Tämä artikkeli käsittelee diabetes mellitusta eli sokeritautia. Diabetes insipiduksesta kertoo artikkeliVesitystauti. Diabetes mellitus (DM) on yleisnimi ryhmälle sokeriaineenvaihdunnan sairauksia, jotka aiheuttavathyperglykemiaa eli verenglukoosipitoisuuden eliverensokerin liiallista nousua. Diabetes mellituksesta käytetään usein lyhyttä muotoadiabetes, kuten myös tässä artikkelissa, vaikka pelkkä ”diabetes” voi viitata myösdiabetes insipidukseen.[2] Diabetes mellitus -sairauksia on aikaisemmin myös kutsuttu nimelläsokeritauti[3].
Esidiabetes elilievästi kohonnut verensokeri diagnosoidaan silloin, kun veren glukoosipitoisuus on aamulla vähintään 6 mutta alle 7 millimoolia litrassa. Esidiabeteksen kehittyminen varsinaiseksi diabetekseksi kestää yleensä monta vuotta.[4] Yli kolmannes Yhdysvaltojen aikuisväestöstä oli esidiabeetikkoja vuonna 2017.[5] Suomessakin on 700 000 esidiabeetikkoa. Esidiabetes diagnosoidaanverensokerin paastoarvon tai sokerirasituskokeen tuloksen perusteella.[6]
Diabetes mellitus -sairaudet johtuvat usein pääosin kehon heikosta kyvystä reagoida verensokeria laskevaaninsuliinihormoniin, heikosta kyvystä tuottaa insuliinia tai molemmista asioista. Insuliinia muodostuu tarpeen mukaan haimanbeetasoluissa, joista se erittyy vereen. Pääsyynä voivat olla tosin muutkin hormonit, kutenfeokromosytoomakasvaimen aiheuttamassa diabeteksessa ja osin myösraskausdiabeteksessa.[2]
Ihmisillä osa diabeteksista on pysyviä aineenvaihduntasairauksia, kutentyypin 1 diabetes jatyypin 2 diabetes. Raskausdiabeteskin on aineenvaihduntaperäinen, mutta paranee raskauden päätyttyä. Osa diabeteksista taas johtuu lääkkeistä. Tästä esimerkki onstreptotsosiini, joka on haimaa vaurioittavahaimasyöpälääke.[2]
Kullakin diabeteksella on osin omanlaisensa oireet. Diabeteksille yhteiset oireet johtuvat hyperglykemiasta ja siihen liittyviä välittömiä oireita ovat esimerkiksi janoisuus ja runsas virtsaamistarve. Hyperglykemia voi pahentua esimerkiksi hengenvaaralliseksiasidoosiksi. Pitkällä aikavälillä hyperglykemia altistaa vakaville ja elämänlaatua heikentäville elinvaurioille. Se voi johtaa esimerkiksimunuaisten vajaatoimintaan tai sokeuteen. Hyperglykemia lisää siksi kuolleisuutta moniin sairauksiin.[2]
Suomessa diabeteksen eri muotoja potee noin 500 000 ihmistä. Näistä yleisin on tyypin 2 diabetes, jota potee noin 75–80 prosenttia kaikista diabetesta potevista henkilöistä eli diabeetikoista. Tyypin 1 diabetes on toiseksi yleisin ja sitä potee noin 7,5–8 prosenttia Suomen diabeetikoista.[7]
Ihmisten lisäksi diabeteksen eri muotoja voi ilmetä muillaselkärankaisilla. Se voi ilmetävilli- jakotieläimillä. Jälkimmäisestä esimerkkejä ovatkoirat, joilla voi erityisesti ilmetä tyypin 1 diabeteksen kaltainen sairaus, jakissat, joilla voi ilmetä eritoten tyypin 2 diabeteksen kaltainen sairaus.[8]
Kullakin diabeteksen eri muodolla on osin omanlaisensa oireet. Korkea verenglukoosipitoisuus elihyperglykemia on kuitenkin niille kaikille yhteinen oire ja se aiheuttaa muun muassa runsasjanoisuutta (polydipsiaa), runsasta virtsaamistarvetta (polyuriaa), kehonpainon laskua ja väsymystä. Hyperglykemiassa osa veren glukoosiylimäärästä päätyy virtsaan. Siksiravintoenergiaa menetetään ja diabetesta poteva voi laihtua ilman ilmeistä syytä. Glukoosiylimäärä aiheuttaa veden ylimääräistä siirtymistäosmoottisesti virtsaan, josta johtuu runsas virtsaamistarve ja janoisuus. Tämä voi johtaa myösnestehukkaan.[2]
Nestehukka yhdessä muiden hyperglykemian aiheuttamien aineenvaihdunnan muutosten kanssa voi altistaaketoasidoosille taiasidoosille, jossa veressä ei ole merkittäviä määriäketoaineita. Ketoasidoosissa uloshengitysilmaan päätyy imelältä haisevaaasetonia, josta ketoasidoosi voidaan muun muassa havaita. Molemmat asidoosin muodot ovat hengenvaarallisia ja voivat johtaa esimerkiksikoomaan,aivoödeemaan tai kuolemaan. Eri diabeteksissa voi lisäksi ilmetä liian alhainen veren glukoosipitoisuus elihypoglykemia. Syynä tähän voi olla liiallineninsuliinivalmisteiden annostelu, joita käytetään eri diabetesten hoitoon.[2]
Korkea verensokeripitoisuus vaurioittaa vuosien saatossa monia elimiä lisäten kuolleisuutta moniin sairauksiin. Diabetes lisää esimerkiksiinfektioalttiutta[2] ja verisuonivaurioita, mikä johtaa esimerkiksivaltimokovettumataudin ja muiden sydän- ja verisuonisairauksien sekäimpotenssin riskin lisääntymiseen.[2] Diabetes saattaa aiheuttaa myösAlzheimerin tautia ja muita dementiasairauksia[9].
Diabetes saattaa johtaa myös:
Tietytautoimmuunisairaudet ovat muuta väestöä yleisempiä tyypin 1 diabeetikoilla[2].
Potilaalla on ehkä diabetes, jos potilaan:[7]
- glukoosipitoisuus onveriplasmassa yli 7 mmol/l (millimoolia per litra) 8 tunnin paaston jälkeen.[7]
- glukoosipitoisuus on plasmassa yli 11,1 mmol/l 2 tunnin jälkeen siitä, kun on juotu 75 grammaa glukoosia sisältävä neste.[7]
- plasman glykatoituneen hemoglobiinin (HbA1c) pitoisuus on yli 48 mmol/mol (millimoolia per mooli).[7]
Lisäksi potilaan virtsassa voi olla tavallista enemmän glukoosia. Tämä voidaan havaita kokeellisesti. Diabetesdiagnoosin varmentaminen ja niiden eri muotojen erottaminen toisistaan vaatii lisäksi oireiden tulkitsemista, potilaan sukulaisten sairauksien selvittämistä tai mahdollisesti geenitestejä.[2]
Seuraavassa on diabetes mellitus -sairauksienICD-10 tautiluokitus:
Kullekin luokitukselle on monia täsmentäviä luokituksia. Esimerkiksi E10.2X merkitsee tyypin 1 diabetesta, jota potevalla onmunuaisten vajaatoiminta. Tämä määritellään tarkemmin esimerkiksi koodilla[12]
- E10.21, jossa henkilöllä ondiabeettinen nefropatia
- E10.22, jossa henkilöllä on krooninen diabeteksen aiheuttama munuaisten vajaatoiminta
- E10.29, jossa henkilöllä on jokin muu diabeteksen aiheuttama munuaisongelma
Tyypin 1 diabetes on osin perinnöllinenmonigeeninen aineenvaihduntasairaus, jossa kehon kyky tuottaainsuliinia heikkenee ja lopulta loppuu kokonaan. Tällöin insuliiniherkät solut eivät ota tehokkaasti sisäänsä verensokeria ja sitä kertyy vereen ylimäärin, jolloin ilmeneehyperglykemia. Tämä sairaus on useinautoimmuunisairaus, jossa keho tuhoaa haiman insuliinia tuottaviabeetasoluja. Tyypin 1 diabetes alkaa useimmin 5- tai 15-vuotiaana. Siksi sitä sanotaan joskus virheellisestilapsuus- tainuoruusiän diabetekseksi, vaikka se voi alkaa missä iässä tahansa. Siihen ei liityylipaino ja sitä sairastavien tulee poikkeuksetta aloittaa insuliinin tai sen johdannaisten lääkekäyttö. Tätä potevilla vakavat oireet, kutenketoasidoosi, ovat yleisempiä kuin tyypin 2 diabetesta potevilla.[2]
Tyypin 2 diabetes on aineenvaihduntasairaus, jossa ilmeneeinsuliiniresistenssi eli insuliiniherkkien solujen kyky reagoida kehon tuottamaan insuliiniin on heikentynyt. Kun tauti pahenee, usein myös kehon insuliinin tuotto vähenee. Tällöin tyypin 2 diabetes alkaa tapauksesta riippuen muistuttamaan enemmän tai vähemmän tyypin 1 diabetesta. Tyypin 2 diabetes on tämän moninaisuutensa takia oikeastaan joukko sairauksia, joiden aiheuttajatkin ovat moninaisia. Tyypin 2 diabetes on pääosin elintapasairaus. Eritoten ylipaino altistaa sille, mutta myös vanheneminen. Myös perinnölliset tekijät lisäävät merkittävästi alttiutta sairastua. Useita sairaudelle altistavia geenejä tunnetaan eli kyse on monigeenisestä sairaudesta. Tyypin 2 diabetes alkaa yleensä aikuisena. Siksi sitä kutsutaan joskus virheellisestiaikuistyypin diabetekseksi, vaikka se voi alkaa jo lapsenakin. Se alkaa usein hitaasti, eikä vaadi heti insuliinilääkitystä. Varhaisvaiheessametformiinin kaltaiset lääkkeet voivat riittää hoidoksi. Myös laihduttaminen, liikunnan lisääminen ja muut terveelliset elämäntapamuutoksen ovat tärkeitä hoidon kannalta, mutta voivat myös estää varhaisen tyypin 2 diabeteksen, ns.esidiabeteksen, kehittymisen täydeksi tyypin 2 diabetekseksi.[2] On olemassa tutkimusnäyttöä, että kakkostyypin diabetes voi parantua kokonaan elintapamuutoksin, vaikka käytössä olisi jo runsaatkin insuliiniannokset[15].
Raskausdiabetes ilmenee raskaana olevilla naisilla ja katoaa raskauden jälkeen. Raskauden aikanaistukasta ja muualta kehosta erittyy tavallista enemmän hormoneita, kutenkeltarauhashormonia,leptiiniä,kortisolia,istukan somatomammotropiinia jakasvuhormonia. Nämä aiheuttavatinsuliiniresistenssiä, jota äidin insuliinin tuotto ei riitä kumoamaan. Raskausdiabetekseen sairastuminen on todennäköisempää, jos on ylipainoinen. Sen ilmeneminen myös kertoo äidin suuremmasta todennäköisyydestä sairastua tulevaisuudessa tyypin 2 diabetekseen tai tiettyihinsydän- ja verisuonitauteihin. Se myös lisää syntyvän lapsen riskiä sairastua näihin sairauksiin.[16] Raskausdiabetes alkaa yleensä raskauden puolivälissä tai viimeisellä kolmanneksella. Se on kussakin maassa sitä yleisempää, mitä yleisempiä ylipaino ja tyypin 2 diabetes näissä maissa ovat. Maasta riippuen, raskausdiabetes ilmenee noin 1–20 prosentissa kaikista raskauksista.[17]
MODY-oireyhtymät ovat määritelmältään ryhmä lievää tai vakavaa hyperglykemiaa aiheuttavia, yksigeenisiä jadominantisti periytyviä sairauksia, jotka alkavat alle 30-vuotiaana. Ne ovatkromosomaalisia ja kussakin MODY:ssä vain yhdessägeenissä on jokinmutaatiosta johtuva poikkeama, jonka perusteella kukin MODY luokitellaan. MODY2 ja MODY3 ovat yleisimmät ja kattavat noin 65 prosenttia kaikista MODY-tapauksista. Esimerkiksi MODY2-oireyhtymässä mutaatio onglukokinaasin geenissä. MODY-oireyhtymät kattavat maailmanlaajuisesti arviolta noin 3–5 prosenttia kaikista 10–30-vuotiailla ilmenevistä diabeteksen eri muodoista. Ne saatetaan diagnosoida väärin tyypin 1 diabetekseksi. Potilaan sukuhistoria kuitenkin paljastaa usein selkeän periytyvyyden kaavan, jonka perusteella jotakin MODY-oireyhtymää voidaan epäillä. Epäily voidaan varmentaa geenitestillä.[2]
Edeltävien lisäksi on muita diabetes mellituksen muotoja tai aiheuttajia. Näitä ovat:
- insuliiniresistenssiin liittyvät häiriöt:
- beetasolujen tai muuten haiman toimintaan liittyvät häiriöt:
- neonataalidiabetes elisynnynnäinen diabetes, joka voidaan jakaa ohimenevään tai pysyvään muotoon. Näiden aiheuttajat ovat geneettisiä.[2]
- muut geneettiset sairaudet, joihin liittyy diabetes sekä insuliiniresistenssi tai insuliinin puutos. Esimerkkejä:Prader-Willin oireyhtymä,Downin oireyhtymä,Turnerin oireyhtymä,Klinefelterin oireyhtymä,Bardet-Biedlin oireyhtymä,Alströmin oireyhtymä jaWernerin oireyhtymä.[2]
- infektiot, kuten infektioperäinenhemolyyttis-ureeminen oireyhtymä,sytomegalovirus jasynnynnäinen vihurirokko-oireyhtymä[2]
- lääkkeet tai muut aineet, kuten tietythylkimisenestolääkkeet (esimerkiksisiklosporiini,sirolimuusi taitakrolimuusi),glukokortikoidit,asparaginaasi,puriminuroni (kauppanimi Vacor),fenytoiini,alfainterferonivalmisteet,diatsoksidi,nikotiinihappo jastreptotsosiini[2]
Tyypin 1 ja 2 diabetesta potevien lukumäärä (lkm) Suomessa eri vuosien loppupuolella| Vuosi | Tyyppi 1 | Tyyppi 2 | Viite |
|---|
| Lkm | Naisia % | Lkm | Naisia % |
|---|
| 1988 | 14 212 | 41 | 54 281 | 62 | [18] |
| 1990 | 15 598 | 41 | 65 030 | 60 | [18] |
| 1992 | 17 007 | 41 | 72 242 | 58 | [18] |
| 1994 | 18 338 | 41 | 82 801 | 56 | [18] |
| 1996 | 19 552 | 42 | 94 106 | 54 | [18] |
| 1998 | 33 596 | 43,8 | 145 395 | 55,2 | [19] |
| 2000 | 34 512 | 43,3 | 160 206 | 53,9 | [19] |
| 2002 | 35 615 | 43,1 | 178 373 | 52,6 | [19] |
| 2004 | 36 926 | 42,7 | 201 368 | 51,0 | [19] |
| 2006 | 38 598 | 42,3 | 226 969 | 50,6 | [19] |
| 2007 | 39 575 | 42,1 | 245 257 | 50,1 | [19] |
Suomessa oli vuoden 2018 lopussa noin 400 000 diagnosoitua diabeetikkoa: noin 50 000 tyypin 1 ja noin 350 000 tyypin 2 diabeetikkoa. Lisäksi arviolta 100 000 suomalaista sairasti tietämättään tyypin 2 diabetesta.[20]Raskausdiabetes taas todettiin 2017 Suomessa 15,6 prosentilla kaikista synnyttäjistä.[21]
Tyypin 1 ja 2 diabetes ovat yleistyneet maailmanlaajuisesti vuosikymmenten aikana. Esimerkiksi 1980 noin 4,7 prosenttia maailman aikuisväestöstä poti tyypin 1 tai 2 diabetesta ja 2014 vastaava osuus oli 8,5 prosenttia. Nämä sairaudet ovat yleistyneet lähes kaikissa maissa, mutta suhteessa enemmän köyhemmissä ja keskituloisemmissa maissa, kuin rikkaammissa maissa.[22]
Kansainvälisen diabetesliiton (IDF) mukaan tyypin 1 ja 2 diabetes tulevat yleistymään tulevina vuosikymmeninä. Vuonna 2019maailman väkiluku oli noin 7,7 miljardia. Näistä 5 miljardia oli 20–79-vuotiaita, joista arviolta 463 miljoonaa eli 9,3 prosenttia sairasti tyypin 1 tai 2 diabetesta. 4,1 miljoonaa kuoli tyypin 1 ja 2 diabetesten komplikaatioihin. Taas 2030 maailman väkiluku tulee olemaan 8,6 miljardia. Näistä 5,7 miljardia tulee olemaan 20–79-vuotiaita, joista 578,4 miljoonaa eli 10,2 prosenttia tulee sairastamaan tyypin 1 tai 2 diabetesta. 2045 maailman väkiluku tulee olemaan 9,5 miljardia. Näistä 6,4 miljardia tulee olemaan 20–79-vuotiaita, joista 700,2 miljoonaa eli 10,9 prosenttia tulee sairastamaan tyypin 1 tai 2 diabetesta.[10]
IDF:n arvion mukaan vuonna 2019 lukumäärällisesti eniten tyypin 1 ja 2 diabetesta oliKiinassa (116,4 miljoonaa diabeetikkoa), sittenIntiassa (77 miljoonaa) ja kolmanneksi enitenYhdysvalloissa (31 miljoonaa). Väestöön suhteutettuna näitä sairauksia oli 2019 enitenMarshallinsaarilla (30,5 prosenttia väestöstä oli diabeetikkoja), sittenKiribatilla (22,5 prosenttia) ja kolmanneksi enitenSudanissa (22,1 prosenttia).[10]
Diabetes onmuinaiskreikkaa. Se tarkoittaa ”päästää läpi” tai pikemminkin ”suppiloa” ja viittaa diabeteksen aiheuttamaan tihentyneeseen virtsaamistarpeeseen. Egyptissä elänytApollonius Memfisiläinen käytti sanaa ensi kerran kuvaamaan näitä sairauksia noin vuonna 230 eaa.Mellitus onlatinaa ja merkitsee ”hunajaa”. Tämä viittaa diabeteksissa ilmenevään tavallista suurempaan glukoosipitoisuuteen virtsassa, joka saa virtsan maistumaan hunajamaisen makealta. Sanaa ”mellitus” käytti ensi kerran vuonna 1798 sanan ”diabetes” jälkiliitteenä englantilainen kirurgiJohn Rollo.[23]
Maailmanlaajuista diabetespäivää vietetäänFrederick Bantingin syntymäpäivän, 14. marraskuuta 1891, johdosta marraskuun 14. päivinä vuosittain. Banting löysiinsuliinin yhdessäCharles Bestin kanssa. Diabetespäivää vietettiin ensi kerran 1991 ja sen keksiKansainvälinen diabetesliitto (IDF) jaMaailman terveysjärjestö diabeteksen yleistymisen takia.Yhdistyneet kansakunnat (YK) tunnusti sen viralliseksi muistopäiväksi 2006.[1] SuomessaDiabetesliitto pitää ”valtakunnallisen diabetespäivän” joka marraskuussa ja järjestää opintosuoritukseksi kelpaavia seminaaritapahtumia Helsingissä.[24]
- ↑abE Silva: World diabetes day. BAOJ Diabetes, 2017, 3. vsk, nro 2. Artikkelin verkkoversio.
- ↑abcdefghijklmnopqrstuvwxyMA Sperling et al: Pediatric endocrinology, s. 846–894. (4. painos) Elsevier, 2014. ISBN 9781455748587
- ↑Yleistä diabeteksesta Diabetesliitto. Viitattu 3.7.2023
- ↑Verensokeri koholla (esidiabetes) Terveyskirjasto. Duodecim. Viitattu 3.4.2021.
- ↑National Diabetes Statistics Report, 2020 cdc.gov. 28.9.2020. Viitattu 3.4.2021. (englanniksi)
- ↑700 000 suomalaista potee salakavalaa tilaa, joka kehittyy usein diabetekseksi mtvuutiset.fi. 30.10.2020. Viitattu 3.4.2021.
- ↑abcdePirjo Ilanne-Parikka: Diabetes ("sokeritauti") Terveyskirjasto. 5.2.2018. Duodecim. Viitattu 4.12.2019.
- ↑K Niaz et al: Comparative occurrence of diabetes in canine, feline, and few wild animals and their association with pancreatic diseases and ketoacidosis with therapeutic approach. Veterinary World, 2018, 11. vsk, nro 4, s. 410–422. PubMed:29805204 doi:10.14202/vetworld.2018.410-422 ISSN 0972-8988 Artikkelin verkkoversio.
- ↑LA Zilliox et al: Diabetes and cognitive impairment. Current diabetes reports, 2016, 16. vsk, nro 9, s. 87. PubMed:27491830 doi:10.1007/s11892-016-0775-x ISSN 1534-4827 Artikkelin verkkoversio.
- ↑abcR Williams et al: IDF diabetes atlas, s. 35–40, 88. (9. painos) International Diabetes Federation, 2019. ISBN 9782930229874 Teoksen verkkoversio. (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑abcde2020 ICD-10-CM Codes E08-E13: Diabetes mellitus icd10data.com. Viitattu 13.5.2020.
- ↑abcJ Dugan, J Shubrook: International classification of diseases, 10th revision, coding for diabetes. Clinical Diabetes, 2017, 35. vsk, nro 4, s. 232–238. PubMed:29109613 doi:10.2337/cd16-0052 ISSN 0891-8929 Artikkelin verkkoversio.
- ↑abICD-10 Version:2016 icd.who.int. Viitattu 13.5.2020.
- ↑2020 ICD-10-CM Codes O24*: Diabetes mellitus in pregnancy, childbirth, and the puerperium icd10data.com. Viitattu 13.5.2020.
- ↑Elina Heino: Tyypin 2 diabetes voi korjaantua. Mediuutiset, 10.5.2024, s. 10–11. Alma Talent Oy.
- ↑JF Plows et al: The pathophysiology of gestational diabetes mellitus. International Journal of Molecular Sciences, 2018, 19. vsk, nro 11. PubMed:30373146 doi:10.3390/ijms19113342 ISSN 1422-0067 Artikkelin verkkoversio.
- ↑EM Alfadhli: Gestational diabetes mellitus. Saudi Medical Journal, 2015, nro 4, s. 399–406. PubMed:25828275 doi:10.15537/smj.2015.4.10307 ISSN 0379-5284 Artikkelin verkkoversio.
- ↑abcdeM Niemi, K Winell: Diabetes Suomessa: esiintyvyys ja hoidon laadun vaihtelu, s. 10, 20. Stakes, 2005. ISBN 9513316491 Teoksen verkkoversio.
- ↑abcdefReijo Sund, Sari Koski: Diabeteksen ja sen lisäsairauksien esiintyvyyden ja ilmaantuvuuden rekisteriperusteinen mittaaminen, s. 13. Suomen Diabetesliitto, 2009. ISBN 978-952-486-084-0
- ↑Tilastotietoa diabeteksesta Diabetesliitto. Viitattu 4.12.2019.
- ↑A. Tiitinen: Raskausdiabetes Terveyskirjasto. Duodecim. Viitattu 4.12.2019.
- ↑G Roglic et al: Global report on diabetes, s. 6. World Health Organization, 2016. ISBN 9789241565257 Teoksen verkkoversio.
- ↑C Nwaneri: Diabetes mellitus: a complete ancient and modern historical perspective. WebmedCentral Diabetes, 2015, 6. vsk, nro 2. doi:10.9754/journal.wmc.2015.004831 ISSN 2046-1690 Artikkelin verkkoversio.
- ↑Valtakunnallinen diabetespäivä Diabetesliitto. Viitattu 5.12.2019.
![Kansainvälisen diabetesliiton (IDF) vuonna 2007 käyttöön ottama symboli diabetes mellitus -sairauksille.[1]](/mt/?noimg=&dark=on&url=https%3a%2f%2ffi.wikipedia.org%2fwiki%2fTiedosto%3aBlue_circle_for_diabetes.svg)
