Dublin (iiriksiBaile Átha Cliath[ˌbʲlʲɑː ˈclʲiə], ’aidatun kahlaamon kaupunki’) onIrlanninpääkaupunki. Siellä on noin puoli miljoonaa asukasta, mutta Suur-Dublinin alueella asukkaita on runsaat miljoona, mikä on melkein neljäsosa koko maan asukasluvusta. Kaupungin halki virtaaLiffeyjoki. Kaupunki sijaitseeDublinin kreivikunnassa,Leinsterin provinssissa.
Kaupungin iirinkielinen nimi on Baile Átha Cliath, mutta myös nimen Dublin alkuperä on iirin kielessä:Dubh-Linn tarkoittaa mustaa allasta tai mustaa lampea viitaten Liffeyn jaPoddlejoen yhtymäkohtaan. Alkujaan nimiDubh-Linn taiDuibhlinn (muinaisskandinaavinDyflinni) viittasikinviikinkien satamakaupunkiin,Baile Átha Cliath oli sisämaan puoleinenkelttiasutus. Aikaa myöten asutuskeskukset sulautuivat yhteen.
Dublin on levittäytynytDublininlahden ympärille ja sitä rajoittaa pohjoisessaHowthin kukkulat ja etelässäDalkeyn niemi. Dublinin keskusta on pieni ja kompakti, ja sitä ovat rajoittaneet perinteisesti pohjoisessaRoyal Canal ja etelässäGrand Canal. Liffeyjoki jakaa keskusta-alueen kahtia.[4]
Dublinin keskusta on arkkitehtuuriltaan yhtenäinen. Merkittäviä rakennuksia ovat muun muassaPääpostitoimisto (General Post Office),Dublinin linna (Dublin Castle) jaTrinity College kampusalueineen. Uskonnollisista rakennuksistaPyhän Patrikin katedraali jaChrist Church Cathedral ovat tärkeimmät. Liffeyjoen ylittää useita siltoja, joista Half Penny Bridge on kävelysilta. Dublin on myös kanavien kaupunki (Grand Canal).Temple Bar on kaupunginosa täynnä pubeja ja yökerhoja.Guinnessin panimon yhteydessä on museo ja oluenpanonäyttelyGuinness Storehouse. MyösJamesonin viskitehtaalla järjestetään yleisövierailuja.
Dublinissa on leutomerellinen ilmasto. Keskimääräinen lämpötila on matalimmillaan tammi-helmikuussa ja korkeimmillaan heinä-elokuussa. Keskimääräinen vuotuinen sademäärä on 760–1 000 millimetriä, ja lunta tulee alle kymmenenä päivänä vuodessa.[5]
Dublinin virallisena perustamisvuotena pidetään vuotta 988, vaikka alueella on ollut asutusta jo pitkään sitä ennen.Keltit asuivat siellä todennäköisesti jo vuoden 500 eaa. tienoilla.[4] Tanskalaisetviikingit valtasivat Dublinin 800-luvulla, mutta irlantilaiset taistelivat kaupungin hallinnasta useita kertoja seuraavien vuosisatojen aikana.Henrik II:n johtamat anglo-normannit karkottivat tanskalaiset vuonna 1171.[6] Dublin ja sen ympäristö, ”The Pale”, olivat pitkään Irlannin ainoa englanninkielinen alue.
Dublin oli pitkään pieni muurin ympäröivä kaupunki, mutta se alkoi kasvaa 1600-luvun lopulla.Englannin toisen sisällissodan jälkeen vuonna 1649Oliver Cromwell valtasi kaupungin, jossa oli silloin vain 9 000 asukasta. Kaupunki alkoi kasvaa, kun sinne alkoi virrataprotestanttipakolaisia ympäri Eurooppaa. Seuraavan vuosisadan aikana se kasvoi voimakkaasti, ja siitä tuliBrittiläisen imperiumin toiseksi merkittävin kaupunkiLontoon jälkeen.[6]
Dublinin kukoistuskausi päättyi 1800-luvun alussa, kun Irlannista tehtiin virallisesti osaYhdistynyttä kuningaskuntaa. Kaupunki ajautui pian tämän jälkeen taloudelliseen ahdinkoon ja yhteiskunnalliseen rauhattomuuteen.Irlannin suuren nälänhädän aikana 1845–1851 kaupunkiin muutti kymmeniätuhansia nälästä kärsiviä ihmisiä, jotka paisuttivat yhteiskunnan työläisluokkaa.[4]
Yhteiskunnallisten epäkohtien takia Dublinissa käynnistyi vuonna 1916 niin kutsuttupääsiäiskapina, jossakansallismieliset irlantilaiset pyrkivät irrottautumaan Englannista. Erityisesti kaupungin keskusta kärsi huomattavasti kapinasta. Pian sen jälkeen syttyneessävapaussodassa Dublin säilyi suurimpien taistelujen ulkopuolella, mutta seurannutsisällissota raunioitti kaupunkia enemmän.[4]
Vuonna 1974 Pohjois-Irlannin levottomuuksiin liittyen Isolle-Britannialle uskollinen pohjoisirlantilainen puolisotilaallinen ryhmä UVF teki terrori-iskun, jossa Dublinissa ja pohjoisempana sijaitsevassa Monaghanin kaupungissa räjäytettiin samana päivänä pommeja. Iskuissa kuoli 33 ihmistä, joista 27 Dublinissa.[7]
Dublinissa on kaksi satamaa, jotka palvelevat liikennettä Britanniaan. Ranskasta tulevat lautat saapuvatRosslaren satamaan. Dublinissa on myös Irlannin suurin lentoasema ja maan rautatieliikenteen keskus.[8]
Dublin on surullisen kuuluisa erityisesti keskikaupungin vaarallisesta ja ruuhkaisesta liikenteestälähde?. Ruuhkia onkin viime aikoina yritetty hillitä joukkoliikenneratkaisuin, kuten DART-lähiliikennejunin jaLuas-pikaraitiovaunuin. Keskustassa suositellaan liikuttavaksi jalkaisin. Vuodesta 2009 alkaen on tarjolla ollut myöskaupunkipolkupyöriä[9].
Irlannin hallitus on käynnistänyt kansallisen liikennesuunnitelman, jonka arvellaan maksavan hallitukselle 34,4 miljardia euroa vuosina 2006–2015. Suurin osa tästä tulee menemään Dublinin satamatunneliin, seitsemään Luas-projektiin, kahteenmetrolinjaan, DART-laajennukseen jaSt Stephen's Green -alueella palvelut integroivaan maanalaiseen asemaan.[10]
Vuonna 2011 itse Dublinissa oli noin 528 000 asukasta[2] ja sen suurkaupunkialueella yli 1 110 000 asukasta.[3]
1900-luvun loppupuolella Dublinin väestö kasvoi noin prosentin verran vuodessa. Aikaisemmin muuttoliikenne suuntautui maalta kaupunkiin. 1900-luvun viimeisen neljänneksen aikana muuttoliike kääntyi kohti lähiöitä ja ympäryskuntia.[11]
Dublin on Irlannin koulutuksen pääasiallinen keskus, jossa on kolme yliopistoa ja useampi korkeamman koulutuksen instituutti. 1500-luvulla alkunsa saanutDublinin yliopisto on Irlannin vanhin yliopisto. Sen ainoa college,Trinity College, perustettiin vuonna 1592Elisabet I:n antamalla kuninkaallisella perustamiskirjalla.[12]
Irlannin suurin yliopisto onIrlannin kansallinen yliopisto (NUI). Osa sitä,University College Dublin (UCD), toimiiDún Laoghaire–Rathdownin alueella, joka on välittömästi Dublinin rajan ulkopuolella.Dublin City University (DCU) on uusin Dublinin yliopistoista, jonka on erikoistunut teollisuutta lähellä oleviin kaupallisiin ja teknistieteellisiin kursseihin.Royal College of Surgeons in Ireland (RCSI) on itsenäinen lääketieteen koulu, joka sijaitsee kaupungin keskustassa.Maynoothin Irlannin kansallinen yliopisto on toinen yliopisto, josta vastaa NUI, ja se sijaitsee noin 25 kilometrin päässä Dublinista.[13]
Dublin Institute of Technology (DIT) on moderni tekninen college ja maan suurin ei-yliopistollinen kolmannen asteen oppilaitos. Se on erikoistunut teknisiin aineisiin, mutta tarjoaa myös monia taiteiden ja humanististen aineiden kursseja. Dublinissa on myös pienemmätBlanchardstownin jaTallaghtin Institute of Technology -laitokset. National College of Art and Design (NCAD) ja Dun Laoghaire Institute of Art, Design and Technology (DLIADT) tukevat harjoittelua ja tutkimusta taiteessa, designissa ja mediateknologiassa.[14][15]
Monet tunnetut irlantilaiset kirjailijat ovat nimenomaan dublinilaisia, kutenJames Joyce,Oscar Wilde,Samuel Beckett,George Bernard Shaw jaRoddy Doyle.[16] Joycen romaaniOdysseus sijoittuu Dubliniin, ja sitä muistetaan vuosittain romaanin tapahtumia seuraavalla kaupunkikierroksella, joka tunnetaan nimellä ”Bloomsday”. Se järjestetään 16. kesäkuuta, eli samana päivänä johon Odysseuksen tapahtumat vuonna 1904 sijoittuvat.
Dublin on tunnettu teatterikaupunki, jota omat kirjailijat osaltaan ovat edistäneet.Abbey Theatre on toiminut yhtäjaksoisesti vuodesta 1904. Myös musiikkielämä on vilkasta, ja konserttipaikkoja on lukuisia.
Irlannin kansallispyhimyksenPyhän Patrickinjuhlapäivänä 17. maaliskuuta Dublinissa järjestetään suuri paraati ja nykyisin myös konsertteja ja muita oheistapahtumia.[17]
