Essee on asiatekstien luokkaan kuuluvatekstilaji. Tyypillisesti essee on pohdiskeleva ja verrattain lyhyt teos, jossa sisällön lisäksi myös ilmaisutavalla on merkittävä osa.[1] Tyyliseikkojen painoarvon vuoksi essee onkin asiatekstilajeista lähimpänäkaunokirjallisuutta. Esseiden kirjoittajia sanotaan esseisteiksi.
Sanaessee tulee ranskan kielen sanastaessayer (pyrkiä, yrittää) ja on peräisin ranskalaiseltaMichel de Montaignelta (1533–1592), joka oli ensimmäinen esseisti. Kaksi muuta eurooppalaisen esseen luojaa ovatFrancis Bacon jaVirginia Woolf.[2]
Esseetekstin aihepiiriä ei ole rajoitettu, vaan se voi käsitellä mitä tahansa aihetta. Usein pohdinnan kohteena ovat kuitenkinfilosofiset tai yhteiskunnalliset kysymykset sekä taide ja kirjallisuus.
Esseen syvin olemus on, että se on pohdintaa, se ei ole mielipidekirjoitus.[3]
Esseet jaetaan kahteen alalajiin, jotka ovatsubjektiivinen essee jatutkielmaessee.
Subjektiivinen essee on melko vapaamuotoinen kirjoitelma, jossa kirjoittajan mielipiteet ovat tärkeässä asemassa ja joka voi edetä yllättävienkin mielleyhtymien varassa. Lähteiden tarkka merkitseminen ei ole tärkeää ja viittauksia muihin teoksiin käytetään useimmiten vain kirjoittajan omien pohdintojen virikkeenä.[1]
Tutkielmaessee pyrkii käsittelemään aihettaan objektiivisesti ja muistuttaa tieteellistätutkielmaa. Yleensätutkimusongelma tai -tehtävä ilmaistaan selkeästi ja lähteet merkitään tarkasti, mahdollisesti tekstiviitteiden ja lähdeluettelon avulla. Toisin kuin tavallisessa tutkielmassa, tutkielmaesseessä voidaan tuoda esille kirjoittajan omia mielipiteitä ja muuta henkilökohtaista aineistoa.[1]
Essee koostuukappaleista. Ensimmäinen kappale onjohdanto. Siinä lukijalle esitetään ja taustoitetaan esseen aihe.[4] Johdanto johdattaa esseen sen aihepiiriin ja perustelee aiheen lähestymistavan.[5]
Johdantokappaleen jälkeen tulee käsittelyosa, jossa pohditaan ja käsitellään esseen aihe.[6] Käsittelyosa jaetaan kappaleisiin, joissa käsitellään eri osia aiheesta.[7] Kappaleet voidaan esseestä riippuenotsikoida.
Essee lopetetaan tekemällä viimeiseksi kappaleeksi yhteenveto, jossa tiivistetään esseessä käsitellyt asiat. Lopetuksessa kerrataan lyhyesti esseen pohdinnat ja päätelmät aiheesta. Lopetuskappaleessa voidaan nostaa esille kysymyksiä, joista voidaan myöhemmin jatkaa kirjoituksessa.[4]
Nykyään essee on laajalti käytössä ylempien oppiasteiden opetustyökaluna. Tekstilajia hyödynnetään yliopistossa, ja se muodostaa yhden lukion äidinkielen opetuksen kulmakivistä. Oppilaitoksissa kirjoitetut esseet ovat usein myös aihepiiriltään tarkemmin rajattuja; perustana on usein tehtävänanto tai aineisto, jota oppilaan on esseessään hyödynnettävä.lähde?
Essee on syntynyt ja elää erityisesti oppilaitosten ulkopuolella. Ilmaisumuoto on erityisen suosittu taiteilijoiden, kirjailijoiden ja yhteiskuntakriitikoiden keskuudessa. Se mahdollistaa ajatusten vapaamuotoisen ilmaisun persoonallisella tavalla.lähde?
- ↑abcAnne-Maria Mikkola ym.: Äidinkieli ja kirjallisuus, Käsikirja, s. 198. (1.–6. painos) WSOY, 2008. ISBN 978-951-0-26300-6
- ↑Ville Ropponen, Säällistä keskustelua ja provokaatiota.Parnasso 2/2012 s. 68 (Johanna Venhon toimittaman kirjan kritiikki.)
- ↑Jaana Seppänen, Elävä ruumis,Parnasso 2/2012 s. 18–19 (Yhteenveto Esseepaneelista Tampereen Elävän kirjallisuuden festivaaleilla 11.2.2012)
- ↑abEsseen rakenne (arkistoitu versio) 20.12.2011. Tampereen yliopisto, avoin yliopisto. Arkistoitu 28.2.2016. Viitattu 18.2.2018.
- ↑Ohjeet esseen laatimiseksi Turun yliopisto. Arkistoitu 18.2.2018. Viitattu 18.2.2018.
- ↑Arja Lampinen: essee webcgi.oulu.fi. 2005. Viitattu 18.2.2018.
- ↑Ohjeita esseetyöskentelyyn into.aalto.fi. Arkistoitu 18.2.2018. Viitattu 18.2.2018.
- Mäkinen, Kirsti (toim.): Kirjoita itsesi maailman väleihin: Esseitä, esseistä. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1997. ISBN 951-717-994-4
- Venho, Johanna (toim.): Mitä essee tarkoittaa? Turku: Savukeidas, 2012. ISBN 978-952-268-022-8
- Kristian Blomberg, Kirjallisuutta ilman muotoa,Kritiikin uutiset 3–4/2011Arkistoitu artikkeli
- Aleksis Salusjärvi,Suuri esseekeskustelu, Kritiikin uutiset 10.4.2012Verkossa
