| Eino Uusitalo | |
|---|---|
.jpg) Uusitalo vuonna 1959 | |
| Pääministerin sijainen | |
Koiviston II hallitus 26.5.1979–18.2.1982 | |
| Edeltäjä | Johannes Virolainen |
| Seuraaja | Ahti Pekkala |
| Suomen sisäasiainministeri | |
Karjalaisen II hallitus 28.5.1971–28.10.1971 Miettusen III hallitus 29.9.1976–14.5.1977 Sorsan II hallitus 15.5.1977–25.5.1979 Koiviston II hallitus 26.5.1979–18.2.1982 | |
| Edeltäjä | Artturi Jämsén Paavo Tiilikainen |
| Seuraaja | Heikki Tuominen Matti Ahde |
| Kansanedustaja | |
13.9.1955–25.3.1983 | |
| Ryhmä/puolue | Keskustan eduskuntaryhmä |
| Vaalipiiri | Vaasan läänin vaalipiiri |
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 1. joulukuuta1924 Soini |
| Kuollut | 19. maaliskuuta2015 (90 vuotta) Ähtäri |
| Arvonimi | ministeri (1982) |
| Puoliso | Irma Helena Lehtola |
| Tiedot | |
| Puolue | Suomen Keskusta |
| Koulutus | agrologi (1949) |
| Infobox OK | |
Eino Oskari Uusitalo (1. joulukuuta1924Soini –19. maaliskuuta2015[1]Ähtäri) oli suomalainenkeskustalainen poliitikko, koulutukseltaanagrologi. Hän toimipääministerin sijaisenaUrho Kekkosen sairastuttua ja pääministeriMauno Koiviston hoitaessa presidentin tehtäviä 1981–1982.
Uusitalo syntyi maanviljelijäperheen lapsenaSoinissa, jossa hän kävikansakoulun. Uusitalo osallistuijatkosotaanKarjalankannaksella. Sodan jälkeen hän kävi maamieskoulun japienviljelysneuvojaopiston ja valmistuiagrologiksi 1949. Ennen eduskuntaan valitsemistaan hän toimi maanviljelijänä ja Etelä-Pohjanmaan maanviljelysseuran maatalousneuvojanaLehtimäen, Soinin jaTöysän kunnissa.[2]
Eino Uusitalo oliMaalaisliiton (vuodesta 1965 Keskustapuolueen) kansanedustajanaVaasan vaalipiiristä 1955–1983. Hän toimisisäasiainministerinä 1971 (Karjalainen II) sekä vuosina 1976–1982 (Miettunen III,Sorsa II,Koivisto II).
Koiviston II hallituksessa 1979–1982 hän oli myös pääministerin sijainen. PresidenttiUrho Kekkosen jäätyä sairauslomalle syksyllä 1981 pääministeriMauno Koivisto tuli hoitamaan presidentin tehtäviä ja Eino Uusitalo toimi pääministerin sijaisena helmikuuhun 1982. Tässä asemassa Uusitalo isännöiFinlandia-talossa järjestettyä vuoden 1981itsenäisyyspäivän vastaanottoa.[3]
Uusitalo oli presidentin valitsijamiehenä viisi kertaa (1956, 1962, 1968, 1978, 1982).
Vuoden 1982 presidentinvaalissa Uusitalo toimi pääministerin tehtäviä hoitavana puheenjohtajana eduskunnan suuressa salissa pidetyssä varsinaisessa vaalitoimituksessa, joskin äänten julkilukijana toimi ääntenlaskijoina toimineiden puolueiden puheenjohtajien keskuudestaan valitsemakokoomuksen puheenjohtajaIlkka Suominenlähde?.
Presidentin astuttua toimeensa Uusitalo palasi rivikansanedustajaksi. Seuraavissavaaleissa keväällä 1983 hän ei enää asettunut ehdolle.
Ollessaan Keskustapuolueen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Uusitalo esitti vuonna 1974 Suomelle toista itsenäisyyspäivääjatkosodan päättäneenMoskovan välirauhan päivämäärälle19. syyskuuta.[4] Myöhemmin hän perusteli esitystään sillä, että halusi tällä korostaa rauhanomaisen rinnakkainelon merkitystä. Hän osallistui itsekin jatkosotaan 1942–1944 KannaksenMetsäpirtissä.[5]
Uusitalo syntyiSoinissa, mutta asui ja vaikutti sittemmin pitkäänLehtimäellä muun muassa kunnanhallituksen pitkäaikaisena puheenjohtajana. Lehtimäeltä Soiniin johtavaseututie 697, jonka varrella hänen kotinsakin sijaitsi, on hänen kunniakseen nimetty Eino Uusitalontieksi[6].
Uusitalo oli naimisissa Irma Helena Lehtolan kanssa vuodesta 1947. Pariskunnalla oli neljä lasta.
| Edeltäjä: Artturi Jämsén Paavo Tiilikainen | Suomen sisäasiainministeri 1971 1976−1982 | Seuraaja: Heikki Tuominen Matti Ahde |
| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
| Henkilöt | |
