Disinformaatio (< ven.dezinformatsija[1]) on tarkoituksellisenharhaanjohtavaa tai väärää informaatiota,[2][3] jota jakamalla pyritään vaikuttamaan vastaanottajan toimintaan tai mielipiteisiin. Disinformaatio on useinvalheellista, mutta sitä voi olla sellainenkin sinänsä todenmukainentieto, jonka tarkoitus on antaa vastaanottajalle tavalla tai toisella virheellinen kuva asioista.[4]
Maailman talousfoorumin vuoden 2025 riskiraportissa disinformaatio jamisinformaatio todettiin maailman suurimmaksi lyhyen aikavälin uhkatekijäksi.[5]
Sanadisinformaatio tulee tiettävästivenäjän kielen sanastadezinformatsija (дезинформация; ensimmäinen löydetty kirjallinen käyttö venäjässä vuodelta 1949). Venäjästä sana on omaksuttu muihin kieliin. Sanan osien alkuperä onlatinan kielessä,dis+informatio, ’epätieto’.[1]
Disinformaatiota voi olla esimerkiksi valtiollinenpropaganda, valheellinen poliittinen ja kaupallinen mainonta, Internet-huijaukset, peukaloidut valokuvat, väärennetyt asiakirjat tai kartat, tai manipuloidutWikipedia-artikkelit.[4]
Disinformaation levittäminen yhdistetään usein hallituksiin ja sotavoimiin. Esimerkiksi toisessa maailmansodassaliittoutuneet tuottivat harhaanjohtavia radiolähetyksiä, jottaakselivallat eivät osaisi odottaaNormandian maihinnousua.[4] Disinformaation käyttö on voimistunut erityisesti 2000-luvun Venäjällä, jossa kerrotaan olevan tähän tarkoitukseen perustettuja ”trollitehtaita”.[6]Euroopan unioni on käynyt taisteluun Venäjän disinformaatiota vastaan julkaisemalla säännöllisesti katsausta venäläisestä disinformaatiosta.[7]
Myös sanomalehdissä julkaistaan toisinaan keksittyjä uutisartikkeleita, ja tunnetutkin kustantamot ovat julkaisseet keksittyjä elämäkertoja.[4]
Disinformaatiota jaellaan usein laajalle yleisölle sanomalehtien, television ja Internetin kautta. Näin toimivat etenkin hallitukset ja mainostajat. Disinformaation kohteena ovat yleensä ihmiset ja ihmisryhmät, mutta disinformaatiota voidaan levittää www-sivuilla myös esimerkiksihakurobottien harhauttamiseksi. Joskus disinformaatiota ei esitetä suoraan tarkoitetulle kohteelle, vaan hänen odotetaan saavan sen kuuntelemalla salaa.[4]
Disinformaatiota vastaan voidaan käydä tuottamalla sen vastapainoksi oikeellista tietoa, kouluttamalla median käyttäjät erottamaan disinformaatio todenmukaisesta tiedosta, määräämällä disinformaatio poistettavaksi, tai rankaisemalla disinformaation levittäjiä.[8]
Moni maa on kriminalisoinut disinformaation levittämisen. Kreikassa tuli joulukuussa 2021 voimaan laki, joka kriminalisoi disinformaation levittämisenkoronaviruspandemiaan liittyen. Enimmäisrangaistus tästä rikoksesta on viiden vuoden vankeus. Myös muun muassa Etelä-Afrikka ja Malesia ovat kriminalisoineet pandemiaan liittyvän disinformaation javaleuutisoinnin.[8] Turkissa hyväksyttiin lokakuussa 2022 laki, jonka mukaan disinformaation levittäminen voi johtaa enimmillään kolmen vuoden vankeusrangaistukseen.[9]
Yhdistyneet kansakunnat ja alueelliset ihmisoikeusryhmät julistivat vuonna 2017 disinformaation levittämisen kriminalisoivat laitilmaisunvapauden vastaisiksi, sillä disinformaatio määritellään näissä laeissa epämääräisesti ja tulkinnanvaraisesti.[8]
- ↑abdisinformation etymonline
- ↑disinformaatio.Kielitoimiston sanakirja. Helsinki: Kotimaisten kielten keskus, 2024.
- ↑Honkala, Juha & Halinen, Ari (toim.): ”disinformaatio”, CD-Facta 2005: suomenkielinen tietosanakirja. (sitaatti: ”disinformaatio väärä tieto, harhautus, tarkoituksellinen erehdyttäminen”) Sivistyssanakirja Helsinki: WSOY, 2004. ISBN 951-0-29149-8
- ↑abcdeFallis, Don (toim. Levine, Timothy R.): ”Disinformation”, Encyclopedia of Deception, s. 299–302. Sage, 2014. ISBN 978-1-4522-5877-5
- ↑Thomas, James: Misinformation is the biggest short-term risk to the world, says WEF Euronews. 17.1.2025. Viitattu 7.11.2025. (englanniksi)
- ↑Ahonen, Anneli: Pietarilaisessa talossa yli 200 ihmistä kehuu työkseen Putinia Helsingin Sanomat. 17.11.2014. Arkistoitu 20.1.2015. Viitattu 12.2.2015.
- ↑Raivio, Petri: EU käy venäläistä harhatietoa vastaan Yle uutiset. 11.11.2015. Viitattu 12.11.2015.
- ↑abcAre fake news laws the best way to tackle disinformation? 14.12.2021. Media Defence. Viitattu 29.5.2022.
- ↑Elina Kervinen: Sananvapaus uhkaa kiristyä Turkissa entisestään: ”Odotan tehoiskujen aaltoa” Helsingin Sanomat. 15.12.2022. Viitattu 15.12.2022.
- Lehtinen, Aki Petteri: ”Uutistekstin totuudenmukaisuus: Kuinka journalismi kiinnittyy todellisuuteen”. TeoksessaHaapaniemi, Riku & Ivaska, Laura & Katajamäki, Sakari (toim.): Tekstit ympärillämme: Kirjoituksia tekstikäsityksistä ja -käytänteistä, s. 128–136. Tampere: Tampereen yliopisto, 2024. ISBN 978-952-03-3465-9 Vapaasti luettavissa
