| Doo-wop | |
|---|---|
| Alkuperä | rhythm and blues,a capella,gospel,balladi,blues,swing |
| Alkuperämaa | Yhdysvallat |
| Kehittymisen ajankohta | 1940-luku–1960-luku |
| Tyypillisiä soittimia | kontrabasso,sähkökitara,saksofoni,rummut,piano,laulu |
| Kehittyneitä tyylilajeja / suuntauksia | beat,soul,beach,poprock |
| Infobox OK | |
Doo-wop on useamman vokalistin samanaikaista laulua painottavarhythm and blues -musiikin tyyli, joka oliYhdysvalloissa suosittua 1950-luvun puolivälistä 1960-luvun alkupuolelle.
Termi ”doo-wop” otettiin käyttöön vasta 1970-luvulla, ja sen keksijänä mainitaanDJ Gus Gossert. Doo-wopin tarkasta määritelmästä ei ole päästy yksimielisyyteen, mutta tyyliin kuuluu harmoninen vokaalityöskentely, jossa kuullaan usein merkityksettömiä tavuja. Juuri tästä tyyli on saanut nimensä. Kappaleiden tyylilaji voi vaihdella.
Vuonna 1951 tyyli alkoi saada jalansijaa suuremman yleisön keskuudessa muutamien listoille nousseiden hittien voimalla. Parin vuoden päästä doo-wop oli jo suosionsa huipulla. Tällöin merkittäviä yhtyeitä olivat esimerkiksi The Spaniels, The Moonglows sekä The Flamingos. Osa yhtyeistä teki nimenomaan teini-ikäisiin vetoavaa musiikkia.
Doo-wopin suosio alkoi laskea vasta 1960-luvun keskivaiheilla tapahtuneen brittiläisen popin suosion myötä. Kuitenkin myös monien brittiartistien, kutenBeatlesin, musiikissa kuului doo-wopin tavoin vahva moniääninen, rhythm and blues -traditioon pohjaava vokaalityöskentely.
Monille doo wop on tullut tutuksiFrank Zappan säveltämien kyseistä tyyliä kunnioittavasti parodioivien kappaleiden kautta.
Auktoriteettitunnisteet: Kansalliset |
|---|