostametsänraja ulottuu Euroopassa samoille leveyspiireille, missä muualla maapallolla on puutontatundraa. Euroopan pohjoisimmissa osissa,Jäämeren rannikolla maasto on puutonta ja vähäisen haihtumisen takia hyvin soista tundraa. Tyypillisiä alueen kasvilajeja ovat runsailla soilla kasvavatupasvilla jarahkasammal, sekä yleisesti kaikkialla Pohjois-Euroopan tundralla kasvavatvaivaiskoivu javariksenmarja.
Metsänraja, jonka eteläpuolella alkaa pohjoinenhavumetsävyöhyke elitaiga, sijoittuu Skandinaviassa noin 70. leveyspiirin tienoille ja idempänä Venäjällä noin 65. leveyspiirille. Skandinaviassa metsänrajan muodostaatunturikoivu, Venäjällä sen muodostaa lähinnämänty. Skandinaviassa mänty jakoivu syrjäyttävät tunturikoivun noin 69. leveyspiirien tienoilla, ja edelleen etelämpänäkuusi yleistyy ajaen männyn lähinnä karuimmille kasvupaikoille noin 65. leveyspiirin tienoilla. Kaikkein kosteimmilla mailla esiintyy yleisesti turvesoita, tyypillisestinevoja. Havumetsävyöhyke jatkuu näiltä seuduilta vielä pitkälle etelään, noin 60. leveyspiirille saakka. Kuitenkin havumetsävyöhykkeen eteläisimmissä osissa, noin 61. leveyspiirin eteläpuolella pohjoistyyppisetlehtoalueet yleistyvät huomattavasti rehevillä mailla. Näissä lehdoissa pääpuulajit ovat yleensä kuusta,haapaa ja koivua, kuitenkinaluskasvillisuudessa on yleisesti vaateliaita lajeja, kuten valkovuokkoa. Myössuotyypit ovat havumetsävyöhykkeen eteläosissakeidassoita pohjoisempien alueiden nevojen sijaan.
Sekametsäalue elihemiboreaalinen vyöhyke, jossa on sekä taigan että lauhkeiden lehtimetsien piirteitä, ulottuu Euroopassa noin 60. leveyspiiriltä 55. leveyspiirille. Tämän kasvillisuustyypin pääaluetta ovat siten Etelä-Ruotsi, Etelä-Norja, Tanska, Baltian maat, osa Valko-Venäjää ja osa Venäjää. Sekametsien piirteitä alkaa näkyä pohjoisesta etelään tultaessa Suomen etelärannikolla, Tukholman seudulla Ruotsissa, Norjassa taas jo niinkin pohjoisessa kuinTrondheim, mikä johtuuGolfvirran lämmittävästä vaikutuksesta. Selvin merkki sekametsävyöhykkeen läheisyydestä näkyy Etelä-Suomessa esimerkiksi runsaasta lehti- ja sekametsille tyypillisestäkevätaspektistavalkovuokkoineen. Sekametsävyöhykkeen rehevillä mailla vallitsevat tyypillisesti kuusi- ja lehtipuuvaltaiset sekametsät, joissa kuusien rinnalla kasvaa runsaasti koivua,haapaa,pihlajaa,raitaa,vaahteraa,tammea,lehmusta,jalavaa japähkinäpensasta. Metsätyypit ovat lähinnä lehtomaisia kankaita. Lännessä, kuten Etelä-Ruotsissa kasvaa myöspyökkiä. Karuilla seuduilla on lähinnä männiköitä, kuten taigallakin.
Lehtimetsävyöhyke ulottuu Euroopassa noin 55. leveyspiiriltä aina 45. leveyspiirille saakka ja muodostaa siten pääosanKeski-Euroopasta. Tämän vyöhykkeen kasvillisuus on kosteilla seuduilla lehtimetsää, Itä-Euroopan kuivemmilla seudulla taas joko sekä lehtimetsän ja arokasvillisuuden muodostamaametsäaroa, hieman harvempaa puistoaroa tai aivan puhdastaaroa.Karpaattien rajaamassa Unkarin altaassa kasvaa myös kuivaa aroa, paikallisittainpustaa. Lehtimetsäisillä seuduilla on hyvin monenlaisia metsätyyppejä: kosteikkojen varsilla kasvaasaarnia jatervalepikköjä, parhaita paksumultaisia kasvupaikkoja hallitsee pyökki, hieman karummilla paikoilla valtalajeja ovattammi, koivu ja lehmus, kun taas kaikkein karuimmilla metsämailla kasvaa lähinnä mäntyä jakatajaa. Atlantin läheisyydessä lehtimetsien puulajikoostumus ja aluskasvillisuus poikkeavat mantereisempien seutujen lehtimetsistä. Atlantin rannikkoseuduilla tyyppilajeja ovatmuratti,talvitammi,misteli jaorjanlaakeri, jotka puuttuvat kokonaan Itä-Euroopasta. Metsäaroilla kasvaa puina lähinnä tammea sekä tiettyjä juuri metsäaroille sopeutuneita valoa kaipaavia spesialisteja kutenomenapuita. Arokasvillisuus muistuttaa lännempänä ja metsäaroilla monin paikoinniittyä taiketoa kukkineen ja ruohikkoineen, mutta edelleen itään päin mentäessä vain sitkeimmät ruoholajit menestyvät.
Lehtimetsien ja välimerenkasvillisuuden vaiheittumisvyöhyke sijoittuu noin 45. leveyspiirin tuntumaan. Tällä vyöhykkeellä kasvillisuus on yhä pääosin lehtimetsää ja idässä aroa. Etelämmäs mentäessä ilmasto alkaa hiljalleen muuttuatalvisateiden ilmastoksi, mikä näkyy myös kasvillisuudessa. Lännessä talveksi lehtensä pudottavien lehtipuiden rinnalle ilmaantuu heti 45. leveyspiirin eteläpuolella myös nahkealehtisiä ainavihantia lehtipuita, kutenkorkkitammia. Tämä välimerenkasvillisuuden ja lehtimetsien vaihettumisvyöhyke on nähtävissä selvimmin Espanjan pohjoisrannikolla, Pohjois-Italiassa ja Etelä-Ranskassa. Idässä arot törmäävät sen sijaan vuoristoihin, kutenKaukasukseen, jonka rinteillä kasvaa hyvin monimuotoisia metsiä.
VarsinaistaVälimeren kasvillisuutta kasvaa Euroopassa lähinnä kaikkialla Välimeren rannoilla, mutta myös pienenä erillisenä "taskuna"Krimin niemimaan eteläkärjessä vuorten ja meren välissäMustanmeren rannikolla. Välimeren kasvillisuus lienee maapallon yksi monimuotoisimmista kasvillisuustyypeistä. Alueella kasvaa niin sankkoja nahkealehtisiä ainavihantia metsiä, korkeita metsämäisiä piikkipensastoja, matalampia tiheitä pensastoja siellä täällä kasvavine nahkealehtisine puineen kuin suuria kosteikkoja ja marskimaita jokien suistoilla. Kaikkein kuivimmilla seuduilla, kuten Espanjan keskiosissa kasvaa jopa puoliaavikon kasveja yhdessä nahkealehtisen matalan pensaston kanssa. Välimeren kasvillisuus on rehevintä seuduilla, joissa on runsaimmat talvisateet. Sateisen talven jälkeen maalis-huhtikuussa luonto on hyvin rehevää ja täydessä kukassa. Kesän kuivan kauden aikana kasvien, kutensitruspuiden,mantelipuiden, korkkitammen jaoliivien hedelmät taas kypsyvät.
Turkki Turkki sijaitsee hallinnollisesti, maantieteellisesti, väestöllisesti ja kulttuurillisesti suurimmaksi osaksi Aasiassa.Bosporinsalmen länsipuolinen osa Turkkia kuuluu Eurooppaan.
Kazakstan Kazakstan sijaitsee hallinnollisesti, väestöllisesti, maantieteellisesti ja kulttuurillisesti lähes kokonaanAasiassa.Uraljoen länsipuolinen pieni osa Kazakstania kuuluu Eurooppaan.
Venäjä Venäjä sijaitsee maantieteellisesti suurimmaksi osaksiAasiassa, mutta keskushallinto ja suurin osa asukkaista sijaitsee Euroopassa.Uralvuoriston länsipuolinen osa Venäjää kuuluu Eurooppaan.
Edellä mainittujen valtioiden lisäksi on useita itsenäisiä valtioita, joilla ei kuitenkaan ole kansainvälistä tunnustusta tai ovat vain muutaman valtion tunnustama.lähde?
Pohjois-Kypros on vuonna 1983 itsenäiseksi julistautunut valtio, jonka itsenäisyyden on tunnustanut vainTurkki. Turkki ei puolestaan tunnustaKyproksen tasavaltaa itsenäiseksi.
ItsenäistynytMoldovasta yksipuolisesti. Alue sijaitsee Moldovan kansainvälisesti tunnustettujen rajojen sisäpuolella eikä mikään valtio ole tunnustanut sitä.
Eurooppa oli vuonna 2008 hallinnoitavien varojen perusteella maailman rikkain maanosa, sillä kaiken kaikkiaan ne olivat yli 32,7 biljoonaaYhdysvaltain dollaria, kun taas vastaava lukuPohjois-Amerikassa oli 27,1 biljoonaa.[31] Vuonna 2009 Euroopan hallinnoitavat kokonaisvarat käsittivät kolmanneksen koko maailman varoista.Finanssikriisi 2000-luvun ensikymmenen lopulla on kuitenkin heikentänyt monen maanluottoluokitusta ja ajanut euroalueenvelkakriisiin. Ennen kriisiä Euroopan bruttokansantuote oli huipussaan.[32]
Vuonna 2002 yhteensä 12Euroopan unionin jäsenmaata otti käyttöön yhteisvaluuttaeuron,Suomi mukaan lukien. Nykyään euro on käytössä 19 EU-maassa ja lisäksi neljässä EU:n ulkopuolisessa kääpiövaltiossa.[36]
Vuonna 2018 liikevaihdoltaan suurin eurooppalainen yritys oli hollantilais-brittiläinen energiayhtiöRoyal Dutch Shell, joka oli yli 396 miljardin Yhdysvaltain dollarin liikevaihdollaan maailman kolmanneksi suurin yritys.[39] Muita samana vuonna maailman 20 suurimman yrityksen joukkoon kuuluneita eurooppalaisia yrityksiä olivat brittiläinen energiayhtiöBP[40], saksalainen autoyritysVolkswagen AG[41], sveitsiläinen kaivos- ja raaka-aineyritysGlencore[42], saksalainen autoyritysDaimler AG[43] ja ranskalainen öljy-yhtiöTotal.[44]
Euroopassa on hyvin kattava maantie- ja rautatieverkko. Lukuisateurooppatiet johtavat maasta toiseen ylittäen valtakunnan rajat. Keski-Euroopassa on tiheämoottoritieverkosto. Etenkin Keski-Euroopassa on lisäksi erinomaiset junayhteydet maasta toiseen.
Euroopassa asuu nykyisin noin 740 miljoonaa henkeä. Vuonna 2020 heistä yli 40 miljoonaaoli syntynyt Euroopan ulkopuolella[46]. Eurooppa on verraten tiheään asuttu maanosa: yhtä neliökilometriä kohden Euroopassa asuu keskimäärin yli 70 ihmistä. Erityisen tiheään asuttuja maita ovat esimerkiksiEnglanti,Alankomaat,Belgia jaSaksa. Sen sijaan Itä- ja Pohjois-Euroopassa asutus on monin paikoin harvaa.
Väkiluvun kasvu on Euroopassa hidasta verrattuna muihin maanosiin johtuen muun muassa alhaisestasyntyvyydestä. Sen sijaan väestön ikääntyminen on nopeaa: vuonna 2005 yli 65-vuotiaiden osuus oli 16 prosenttia väestöstä, vuoteen 2050 mennessä sen on laskettu kasvavan 28 prosenttiin.[47]
Euroopassa puhutaan noin 230 kieltä, mikä on vain 3 % maailman kielten lukumäärästä.[49]Indoeurooppalaisten kielten puhujia on yli 90 prosenttia. Suurimmat indoeurooppalaiset kieliryhmät ovatslaavilaiset,germaaniset jaromaaniset kielet. Slaavilaisia kieliä puhutaan etenkin Euroopan itäosissa, ja niitä ovat esimerkiksivenäjä,puola jaserbokroaatti. Germaanisia kieliä taas puhutaan etenkin Keski- ja Pohjois-Euroopassa, ja niihin kuuluvat muun muassaenglanti,saksa jaruotsi. Romaaniset kielet taas ovat enemmän keskittyneet Euroopan eteläosiin, ja niitä ovat muun muassaranska,espanja jaitalia. Pienempiä indoeurooppalaisia kieliryhmiä ovat esimerkiksikelttiläiset jabalttilaiset kielet. Myöskreikan jaalbanian kielet kuuluvat indoeurooppalaisiin kieliin.
Euroopassa puhuttavia ei-indoeurooppalaisia kieliä ovat esimerkiksi useaturalilaiset kielet, kutensuomi,viro jaunkari, sekä isolaattikieliin kuuluvabaski ja altailaisiin kieliin kuuluvaturkki.
Eurooppalaisista noin 75 % onkristittyjä ja 8 %muslimeja. Noin 17 % eurooppalaisista ei tunnusta mitään uskontoa.Juutalaisia on alle yksi prosentti.
Lounaiseurooppalaisista suurin osa onkatolilaisia. Keski-Euroopassa asuu monin paikoin runsaasti niin katolilaisia kuinprotestantteja.Pohjoismaissa ja Britanniassa suurin osa väestöstä on protestantteja, Itä-Euroopassa taas asuu enemmänortodokseja. Muslimeista suurin osa asuu Venäjän ja Turkin Euroopan-puoleisissa osissa, Bosnia-Hertsegovinassa, Albaniassa ja Kosovossa.[50]
Kun kaupunkilaisiksi lasketaan kaupungin rajojen sisällä elävät asukkaat, ja kaupungeiksi sellaiset joilla on oma paikallishallinto (mutta ei useamman kunnan alueelle jakautuvia taajamia), Euroopan suurimmat kaupungit ovat:
Euroopan yhteinen kulttuuriperintö yhdistetään alueiden alkuperäiskansojen kulttuurien ja kansanperinteiden kanssa, jotka on jaettu karkeastislaavilaiseen,latinalaiseen jagermaaniseen, mutta näiden lisäksi on Euroopassa useita muita ryhmiä, kutenkreikkalaiset jakeltit. Kulttuurien monimuotoisuus luonnehtii suurta osaa Euroopasta, ja vaihtelut ovat suuria varsin pienillä maantieteellisillä etäisyyksillä.[70]
Pantheonin temppeli Roomassa on parhaiten säilynyt antiikin aikainen rakennus.Etelä-Saksassa sijaitsevaNeuschwansteinin linna valmistui vuonna 1892.
Eurooppalaista arkkitehtuuria leimaavat voimakas alueellinen vaihtelu ja hyvin vaiheikas historia. Eteläeurooppalaiset kaupungit ja kylät ovat usein tiiviimmin rakennettuja kuin pohjoiseurooppalaiset. Euroopassa on edelleen jäljellä monta tiivistä, ilman selvää asemakaavaa rakennettuavanhaakaupunkia, ja ne ovat usein suojeltuja. Tällaisia on esimerkiksiPrahassa (Staré Město),Tallinnassa,Tukholmassa jaVenetsiassa. Antiikin ajan arkkitehtuuria on edelleen etenkinRoomassa ja eri puolillaKreikkaa.lähde?
Antiikin Kreikan arkkitehtuuri suosi yksinkertaisuutta ja tasapainoisia mittasuhteita sekämarmorin käyttöä, ja se on vaikuttanut hyvin moneen myöhäisempään eurooppalaisen arkkitehtuurin tyylisuuntaan.[71] Huomattavimpia antiikin Kreikan arkkitehtuurin edustajia ovat pylväiden varaan rakennetut temppelit, kutenAteenanParthenon.Antiikin Rooman arkkitehtuuri oli hyvin käytännöllistä, ja sitä edustavat muun muassaColosseum ja muut gladiaattoriareenat,Pantheonin temppeli jaakveduktit. Roomalaisten keksimääbetonia käytettiin monien varsin vaatimattoman näköisten talojen rakennusmateriaalina.[72] Etenkin Pohjois-Euroopassa ja Alpeilla on varhaisista ajoista lähtien käytetty rakennusmateriaalina paljon puuta.lähde?
Keskiajalla vallitsevia tyylisuuntia olivatromaaninen tyyli ja hieman myöhemmingoottilainen tyyli. Ne ovat edelleen esillä monissa kirkoissa ympäri Eurooppaa, sillä keskiajalla kirkonrakentajat kulkivat maasta toiseen ja veivät vaikutteita mukanaan. Romaanisen tyylin tunnusmerkkejä ovat pyöreätholvikaaret, paksut kiviseinät, pienet ikkunat,tynnyriholvit ja erilaisetfreskot. Goottilaiseen tyyliin kuuluvat taas korkeat kirkontornit, koristeelliset suippokaaret ja värikkäät ikkunamaalaukset. Esimerkkejä romaanisen tyylin edustajista ovatSantiago de Compostelan katedraali jaLundin tuomiokirkko, kun taas goottilaista tyyliä edustavat muun muassaKölnin jaMilanon tuomiokirkot sekäNotre-Damen katedraali. Jotkin keskiaikaiset kirkot, kutenTurun tuomiokirkko, sekoittivat romaanista ja goottilaista tyyliä.[73][74]
1800-luvulla vallitseviksi tyylisuunniksi nousivatrevivalismi ja aivan vuosisadan lopulla myösjugend. Revivalistisessa tyylissä heräteltiin vanhempia arkkitehtonisia suuntauksia uudelleen eloon, ja sitä edustivat muun muassauusgoottilaisetLontoonBig Ben jaUnkarin parlamenttitalo sekä uusromaaninenNeuschwansteinin linna.Uusklassismia edusti muun muassaNapoleon I:n kehittämäempiretyyli, joka levisi myöhemmin muun muassaPietariin jaHelsinkiin.[78] Jugend eli art nouveau suosi kaarevia muotoja, omaperäistä koristeellisuutta ja epäsymmetrisyyttä, ja sitä edustavia rakennuksia on runsaasti etenkinBudapestissä jaPrahassa.[79] 1900-luvulla suosiotaan on nostanut etenkinmoderni japostmoderni arkkitehtuuri, joissa on käytetty puhtaampia geometrisia linjoja. Useimpien eurooppalaisten kaupunkiensiluetti on pohjoisamerikkalaisiin ja itäaasialaisiin kaupunkeihin verrattuna matala, mutta lukuisia pilvenpiirtäjiä on esimerkiksiLontoossa jaFrankfurt am Mainissa.lähde?
Vuodesta 1956 lähtien on järjestetty lähes joka vuosiEurovision laulukilpailu, jossa jokainen laulukilpailuun osallistuva maa kilpailee yhdellä uudella lauluesityksellä, jotka äänestetään kansainvälisessä finaalissa paremmuusjärjestykseen. Eniten Euroviisuja ovat voittaneetIrlanti (7 kertaa) jaRuotsi (7 kertaa). Koska kilpailuun saavat osallistua kaikkiEuroopan yleisradiounionin aktiiviset jäsenmaat, kilpailussa on nähty myös Euroopan ulkopuolisia osallistujamaita, kutenIsrael jaAustralia.
Melko yhteistä eurooppalaisessa keittiössä on esimerkiksi se, että liha ja kala tarjotaan usein näkyvästi tarjoilukokoisena, toisin kuin esimerkiksi aasialaisessa keittiössä.Makkara on suosittu lihatuote eri puolilla Eurooppaa. Euroopassa kuluu verraten paljonleipää sekä erilaisiamaitotuotteita, kuten kermaa ja juustoa. Etenkin Ranskassa ja Italiassa valmistetaan satoja erilaisiajuustolaatuja, joista monet ovat saaneet nimisuojan. Peruna on nykyään peruselintarvike lähes kaikkialla Euroopassa, vaikka se saapui Eurooppaan espanjalaisten valloittajien mukana vasta 1500-luvulla.[82] Eurooppalainen ruoka on harvoin tulisesti maustettua.
Maailmanlaajuisesti verraten Euroopassa kulutetaan paljonalkoholijuomia.[83][84] Etenkin Ranska, Italia ja Espanja kuuluvat maailman johtaviin viinintuottajiin ja -kuluttajiin.Olutta kulutetaan paljon etenkin Tšekissä, Saksassa, Britanniassa ja Irlannissa.Viski on suosittua Britteinsaarilla javotka Itä-Euroopassa.lähde?
Tämän artikkelin tai sen osan viitteitä on pyydetty muotoiltavaksi. Voit auttaa Wikipediaamuotoilemalla viitteetohjeen mukaisiksi, esimerkiksi siirtämällä linkitviitemallineille. Tarkennus:Mallineet suomeksi.
↑Belarus in figures 2015 19 March 2015. National Statistical Committee of the Republic of Belarus. Arkistoitu 9. marraskuuta 2015. Viitattu 14. kesäkuuta 2015.
↑Population - Hamburg 10. kesäkuuta 2015. Federal Statistical Office of Germany and the statistical Offices of the Länder. Arkistoitu 23.5.2015. Viitattu 14. kesäkuuta 2015.
↑European Management and European Business Schools: Insights from the History of Business Schools. European Management Journal, 2014, 32. vsk, nro 4, s. 529–534. Kaplan, Andreas.
↑Cartwright, Mark: Greek ArchitectureAncient History Encyclopedia. Viitattu 24.3.2020.
Davies, Norman:Europe: A History. Harper Perennial, 1998.ISBN 978-0060974688.
Hytönen, Ville & Rautiainen, Pauli (toim.): Uusi Atlantis: Puheenvuoroja Euroopan utopioista ja dystopioista. Turku: Savukeidas, 2009. ISBN 978-952-5500-42-4Teoksen verkkoversio.
.svg)
.jpg)
