Varius Avitus Bassianus (n.203/204 –11.[1][2] tai13. maaliskuuta[3]222), keisariksi tultuaanMarcus Aurelius Antoninus, oliRoomankeisari vuosina218–222. Hänet tunnetaan paremmin nimilläElagabalus taiHeliogabalus. Elagabalusta on sanottu Rooman omalaatuisimmaksi keisariksi.
Elagabaluksen isoäitiJulia Maesa oli toimelias nainen, ja todennäköisesti päävastuussa siitä, että Elagabaluksesta tuli keisari. Hän myös oli kulisseissa keskeinen vallankäyttäjä koko keisarikauden ajan. Toinen voimanainen oli Julia Maesan tytär ja Elagabaluksen äitiJulia Soaemias Bassiana.
Elagabalus oli syyrialaisenEmesan kaupungin auringonjumalan Elah-Gabalin ylipappi, josta hän sai lisänimensä. Hänestä tuli keisari 15-vuotiaana. Kun hän saapuiRoomaan vuonna 219, hänen mukanaan tuli suuri joukko syyrialaista hoviväkeä. Keisarin eksoottiset tavat herättivät pian pahennusta. Elagabalus yritti tehdä jumalastaan Rooman pääjumalan ilman menestystä. Auringonjumalat olivat tuttuja roomalaisille, mutta tämän jumalan palvontamenot eivät. Keisari muun muassa tanssahteli kivipaaden ympärillä ja yritti naittaaMinervan Elagabalille. Hän myös solmi lyhytaikaisen avioliitonVestan neitsyen Aquilia Severan kanssa tarkoituksenaan saada tämän kanssa jumalallisia lapsia. Tämä oli roomalaisille hirveä pyhäinhäväistys.
Elagabaluksella oli myössadistisia taipumuksia; hän saattoi huvitella tappamalla illallisvieraitaan. Väkijoukkoon hän saattoi vapauttaa myrkyllisiä käärmeitä tai heittää kultaa kadulle vain nähdäkseen kuinka sitä keräämään ryhtyneet ihmiset tallautuivat kuoliaiksi.[4]
Äiti ja isoäiti yrittivät löytää keisarille roomalaisen puolison kapinamielialan hillitsemiseksi. Elagabalusta vain eivät naiset liiemmin liikuttaneet. Tarinan mukaan Elagabaluksen käskyläiset kiersivät Roomaa etsimässä isoilla sukuelimillä varustettuja miehiä keisarille. Elagabaluksen kerrotaan myös seisoskelleen huoneensa ovella alastomana, ohi kulkeville miehille rivouksia huudellen.Homoseksuaalisuus ei ollut sinänsä Roomassa tuomittavaa, pikemminkin säännönmukaista, mutta Elagabaluksen virhe oli esiintyä naisellisesti.lähde?
Vuonna 221 Julia Maesa suostutteli Elagabaluksen adoptoimaan serkkunsaSeverus Alexanderin pojakseen ja perillisekseen sekä eroamaan Aquilia Severasta avioituakseenMarcus Aureliuksen jälkeläisen Annia Faustinan kanssa. Elagabalus kuitenkin muutti mieltään ja yritti karkottaa Severus Alexanderin, minkä jälkeen Julia Maesa sai tarpeekseen.Pretoriaanikaarti murhasi Elagabaluksen ja hänen äitinsä Julia Soaemiaksen Roomassa 11. maaliskuuta 222.[5]
Brittiläinen museoNorth Hertfordshire Museum luokitteli keisarin vuonna 2023transnaiseksi. Museo alkoi viitata keisariin she- ja her-persoonapronomineilla. AikalainenCassius Dio kirjoitti, että hän oli vaimo, rakastajatar ja kuningatar. Historioitsijoille ei ole kuitenkaan jäänyt yhtäkään Elagabaluksen omaa lausumaa. Akateemikot jakautuvat kysymyksessä hänensukupuoli-identiteetistään, sillä heikkoja hallitsijoita oli tapana haukkua ja hän oli lisäksi epäsuosittu. Hänen on väitetty käyttäneen meikkiä, peruukkeja ja poistaneen ihokarvoja.[6]
- Alf Henrikson: Antiikin tarinoita 1–2. WSOY, 1993. ISBN 951-0-18515-9
- Arto Kivimäki ja Pekka Tuomisto: Rooman keisarit. Karisto, 2005. ISBN 951-23-4546-3
- Bowman et al.: The Cambridge Ancient History XII, The Crisis of Empire, A.D. 193–337. Cambridge University Press, 2005. ISBN 978-0-521-30199-2 (englanniksi)
- Martijn Icks:The crimes of Elagabalus: the life and legacy of Rome’s decadent boy emperor. London; New York: I. B. Tauris, 2011.ISBN 978-1-84885-362-1 (sid.)
|
|---|
| Kansainväliset | |
|---|
| Kansalliset | |
|---|
| Taiteenala | |
|---|
| Henkilöt | |
|---|
| Muut | |
|---|
.jpg)
