Edvardin kasvatus oli tiukka heti lapsesta asti, koska vanhemmat halusivat huolehtia siitä, että poika kykenisi jonain päivänä hallitsemaan. Hän opiskeli sekäOxfordissa ettäCambridgessa.[3] Hänellä oli kuitenkin haasteita opintojensa kanssa, mistä syystä hän sai kruununperillisenä vain vähän vastuita.[2] Kun Edvardin isä Albert kuoli vuonna 1861, Viktoria piti Edvardin skandaalista elämää osasyyllisenä kuolemaan.[4]
Edvard sai odottaa valtaistuimelle nousua pitkään, yli 59 vuotta, äitinsä Viktorian hallitessa, ja hänen oma valtakautensa jäi varsin lyhyeksi. Walesin prinssinä ollessaan hän eli varsin nautinnollista elämää, sekaantuen muun muassaTranby Croftin uhkapeliskandaaliin vuosina 1890–91. Hänen vanhempansa, erityisesti Viktoria, eivät pitäneet kaikista hänen toimistaan. Hänen äitinsä pitkä valtakausi päättyi vuonna 1901 ja Edvardista tuli vanhoilla päivillään kuningas.
Edvardin kruunajaiset järjestettiin 9. elokuuta 1902.[4]
Kuninkaana hän esitti poikkeuksellisen suurta osaadiplomatiassa ja edisti Ison-Britannian liittoutumistaRanskan jaVenäjän kanssa.[5][6]
Valtakautensa lopulla Edvard pyrki ratkaisemaan poliittisen pattitilanteen parlamentissa, joka oli saanut alkunsa, kun ylähuone käytti veto-oikeuttaan budjettineuvotteluissa. Edvard yritti saada ylähuoneen suostumaan budjettiin, mutta ehti kuolla ennen tätä. Vuotta myöhemmin säädetty laki vei ylähuoneelta absoluuttisen veto-oikeuden lainsäädännössä.[4]
Lisäksi Edvardilla oli useita pitkään jatkuneita avioliiton ulkopuolisia suhteita mm. näyttelijätärLily Langtryn kanssa.[3] Iän myötä Edvard oli lihonut sen verran, että seksin harrastaminen Edvardin haluamalla tavalla kävi vaikeaksi. Ratkaisuksi tähän teetettiin erillinen ns.lemmentuoli, jonka avulla kuningas pystyi harrastamaan seksiä kahden muun henkilön kanssa.[7][8]
Edvard nautti suuresti autoilusta, ja ajeliDaimler-merkkisellä autollaan säällä kuin säällä, mikä sai hänen lääkärinsä huolestumaan kuninkaan terveydestä. Apuun pyydettiin alkoholikauppaa pitäväBerry Bros. & Rudd, joka kehitti kuninkaalle inkivääriliköörin, jonka oli tarkoitus "lämmittää ja uudelleenelävöittää Hänen Majesteettiaan" tämän ajeluiden aikana. Juoma tunnetaan nimelläKing's Ginger.[9][10][11]
Koska Edvardilla oli sukulaisia ympäri Euroopan kuningashuoneita, hänestä käytettiin nimeä "Euroopan setä (engl.Uncle of Europe)".[3][12] Hän oli seuraavien eurooppalaisten hallitsijoiden setä tai eno:[13]
The Kings & Queens of England & Scotland, s. 190–193. Plantagenet Somerset Fry, 1990. ISBN 0-8021-1386-9(englanniksi)
Shaw, William Arthur & Burtchaell, George Dames: The knights of England; a complete record from the earliest time to the present day of the knights of all the orders of chivalry in England, Scotland, and Ireland, and of knights bachelors. Lontoo: Sherratt and Hughes, 1906. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
↑The complete peerage of England, Scotland, Ireland, Great Britain, and the United Kingdom : extant, extinct, or dormant, s. 451–452. The St. Catherine Press, ltd., 1910. Teoksen verkkoversio Viitattu 8.9.2024. (englanniksi)
↑Luigi Cibrario: Notizia storica del nobilissimo ordine supremo della santissima Annunziata. Sunto degli statuti, catalogo dei cavalieri, s. 116. Botta, Eredi, 1869. Teoksen verkkoversio Viitattu 8.9.2024. (italiaksi)
↑abcdKöniglich preussische Ordensliste. Preussische Ordens-liste, 1886, s. 5, 23, 632, 935 & 1048. Gedruckt in der Reichsdruckerei.Artikkelin verkkoversio. (saksaksi)
↑Les Grand'Croix de la Légion d'honneur de 1805 à nos jours. Titulaires français et étrangers, s. 460. Archives & Culture, 2009. ISBN 978-2-35077-135-9(ranskaksi)
↑Anjou, Anton: Riddare af Konung Carl XIII:s orden 1811-1900. Biografiska anteckningar, s. 117. Eksjö tryckeri-aktiebolag, 1900. Teoksen verkkoversio Viitattu 8.9.2024. (ruotsiksi)
↑Hof Und Staats Handbuch Des Grossherzogthums Mecklenburg Strelitz Für 1878, s. 11. G. F. Spalding und Sohn, 1878. Teoksen verkkoversio Viitattu 8.9.2024. (saksaksi)
↑abcdBurke's Peerage, Baronetage and Knightage, s. 12. Burke's Peerage Ltd, 1910. (englanniksi)
↑Den kongelige norske Sanct Olavs Orden: Norges statskalender, s. 869–870. Norges Statskalender, 1908. Teoksen verkkoversio Viitattu 8.9.2024. (norjaksi)