Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty parannettavaksi, koska se ei täytä Wikipedianlaatuvaatimuksia. Voit auttaa Wikipediaaparantamalla artikkelia tai merkitsemällä ongelmattarkemmin. Lisää tietoa saattaa ollakeskustelusivulla. Tarkennus:ei lähteitä, epätarkkuuksia tappioissa -toisen osapuolen tappioissa mukana vain kaatuneet ja toisella kokonaistappiot-, useita ristiriitaisuuksia englanninkielisen artikkelin kanssa.
1800-luvun lopullaEspanjan maailmanvallasta oli enää rippeet jäljellä. Se oli likimain sodassa Kuuban itsenäisyyttä ajavia kapinallisia vastaan. Kuuban kärjistynyt tilanne oli taloudellisesti vahingollinen Yhdysvalloille. Sen sijoitusten arvo Kuubassa oli 50 miljoonaa dollaria, ja kaupankäynti Kuuban satamien kautta oli tyrehtynyt. Kuuban kanssa käydyn kaupan arvo oli normaalioloissa 100 miljoonaa dollaria vuodessa.[2]
Havannassa joulukuussa 1897 puhjenneet mellakat johtivat siihen, että varotoimena Yhdysvaltojen kansalaisten ja yhdysvaltalaisen omaisuuden turvaamiseksi Kuubassa Yhdysvallat lähetti Havannan satamaan taistelulaiva USS Mainen.[2]
Yhdysvaltain sotalaivaUSS Maine räjähti ja upposiHavannan satamassa 15. helmikuuta 1898, ja tapahtumasta syytettiin espanjalaistensabotaasia. Amerikkalaislehdistö popularisoi tähän liittyen lausahduksen "Remember the Maine! To hell with Spain!"[3]PresidenttiWilliam McKinley pyysi kongressilta luvan lähettää Yhdysvaltain joukkoja Kuubaan ”pakottamaan sisällissotaa käyvät kuubalaiset rauhaan”. Kongressi vaati Espanjaa vetäytymään heti Kuubasta. Espanja katkaisidiplomaattisuhteet Yhdysvaltoihin 24. huhtikuuta ja julisti sodan Yhdysvalloille. Yhdysvaltain kongressi julisti sodan Espanjalle seuraavana päivänä.[4]
Ensimmäinen taistelu käytiin 1. toukokuuta 1898 Filippiineillä, ja Yhdysvaltain laivasto tuhosi Espanjan eskadroonan Manilanlahdella. Samaan aikaan maissa filippiiniläiset itsenäisyystaistelijat syrjäyttivät espanjalaiset. Viimeinen taistelu käytiinManilassa, jonka Espanja luovutti Yhdysvalloille 13. elokuuta 1898.
Yhdysvaltojen sotatoimet Espanjaa vastaan Kuubassa alkoivat 11. kesäkuuta Guantánamon- lahden valtauksella. Heinäkuun ensimmäisestä päivästä lähtien taisteltiin lähelläSantiago de Cuban kaupunkia kaksi taistelua (El Caneyn taistelu ja San Juanin taistelu), joissa amiraali Pascual Cervera y Topeten johtamat espanjalaiset kärsivät tappion. San Juanin taisteluun otti osaa myöhemmin Yhdysvaltain presidentiksi valittuTheodore Roosevelt. Yhdysvaltojen joukkoja johti kenraalimajuri William R. Shafter.[5][6][7][8][9]
Sotaan osallistui 190 000 espanjalaista, 250 000 yhdysvaltalaista, joista 200 000 oli vapaaehtoisia, sekä 50 000 kuubalaista vapaustaistelijaa Yhdysvaltojen puolella. Sodan kustannukset Yhdysvalloille olivat 250 miljoonaa dollaria.[5]
Filippiinit, Kuuba,Puerto Rico jaGuam siirtyivät pois Espanjan vallasta, minkä lisäksi maa tuomittiin maksamaan Yhdysvalloille 20 miljoonandollarin sotakorvaukset.[10] Muut siirtyivät suoraan Yhdysvaltain hallintaan, Kuuballe luvattiin itsenäisyys, mutta Yhdysvallat asetti tiukkoja ehtoja sen uuden hallituksen muodostamiselle.
↑Arriba España Twentieth-Century Spain Politics and Society in Spain, 1898–1998, Francisco J. Romero Salvadó, 1999, pg. 19, MacMillan Distribution Ltd,ISBN 0-333-71694-9
.jpg)
