Åarjel-saemiej skuvle jih maanagierte eli eteläsaamelainen koulu ja päiväkotiSnåsassa
Eteläsaamen kirjakielen perustan loi 1700-luvulla ruotsalainen pappiPer Fjellström[2]. Myös pappiJonas Nensén laati kielellä useita kirjoituksia 1820-luvulla[3].
Eteläsaamen nykyisin käytetty oikeinkirjoitus standardoitiin vuonna 1976. Siihen kuuluu 24 kirjainta, joista ä ja ö ovat käytössä Ruotsissa sekä vastaavasti æ ja ø Norjassa. Oikeinkirjoitus mukaileeruotsin janorjan kielten kirjoitustapaa, minkä vuoksi jotkin äänteet ilmaistaankonsonanttiyhtymillä tai diftongeilla. Esimerkiksiäänne/ʃ/ kirjoitetaansj.[1]
A a
B b
D d
E e
F f
G g
H h
I i
a
be
de
e
æf / äf
ge
hå
I i
J j
K k
L l
M m
N n
O o
P p
R r
je
kå
æl / lä
æm / äm
æn / än
o
pe
ær / är
S s
T t
U u
V v
Y y
Ö ö / Ø ø
Ä ä Æ / æ
Å å
æs / äs
te
u
ve
y
ø / ö
æ / ä
å
Joissakin yhteyksissä käytetään myös kirjaintaï ilmaisemaan äännettä/ɨ/.
Eteläsaame eroaa merkittävästi kaikista muista saamelaiskielistä siinä, ettei kielessä ole lainkaan astevaihtelua. Toinen eteläsaamelle tunnusomainen piirre ovat varsin yleiset painottomantavun diftongit. Lisäksi sanojen taivutuksessa painottoman tavun vokaalimuutokset vaikuttavat myös sitä edeltävän painollisen tavun vokaaleihin,[3] esimerkiksi:
Seuraavassa taulukko sanan ensimmäisen tavun vokaalimuutoksista:
Kantasaamen vokaali
Seuraava *ā
Seuraava *ē
Seuraava *ō
Seuraava *ë
Seuraava *i
*ā
aa
ae
aa
aa
ee
*ea
ea
ie
ea
aa
ee
*ie
ea
ei
ea
ïe
ie
*oa
åa
åe
åa
oe
öö
*uo
ua
ue
åa
oe
öö
*ë
a
e
ä, å
a, ï
e
*i
ä, ij
i
ä
ïj
i
o
å
u
å, a
o, a, ov
u
*u
å, a
u
å
o, ov
u
Myös kieliopillisesti eteläsaamessa on säilynyt monia alkukantaisena pidettyjä piirteitä.Sijamuotoja on kahdeksan:nominatiivi,genetiivi,akkusatiivi,illatiivi,inessiivi,elatiivi,komitatiivi sekäessiivi. Useista muista saamelaiskielistä poiketen genetiivi ja akkusatiivi eroavat toisistaan ja ovat säilyttäneet kumpikin oman päätteensä. Samaan tapaan inessiivi ja elatiivi ovat erilliset sijamuodot.Possessiivisuffiksit ovat olemassa, mutta niitä käytetään erittäin harvoin ja vain tietyissä yhteyksissä.[3]
Sijapäätteet ovat seuraavanlaiset:
Sija
Yksikkö
Monikko
Nominatiivi
-
-h
Genetiivi
-n
-i / -j
Akkusatiivi
-m
-jte / -ite / -idie
Inessiivi
-sne / -snie
-ine / -jne / -inie
Elatiivi
-ste / -stie
-jste / -jstie
Illatiivi
-n / -se / -sse
-jte / -ite / -idie
Komitatiivi
-ine / -jne / -inie
-igujmie / -jgujmie
Essiivi
-ine / -jne / -inie
(ei monikkomuotoa)
Verbit taipuvat kolmessapersoonassa ja kolmessa luvussa eliyksikössä,kaksikossa ja monikossa. Muiden uralilaisten kielten tapaan eteläsaamessa onkieltoverbi, joka taipuutapaluokan, persoonan ja luvun sekä muiden saamelaiskielten kieltoverbeistä poiketenaikamuodon mukaan.
Ruotsin yleisradioyhtiöSveriges Radio (SR) lähettää eteläsaamenkielistä radio-ohjelmaa kaksi kertaa viikossa[10]. Ruotsin television (SVT) saamenkielistä lastenohjelmaaHejolojla on tehty eteläsaameksi kuusi jaksoa[11]. Ensimmäinen eteläsaamenkielinen täyspitkä elokuva,Saamelaisveri (Sameblod), valmistui vuonna 2016[12]. Syksyllä 2020 Ruotsissa oli määrä alkaa eteläsaamentulkkikoulutus. Tuolloin Ruotsissa ei ollut lainkaan eteläsaamen tulkkeja.[13]
Toisen maailmansodan jälkeen eteläsaamea on alettu jonkin verran käyttää myös kirjakielenä, jolla on julkaistuoppikirjoja, kaunokirjallisuutta ja lastenkirjoja. 2010-luvun kielihankkeessa julkaistiin yli 70 kirjaa eteläsaameksi.[4][14]
