Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö (Etyj,ETYJ[3]) (engl.OSCE – Organization for Security and Cooperation in Europe) on järjestö, jossa on jäseninä 57 valtiotaEuroopassa,Pohjois-Amerikassa, Etelä-Kaukasiassa jaKeski-Aasiassa. Se perustuu vuonna 1975Helsingissä järjestetylleEuroopan turvallisuus- ja yhteistyökonferenssille (ETYK), josta muodostui vuonna 1994 pysyvä kansainvälinen järjestö vuoden 1992 seurantakonferenssin pohjalta.ETYJin päämaja sijaitseeWienissä,Itävallassa.ETYJ käsittelee laajasti kolmeen eri pääryhmään liittyviä turvallisuuskysymyksiä:
poliittis-sotilaalliset kysymykset
talous- ja ympäristökysymykset
niin kutsutun inhimillisen ulottuvuuden (ihmisoikeus-) kysymykset.
Näitä ulottuvuuksia kutsuttiin Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökokouksen aikana koreiksi, koska ajatuksia koottiin ikään kuin (paperi)koreihin. Kolmas kori, joka koski ihmisoikeuksia, oli tai sen katsottiin olleenNeuvostoliitolle epäedullinen, koska se tarjosi perusteen ihmisoikeusryhmien työskentelylle Neuvostoliitossa ja muissaVarsovan liiton maissa. Sen sijaan vuoden 1975 kokoukseen liittyvätoisen maailmansodan jälkeisten rajojen yleinen tunnustaminen katsottiin Neuvostoliitolle edulliseksi.
ETYJillä on toimintaa lähinnä Itä-Euroopassa, missä kansainvälisen läsnäolon katsotaan vahvistavan turvallisuutta. Esimerkkejä tästä ovatKosovo,Bosnia ja Hertsegovina,Moldova jaGeorgia. Näissä hankkeissa isäntävaltioita pyritään opastamaan lähinnä maan demokratisointiin ja ihmisoikeuksiin liittyvissä kysymyksissä.
ETYJ harjoittaa siviilikriisinhallintaa, muun muassavaalitarkkailua vaikuttaen siirtymätapauksien demokratisoitumisprosesseihin.
ETYJin toiminnan suuntalinjat päätetään kahden vuoden välein järjestettävässä huippukokouksessa. Huippukokoukset julkaisevat loppuasiakirjan, jossa määritetään Euroopan turvallisuuden ja yhteistyön kehittämisen suuntaa.
ETYJin luottamusta ja turvallisuutta lisäävä toiminta
ETYJin tärkein asiakirja on säännöllisesti uusittu Wienin asiakirja. Se on sotilaallista turvallisuutta käsittelevä, osanottajavaltioiden luottamusta ja turvallisuutta kehittävä säännöstö. Asiakirjaa täydennetään aika ajoin järjestön elimien päätöksellä. Wienin asiakirjan tärkeimmät tekijät ovat:
vuotuinen tiedonvaihto koskien osanottajavaltioiden asevoimia, puolustussuunnittelua ja budjetointia
edellä mainitun tiedon verifiointi tarkastuksin tai arviointikäynnein
sotaharjoitusten ja joukkojen siirron ennaltailmoitusvelvoite
vierailujen ja uuden kaluston esittelyn järjestämisvelvoite
asevoimien demokraattinen käyttäytymissäännöstö ja sen koulutusvelvoite
vaarallisten, luonteeltaan sotilaallisten tapahtumien ennaltailmoitusvelvoite sekä mahdollisuus selvitysten pyyntöön em. tapauksissa
ETYJin yhteydessä on vuonna 1992 solmittu Avoin taivas -sopimus, jonka on allekirjoittanut 28 maata. Sopimus tuli voimaan 1. tammikuuta 2002, kun 20 sopimusvaltiota oli ratifioinut sen. Sopimuksen allekirjoittaneet valtiot sallivat tarkkailu- ja ilmakuvauslentojen suorittamisen toistensa ilmatilassavastavuoroisuusperiaatteella.
Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön puheenjohtaja johtaa järjestön toimintaa. Puheenjohtajamaa valitaan järjestön jäsenmaista vuodeksi kerrallaan. Puheenjohtajamaan ulkoministeri toimii järjestön puheenjohtajana. Suomi on ollut puheenjohtajamaana viimeksi vuonna 2008.
Luopunut puheenjohtajamaa, puheenjohtajamaa ja vastaanottava puheenjohtajamaa toimivat myös troikaksi kutsuttuna ETYJinkolmikkona jatkuvuuden turvaamiseksi.
.svg)
