| Epidamnos Dyrrhakhion | |
|---|---|
| Ἐπίδαμνος Δυῤῥάχιον | |
 Dyrrhakhionin roomalaisen forumin raunioita. | |
| Sijainti | |
  Epidamnos Dyrrhakhion | |
| Koordinaatit | 41°18′58″N,19°26′50″E |
| Valtio | Albania |
| Paikkakunta | Durrës,Durrës |
| Historia | |
| Tyyppi | kaupunki |
| Ajanjakso | 627/625 eaa.– |
| Kulttuuri | antiikki |
| Alue | Illyria |
| Provinssi | Macedonia |
| Aiheesta muualla | |
| Infobox OKVirheellinen NIMI-arvo | |
Epidamnos (m.kreik.Ἐπίδαμνος,[1]lat.Epidamnus), myöhemminDyrrhakhion (m.kreik.Δυῤῥάχιον,[2]lat.Dyrrachium, Dyrrhachium), oliantiikin aikainen kaupunki jakaupunkivaltio (polis)Illyriassa nykyisenAlbanian alueella.[3][4][5] Se on kehittynyt nykyiseksiDurrësin kaupungiksi ja sijaitsi sen paikalla.[6][7][8]
Epidamnos oli alun perin kreikkalainen siirtokunta. Viimeistäänroomalaisella kaudella kaupungin nimeksi vakiintui Dyrrhakhion. Roomalaisaikana kaupunki kukoisti, ja se oli merkittävä satama ja yksiVia Egnatian päätepisteistä. Myöhäisantiikin aikana Dyrrhakhion oliEpirus novan provinssin pääkaupunki.[3][4][5]
Epidamnos sijaitsi Illyrian rannikollaAdrianmeren rannalla. Nykyisin kaupungin paikka on Albanian rannikon keskivaiheilla noin 30 kilometriä länteenTiranasta.[4][5][8] Epidamnoksen kaupunkikeskus oli rakennettu niemen kannakselle.[3] Joidenkin antiikin aikaisten lähteiden mukaan niemen nimi olisi ollutDyrrhakhion; toisten mukaanDyrrhakhion oli kaupungin sataman nimi, kun taas yläkaupunki tunnettiin nimelläEpidamnos. Kaupunki koostui näin ilmeisesti kahdesta osasta, vaikkakaan tälle ei ole löydetty vahvistustaarkeologiassa.Pausaniaan mukaan osien välillä oli jonkin verran etäisyyttä.[3][9]
Epidamnoksen kaupunkivaltion hallussa olleen alueen kokoa ei tunneta.[3] Kaupungin sijainti oli merenkulun kannalta otollinen, ja seudun maaperä oli hedelmällistä.[5] Seudun alkuperäisasukkaat olivat illyrialaisiataulanteja (Taulantioi).[10] Roomalaisella kaudella Dyrrhakhion oliVia Egnatian länsipään pohjoisemman haaran päätepiste, toisen haaran päätepisteen ollessaApolloniassa Epidamnoksesta etelään.[11] Epidamnoksen pohjoispuolella samalla rannikolla sijaitsivatLissos ja roomalaisella kaudellaSkodra.[8]
Epidamnoksen perustivatKorkyrasta ja sen emäkaupungistaKorintista tulleet siirtokuntalaisetarkaaisella kaudella vuonna 627 tai 625 eaa.[3][4]Thukydides kertoo, että siirtokuntalaisten johtaja oli Herakleidai-sukuun kuulunut Falios Eratokleideen poika, joka oli vanhan tavan mukaan kutsuttu tähän tehtävään emäkaupungista.[10] Samalla korinttilaiset saivat oikeuden puuttua kaupungin asioihin, mikä myöhemmin johti ristiriitoihin.[5] Perustajien joukossa oli myös muitadoorilaisia.[10] Epidamnos oli Apollonian ohella Adrianmeren varhaisin kreikkalaissiirtokunta.[3] Vuonna 570 eaa. tuhotunDyspontionin asukkaat muuttivat Epidamnokseen ja Apolloniaan.[3]
Epidamnos kasvoi otollisen sijaintinsa vuoksi merkittäväksi ja väkirikkaaksi kaupungiksi, joka kävi kauppaa laajalla alueella. Se kuitenkin kärsi sisäisistä kiistoista sekä sodista paikallisten illyrialaisten heimojen kanssa.[3][5][10] Kaupungin hallintomuoto oli alun perinaristokraattis-oligarkkinen. Hallintoa johti yksi virkamies,arkontti. Heimojen päälliköt eli fylarkit muodostivatneuvoston, kun taas kaupungin käsityöläiset ja kauppiaat olivat lähes kaupunkivaltion orjien asemassa.[5]
Vuonna 437 eaa. kaupungin oligarkia hajosi. Johtavan virkamiehen tehtävä säilyi, mutta heimopäälliköt korvattiin uudella,demokraattisemmin valitulla neuvostolla.[3][5][13] Oligarkit ajettiin maanpakoon, ja he liittoutuivat paikkallisten heimojen kanssa ja tekivät hyökkäyksiä kaupunkiin.[3][10]
Thukydides kertoo kiistasta laajalti, koska se liittyi läheisesti vuonna 431 eaa. alkaneenpeloponnesolaissodan alkusyihin. Demokraatit pyysivät apua Korkyrasta vuonna 435 eaa., mutta eivät saanee sitä. Tämän jälkeen he kääntyivät Korintin puoleen, ja saivat apua sieltä luovuttamallaDelfoin oraakkelin neuvosto kaupunkinsa korinttilaisille. Samalla kaupunkiin tuli uusia siirtokuntalaisia paitsi Korintista myösAmbrakiasta jaLeukaksesta. Korkyralaiset ja maanpakoon ajetut alkoivat piirittää Epidamnosta. Korintti kärsi lopulta tappion, ja piirittäjät valtasivat kaupungin vuonna 434/433 eaa. Tämän jälkeen maanpakolaiset nousivat takaisin valtaan, vanha valtiomuoto palautettiin ja kaupunkiin tulleet uudet asukkaat orjuutettiin.[3][10]
Epidamnos löi omaa hopearahaa 400-luvulta eaa. ja pronssirahaa 300-luvulta eaa. lähtien. Kaupungin varhaisissa rahoissa esiintyy sen nimen alkukirjainE.[3] Kaupungin kauppasuhteista tiedetään, että yksityinen kaupankäynti paikallisten illyrialaisten heimojen kanssa oli kiellettyä, ja kaupankäyntiä näiden kanssa hoiti erityinen tähän tehtävään asetettu virkamies,pōlētēs (πωλητής).[3][5][14][15]
Epidamnoksen historiasta ei tiedetä tämän jälkeen mitään ennenhellenistisen kauden alkua ja vuotta 313 eaa. Tuolloin illyrialaisten kuningasGlaukias sai Epidamnoksen valtaansa korkyralaisten avustuksella.[3][5][16] Illyrialaiset ovat saattaneet pitää valtaa kaupungissa jo tätä ennenkin.[3] Joitakin vuosia myöhemmin kaupunkiin hyökkäsivät illyrialaiset merirosvot, mutta epidamnoslaiset onnistuivat ajamaan nämä pois.[5][17] Illyrialaiset palasivat pian suuremmalla laivastolla ja piirittivät kaupunkia. Epidamnos pelastuiroomalaisten väliintulon ansiosta. Tämän jälkeen kaupunki oli Rooman suojeluksessa, ja oli roomalaisten puolella sekäillyrialais- ettämakedonialaissodissa.[5][18]
Kaupungin myöhempi nimiDyrrhakhion esiintyy ensimmäisen kerran 200-luvulla eaa. Se oli vallitseva nimi roomalaisella kaudella ja esiintyy aina kaupungin myöhemmissä rahoissa.[4] Nimen latinankielinen muotoDyrrachium esiintyy lähes aina roomalaisilla kirjailijoilla.[4][5] Roomalaisten nimivalinnan syyksi on esitetty sitä, että nimiEpidamnos kuulosti heille huonolta enteeltä sen loppuosan latinan kielessä tuomien mielleyhtymien vuoksi[5] (mm.damnum, ”tappio”, ”vahinko”;damno, ”tuomita”, ”vahingoittaa”).[19][20] NimeäDyrrachium roomalaiset selittivät sillä, että se olisi valittu seudun karun jylhyyden vuoksi.[5][21] Todellisuudessa nimiDyrrhakhion esiintyy jo kreikkalaisilla, ja sitä käyttivät muun muassa runoilijatEuforion jaAleksandros.[5] Kaupungin kansalaisesta käytettiin etnonyymejäEpidamnios (Ἐπίδαμνιος) sekäDyrrhakhios (Δυῤῥάχιος) jaDyrrhakhēnos (Δυῤῥαχηνός), latinaksiDyrrachinus taiDyrrhachinus.[5]
Roomalaisella kaudella Dyrrhakhionilla oli vapaakaupungin asema.[5][22] Vuosien 49–45 eaa.Julius Caesarin kansalaissodassa kaupungista tuliJulius Caesarin jaPompeiuksen kiistan kohde. Pompeius siirtyi sinne joukkoineenThessalonikesta, ja asettuiApsos-joen pohjoispuolelle. Caesarin joukot taas asettuivat joen eteläpuolelle. Tätä seurasiDyrrhakhionin taistelu, jossa Caesar joutui lopulta ylivoiman edessä luovuttamaan Dyrrhakhionin Pompeiukselle.[5][23]
Tasavallan viimeisissä sisällissodissa Dyrrhakhion oliMarcus Antoniuksen puolella.Augustus antoi kaupungin veteraaneilleen.[5][24] Kaupungin suojelijana roomalaiset pitivätVenusta.[5][25] Myöhemmällä keisarikaudella Dyrrhakhionista tuli uudenEpirus novan provinssin pääkaupunki. Kaupunki oli merkittävä edelleenbysanttilaisella kaudella.[5]
Olympian kisojen voittoja kaupungilla tiedetään olleen koko antiikin ajalla ainakin kaksi.[26]
Antiikin ajan kaupungista on tehty suhteellisen vähän löytöjä, sillä myöhempi kaupunki on aina sijainnut samalla paikalla. Tiedot kaupungin topografiasta perustuvat lähinnäpiirtokirjoituksiin ja muihin kirjallisiin lähteisiin sekä sattumalöytöihin.[3][4]
Thukydideen kuvauksen perusteella Epidamnos on ollut ympäröity muurein viimeistään 430-luvulla eaa.[3] Antiikin lähteiden perusteella kaupungissa on ollut muun muassaamfiteatteri, kirjasto, keisariHadrianuksen rakennuttama jaSeverus Alexanderin kunnostuttamaakvedukti, L. Titinius Sulpicianuksen ratsastajapatsas sekäArtemiille jaAthenelle omistetut temppelit.[4] Piirtokirjoitusten ja rahojen perusteella kaupungissa on ollut kultit myös ainakinHerakleelle,Asklepiokselle jaZeukselle, ja näin oletettavasti myös näille omistetut pyhäköt.[3]
Nykyisen kaupungin laidalta on löydetty kahden 500-luvulle eaa. ajoitetun pyhäkön jäänteet.[3] Arkeologisiin löydöksiin lukeutuu myös muun muassa talojen jäänteitä, pylväitä jakorinttilaisiakapiteeleja sekä mosaiikkilattioita. Kaupungin itäpuolelta on löydetty sen nekropolis eli hauta-alue.[4]
Epidamnoksella oli omaEpidamnoslaisten aarrekammioOlympiassa.[3][27]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheestaEpidamnos eli DyrrhakhionWikimedia Commonsissa