| Edmontonia | |
|---|---|
 Edmontonia rugosidens | |
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Matelijat Reptilia |
| Ylälahko: | Dinosaurukset Dinosauria |
| Lahko: | †Linnunlantioiset Ornithischia |
| Alalahko: | †Thyreophora[1] |
| Osalahko: | †Ankylosauria[1] |
| Heimo: | †Nodosauridae |
| Suku: | †Edmontonia Sternberg, 1928 |
| Synonyymit | |
| |
| Lajit | |
| |
| Katso myös | |
| Infobox OKNimi-testi OK | |
Edmontonia (nimen merkitys: "kotoisin Edmontonista") oli panssaridinosauruksiin kuulunut kasvinsyöjädinosaurussuku. Se oli yksi suurimmistanodosaureista.[2]Edmontonia eli 75–65 miljoonaa vuotta sittenmyöhäisliitukaudella[3]Campania-vaiheeltaMaastricht-vaiheelle[2].Edmontonianfossiileja on löydettyKanadasta jaYhdysvalloista.
Edmontonian pituus oli seitsemän metriä. Se oli kaksi kertaa painavampi kuinsarvikuono.[3]
Edmontonialla oli varustuksenaan valtavia piikkejä, jotka työntyivät sen hartioilta. Kenties se karkotti hyökkääjät syöksymällä niitä kohti käyttäen piikkejä keihäinä. Joidenkin tutkijoiden mielestä se käytti tappavia hartiapiikkejä tapellessaan muita kaltaisiaan vastaan reviireistä tai kumppaneista.[3] On mahdollista, että vanhemmilla yksilöillä hartiapiikit olivat suuremmat ja kehittyneemmät. SelässäänEdmontonialla oli panssarilevyjä.[2]
Edmontoniasta on löydetty useiden yksilöiden jäänteitä. Näitä jäänteitä on löydetty Kanadasta ja Yhdysvalloista.
Edmontonia -sukuun on osoitettu lisää fossiilimateriaalia muista suvuista. Kallo ja osittainen luurankoPalaeoscincuksesta siirrettiin sukuunEdmontonia, jolloin luotiin uusiEdmontonia -laji,E. rugosidens. Lisäksi toinen dinosaurus,Denversaurus schlessmani, on julistettuEdmontonian synonyymiksi. Tämän pohjalta luotiin toinenEdmontonia -laji,E. schlessmani.[2]
Kuitenkin, joidenkinEdmontonian fossiilien on vastaavasti kyseenalaistettu olevan sukuun kuulumattomia. Yhdessä tapauksessa fossiilien, jotka luokiteltiin lajiksiE. australis, on sittemmin yleisesti harkittu kuuluvaan sukuunGlyptodontopelta. Toisessa tapauksessapaleontologi Robert Bakker esitti vuonna 1988, että lajiE. rugosidens pitäisi uudelleennimetäChassternbergiaksi, ja siitä tehtäisiinEdmontonianalalaji. Tämä ei tosin ole muuttunut yleiseksi käytännöksi muiden paleontologien keskuudessa, jotka yhä mieluummin pitävät kyseistä lajiaEdmontonia -suvun lajina.[2]
MuidenEdmontonian kanssa samasta yhteydestä löydettyjen fossiilien, erityisestikivettyneen puun, tutkiminen on johtanut siihen johtopäätökseen, ettäEdmontonia eli sellaisessa ympäristössä, jossa oli pitkiä märkiä ja kuivia jaksoja läpi vuoden. Tämän perusteellaEdmontonia saattoi munia ja hautoa niin, että poikaset kuoriutuivat märällä kaudella, jotta niillä olisi ollut runsaasti tuoretta kasvillisuutta tarjolla ravinnoksi. Lisäksi aikuiset yksilöt saattoivat käyttää niin paljon aikaa kasvien syömiseen kuin pystyivät, jotta niille olisi kehittynyt rasvavarantoja auttamaan selviytymään kuivien kausien huonoista jaksoista.[2]
Märän kauden lähestymisen on myös ajateltu olevan syy siihen, miksi joissakinEdmontonian jäänteissä piikit ja panssari ovat tismalleen samoilla paikoilla kun ne olivat eläimen eläessä. Kävi yksinkertaisesti niin, että tulvavesi huuhtoi suuren määränsedimenttiä kuivan kauden aikana kuolleen yksilön päälle. Tämän johdosta yksilö hautautui, ja oli siten suojassa lihansyöjäeläimiltä, jotka olisivat saattaneet raadella ja repiä ruumiin kappaleiksi, jos se ei olisi ollut hautautunut niiltä.[2]
