Dustin Brown | |
---|---|
![]() | |
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 4. marraskuuta1984 (ikä 40) Ithaca,New York,Yhdysvallat |
Kansalaisuus | ![]() |
Jääkiekkoilija | |
Pelipaikka | oikea laitahyökkääjä |
Maila | oikea |
Pituus | 184 cm |
Paino | 98 kg |
Seura | |
Seura | Los Angeles Kings |
Sarja | NHL |
Pelinumero | 23 |
Pelaajaura | |
Pääsarjaura | 2003–2022 |
NHL-varaus | 13. varaus,2003 Los Angeles Kings |
Infobox OK |
Stanley Cup | ||
---|---|---|
![]() | Los Angeles Kings | 2012 |
![]() | Los Angeles Kings | 2014 |
Dustin Brown (s.4. marraskuuta1984Ithaca,New York) onyhdysvaltalainen uransa lopettanutjääkiekkoilija, pelipaikaltaan oikea laitahyökkääjä. Hän edustiNHL-seuraLos Angeles Kingsiä.[1]
Ennen ammattilaisuraansa Brown pelasi vuodet 2000–2003Guelph Stormissa junioriliigaOHL:ssä. Kausina 2001–2002 ja 2002–2003 hän oli joukkueensa paras maalintekijä ja jälkimmäisellä, pisteiden valossa parhaalla OHL-kaudellaan, myös joukkueensa paras pistemies tehtyään 58:ssa runkosarjaottelussa 76 tehopistettä, 34 maalia ja 42 syöttöpistettä.[2][3] Eniten maaleja hän teki kaudella 2001–2002, 41 maalia 63:ssa runkosarjaottelussa. Brown pelasi kolmen kauden aikana yhteensä 174 OHL:n runkosarjaottelua, joissa hän teki 194 tehopistettä, 98 maalia ja 96 syöttöpistettä, ja 24 pudotuspeliottelua, joissa hän teki 28 tehopistettä, 15 maalia ja 13 syöttöpistettä.[4]
Vuonna 2001 Brown valittiin OHL:n tulokkaiden tähdistökentälliseen ja vuosina 2001–2003 hän sai kolmesti peräkkäin OHL:n jakaman Bobby Smith Trophyn, joka jaetaan pelaajalle, joka on menestynyt hyvin sekä jääkiekkoilijana että opinnoissaan.[5] Vuonna 2003 hän sai myös Kanadan pääjunioriliigojen kattojärjestönCanadian Hockey Leaguen vastaavan palkinnon CHL Scholastic Player of the Year.[6]
Brown sai NHL-varauksen, kun Los Angeles Kings varasi hänet numerolla 13NHL:n varaustilaisuuden 2003 ensimmäisellä kierroksella. Hän teki NHL-debyyttinsä jo saman vuoden syksyllä, mutta hänen ensimmäistä ammattilaiskauttaan haittasi nilkkavamma. Hän pystyi pelaamaankaudella 2003–2004 31 NHL:n runkosarjaottelua ja teki viisi tehopistettä, maalin ja neljä syöttöpistettä. Seuraavan kauden hän pelasiNHL:n työsulun vuoksi KingsinfarmiseuranManchester Monarchsin riveissäAHL:ssä. Hän teki 79:ssä pelaamassaan AHL:n runkosarjaottelussa 74 tehopistettä, 29 maalia ja 45 syöttöpistettä, toiseksi eniten joukkueensa pelaajistaMichael Cammallerin jälkeen. NHL:n työsulun päätyttyä Brown palasi Kingsiin.[6][7]
Brown on ollut monena vuonna NHL:n eniten taklaavia pelaajia jarunkosarjakaudella 2007–2008, jolla hän taklasi 311 kertaa, hän oli liigan taklaustilaston kärkinimi.[8] Samalla kaudella hän oli myös joukkueensa paras maalintekijä tehtyään 33 maalia 78:ssa ottelussa.[9] Hän on ollut joukkueensa paras maalintekijä myösrunkosarjakaudella 2010–2011, jolla hän teki 28 maalia.[10] Lokakuusta 2008 alkaen Brown on toiminut Los Angeles Kingsinkapteenina.[11]
Kaudella 2011–2012 Brown oli voittamassa Los Angeles Kingsin seurahistorian ensimmäistäStanley Cup -mestaruutta, kunNew Jersey Devilsiä vastaan pelattu loppuottelusarja päättyi Kingsin 4–2-voittoon. Brown jakoi pudotuspelien pistepörssivoiton seuratoverinsaAnže Kopitarin kanssa molempien tehtyä 20 tehopistettä, kahdeksan maalia ja 12 syöttöpistettä, 20:ssä pudotuspeliottelussa.[12][13] Brown ilmoitti lopettavan uransa kauden 2022 pudotuspelien jälkeen.[14]
Mitalit | |||
---|---|---|---|
Maa:![]() | |||
Miestenjääkiekko | |||
![]() | |||
![]() | Vancouver 2010 | jääkiekko | |
MM-kilpailut | |||
![]() | Tšekki 2004 | jääkiekko |
Brown on edustanutYhdysvaltain jääkiekkomaajoukkuetta neljissäjääkiekon maailmanmestaruuskilpailuissa, vuosina2004,2006,2008 ja2009. Vuoden 2004 MM-kilpailuissa hän oli voittamassa pronssia ja vuoden 2006 MM-kilpailuissa hän oli Yhdysvaltain paras pistemies tehtyään seitsemän tehopistettä, viisi maalia ja kaksi syöttöpistettä, seitsemässä ottelussa.[15] Maailmanmestaruuskilpailuissa 2008 Brown keräsi huomiota Yhdysvaltain jaSuomen välisen jatkolohko-ottelun jälkeen taklattuaan loppusummerin jo soitua suomalaispelaajaJussi Jokista päähän.[16][17]
Neljien aikuisten maailmanmestaruuskilpailujen lisäksi Brown on edustanut maataan myös kaksissajääkiekon nuorten maailmanmestaruuskilpailuissa, vuosina2002 ja2003.[15] Vuonna 2010 Brown oli mukana Yhdysvaltain olympiajoukkueessaVancouverin olympialaisissa. Hän oli yksi kyseisen joukkueen neljästä varakapteenista ja oli voittamassa olympiahopeaa.[18][19]
Brown on naimisissa. Hänellä ja vaimollaan Nicolella on kolme lasta, vuosina 2008, 2009 ja 2011 syntyneet pojat.[20]
Runkosarja | Pudotuspelit | Palkinnot | Arvokisat | |||||||||||||||||||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Kausi | Joukkue | Liiga | O | M | S | Pist. | RM | O | M | S | Pist. | RM | Turnaus | O | M | S | Pist. | RM | ||||||||||
2000–2001 | Guelph Storm | OHL | 53 | 23 | 22 | 45 | 50 | 4 | 0 | 0 | 0 | 10 | ||||||||||||||||
2001–2002 | Guelph Storm | OHL | 63 | 41 | 32 | 73 | 56 | 9 | 8 | 5 | 13 | 14 | JMM | 7 | 1 | 3 | 4 | 10 | ||||||||||
2002–2003 | Guelph Storm | OHL | 58 | 34 | 42 | 76 | 89 | 11 | 7 | 8 | 15 | 6 | JMM | 7 | 2 | 2 | 4 | 10 | ||||||||||
2003–2004 | Los Angeles Kings | NHL | 31 | 1 | 4 | 5 | 16 | — | — | — | — | — | MM | 9 | 1 | 3 | 4 | 4 | ||||||||||
2004–2005 | Manchester Monarchs | AHL | 79 | 29 | 45 | 74 | 96 | 6 | 5 | 2 | 7 | 10 | ||||||||||||||||
2005–2006 | Los Angeles Kings | NHL | 79 | 14 | 14 | 28 | 80 | — | — | — | — | — | MM | 7 | 5 | 2 | 7 | 10 | ||||||||||
2006–2007 | Los Angeles Kings | NHL | 81 | 17 | 29 | 46 | 54 | — | — | — | — | — | ||||||||||||||||
2007–2008 | Los Angeles Kings | NHL | 78 | 33 | 27 | 60 | 55 | — | — | — | — | — | MM | 7 | 5 | 4 | 9 | 22 | ||||||||||
2008–2009 | Los Angeles Kings | NHL | 80 | 24 | 29 | 53 | 64 | — | — | — | — | — | MM | 9 | 3 | 5 | 8 | 8 | ||||||||||
2009–2010 | Los Angeles Kings | NHL | 82 | 24 | 32 | 56 | 41 | 6 | 1 | 4 | 5 | 6 | OK | 6 | 0 | 0 | 0 | 0 | ||||||||||
2010–2011 | Los Angeles Kings | NHL | 82 | 28 | 29 | 57 | 67 | 6 | 1 | 1 | 2 | 6 | ||||||||||||||||
2011–2012 | Los Angeles Kings | NHL | 82 | 22 | 32 | 54 | 53 | 20 | 8 | 12 | 20 | 34 | ![]() | |||||||||||||||
2012–2013 | ZSC Lions | NLA | 16 | 8 | 5 | 13 | 26 | — | — | — | — | — | ||||||||||||||||
Los Angeles Kings | NHL | 46 | 18 | 11 | 29 | 22 | 18 | 3 | 1 | 4 | 8 | |||||||||||||||||
2013–2014 | Los Angeles Kings | NHL | 79 | 15 | 12 | 27 | 66 | 26 | 6 | 8 | 14 | 22 | ![]() | OK | 6 | 2 | 1 | 3 | 4 | |||||||||
2014–2015 | Los Angeles Kings | NHL | 82 | 11 | 16 | 27 | 26 | — | — | — | — | — | ||||||||||||||||
2015–2016 | Los Angeles Kings | NHL | 82 | 11 | 17 | 28 | 30 | 5 | 0 | 1 | 1 | 4 | ||||||||||||||||
2016–2017 | Los Angeles Kings | NHL | 80 | 14 | 22 | 36 | 22 | — | — | — | — | — | ||||||||||||||||
2017–2018 | Los Angeles Kings | NHL | 81 | 28 | 33 | 61 | 58 | 4 | 0 | 1 | 1 | 4 | ||||||||||||||||
2018–2019 | Los Angeles Kings | NHL | 72 | 22 | 29 | 51 | 24 | — | — | — | — | — | ||||||||||||||||
2019–2020 | Los Angeles Kings | NHL | 66 | 17 | 18 | 35 | 22 | — | — | — | — | — | ||||||||||||||||
2020–2021 | Los Angeles Kings | NHL | 49 | 17 | 14 | 31 | 18 | — | — | — | — | — | ||||||||||||||||
2021–2022 | Los Angeles Kings | NHL | 64 | 9 | 19 | 28 | 20 | 7 | 0 | 2 | 2 | 0 | ||||||||||||||||
NHL yhteensä | 1296 | 325 | 387 | 712 | 738 | 92 | 19 | 30 | 49 | 84 |
Edeltäjä: Ryan Miller | NHL Foundation Player Awardin voittaja 2011 | Seuraaja: Mike Fisher |
Edeltäjä: Daniel Alfredsson | Mark Messier Leadership Awardin voittaja 2014 | Seuraaja: Jonathan Toews |