Dirijja (arab.الدرعية,ad-Dir‘iyya) on kaupunki ja keidasalueSaudi-Arabiassa pääkaupunkiRiadin luoteispuolella. Se oli myössaudien hallitsijasuvun keskus ennen nykyistä pääkaupunkia. Se tuhoutuiegyptiläisten hyökkäyksissä 1800-luvun alkupuolella, mutta myöhemmin sen historiallisia rakennuksia, kuten saudien hallitsijoiden palatseja on jälleenrakennettu, jonka lisäksi viereisen Riadin kaupunkiasutus on alakanut levitä paikalle. Dirijjan historiallinen at-Turaifin kaupunginosa on nykyisinUnesconmaailmanperintöluettelon kohde. Kaupungin asukasluku oli vuoden 2010 väestönlaskennan mukaan 43 269.
Dirijja sijaitseeSaudi-ArabiassaRiadin maakunnassa[1] noin 13 kilometriä maan pääkaupunkiRiadista luoteeseen. Alue onkeidas, jonka läpi kulkeeWadi Hanifa. Wadi Hanifassa virtaa vettä vain kausittain, mutta ajoittain sillä esiintyy myösäkkitulvia. Keidasalueella ontaatelipuutarhoja, jotka tulvimisen takia ovat usein hieman Wadi Hanifan laakson yläpuolella. Niitä msuojaavat myös tulvavallit (jurf).
Keidasalueella on useampia eri historiallisia kyliä. Qulayqil on nykyisin raunioina. Al-Bujayri oliMuhammad ibn Abd al-Wahhabin koti. At-Turaifilla on puoelstaansaudien suvun vanhoja palatseja. At-Turaifin korkeimmalla kohdalla sijaitsee al-Darishan linna.[2]
Najdilaisten kronikoitsijoiden mukaan Dirijja asutettiin vuosina 1446–1447. Sen ensimmäinen hallitsija Mani ibn Rabia al-Muraydi oli kotoisin ilmeisestial-Qatifin alueelta. Eri lähteiden mukaan hän kuului jokoAnazan taiBanu Hanifa heimoon. Keitaan alkuperäinen keskus oli ilmeisesti Qulayqil, mutta ajan kanssa keskus siirtyi at-Turaifille.[2]
Vuonna 1726–1727 Dirijjan hallitsijaksi nousi Manista polveutuva saudien suvunMuhammad ibn Saud Al Muqrin. Vuonna 1744 Dirijjaan asettuiwahhabismin perustajaMuhammad ibn Abd al-Wahhab. Wahhab ja Saud liittoutuivat keskenään. Wahhabista tuli uskonnollinen johtaja, kun taas Saud oli sotilaallinen ja maallinen hallitsija. Taitavana sotilasjohtajana Saud alkoilaajentaa omaa valtapiiriään. Samalla Dirijjasta alkoi muodostua Najdin keskus. Kasvun myötä toteutettiin myös rakennushankkeita. Ainut Dirijjan kukoistuksensa aikana nähnyt eurooppalainen oli J. L. Reinaud, joka neuvotteli vuonna 1799 saudien hallitsijaAbd al-Azizin kanssaItä-Intian kauppakomppanian puolesta. Hän kuvaili hallitsijan asumusta yksinkertaiseksi, mutta paikallisia hyvin vieraanvaraisiksi.[2]
Saudit ja wahhabilaiset onnistuivat valtaamaanMekan pyhän kaupungin vuonna 1801 ja vuonna 1802 myösMedinan. Niitä muodollisesti hallinnutOsmanivaltio joutui tuvautumaanEgyptin hallitsijaMuhammad Alin apuun. Egyptiläisiä joukkojaArabian niemimaalle johti Muhammad Alin poikaTusun, mutta egyptiläiset ajautuivat kuluttavaan aavikkosotaan. VastaIbrahimin onnistui vallata takaisin Mekka ja Medina vuonna 1813.[3]
Dirijjassa valtaan nousi vuonna 1814Abdallah bin Saud. Toisin kuin edeltäjänsä, hän ei jatkanut liikkuvaa kulutussotaa egyptiläisiä vastaan, vaan linnoittautui pääkaupunkiinsa. Ibrahimin oli näin mahdollista piirittää Dirijja. Vuonna 1818 alkoi Dirijjan kuusi kuukautta kestänyt piiritys. Lopulta Dirijja antaututui syyskuussa 1818. Dirijja tuhottiin Ibrahimin käskystä järjestelmällisesti.[2] Abdallah bin Saud jäi vangiksi. Hänet vietiinIstanbuliin, jossa hänet teloitettiin julkisesti.[3]
Saudien suku ei sammunut Abdallah bin Saudin kuolemaan[3], vaikka monet suvun jäsenet olivat kuolleet tai kuljetettu vankeinaKairoon. Hengissä säilyneet saudit kaavailivat aluksi Dirijjan jälleenrakentamista. Vuonna 1821 egyptiläinen komentaja Husain Bei määräsi kuitenkin kaikki Dirijjaan uudelleen asettuneet muuttamaan egyptiläisten hallitsemaanTharmadaan, ja Dirijja tuhottiin vielä toistamiseen. Vielä vuonna 1865 paikalla käynyt brittiupseeri eversti Pelly kuvaili Dirijjaa kokonaan hylätyksi. Saudien keskus on myöhemmin ollutRiadissa, jonka kaupunkiasutus on levittäytynyt kohti Dirijjaa. Paikkaa on kuitenkin pyritty myös suojelemaan historiallisena kohteena. Joitakin vanhoja palatseja on jälleenrakennettu.[2] Dirijjan at-Turaifin alue on ollutUnesconmaailmanperintöluettelon kohde vuodesta 2010.[4]
Dirijjan asukasluku oli Saudi-Arabian vuoden 2010 väestönlaskennan mukaan 43 269. Heistä Saudi-Arabian kansalaisia oli 24 126 ja ulkomaalaisia 19 143.[1]
↑abcdeC. Edmund Bosworth: Historic Cities of the Islamic World, s. 134-136. Koninklijke Brill NV, 2007. (englanniksi)
↑abcAndrei Sergejeff: ”12. Muhammad 'Alin aika (1801-1848)”, Egyptin historia: Kleopatran ajasta arabikevääseen. Gaudeamus, 2019. ISBN 978-952-345-573-3