| Destia Oy | |
|---|---|
 | |
| Yritysmuoto | osakeyhtiö |
| Perustettu | 2008 |
| Toimitusjohtaja | Tero Kiviniemi[1] |
| Puheenjohtaja | Tero Kiviniemi[2] |
| Kotipaikka | Helsinki,Suomi[1] |
| Toimiala | infra-ala |
| Liikevaihto |  640,6 milj. euroa (2023)[3] |
| Liikevoitto | 20,3 milj. euroa (2023)[3] |
| Tilikauden tulos | 16,2 milj. euroa (2023)[3] |
| Henkilöstö | 1 744(keskim. 2023)[3] |
| Emoyhtiö | Colas-konserni |
| Kotisivu | www |
| Infobox OKVirheellinen NIMI-arvo | |
Destia Oy oninfrastruktuurialan yritys ja alan markkinajohtaja Suomessa. Se suunnittelee, rakentaa ja ylläpitää liikenneväyliä ja ympäristöjä liikenteelle, teollisuudelle ja elämiseen.[4]
Destia kuuluu ranskalaiseen infra-alalla toimivaan Colas-konserniin.[4]
Destian historia alkaa vuosina 1799–1809 Suomen alueella toimineesta jaKustaa IV Aadolfin perustamastaKuninkaallisesta Suomen Koskenperkausjohtokunnasta (Kungliga Finska Strömrensningsdirektionen). Sen toiminta laajeni sittemmin myös tieverkon, siltojen, rautateiden ja satamien rakentamiseen ja niiden ylläpitoon.[5]
Vuonna 1925 perustettiinTie- ja vesirakennushallitus (TVH), joka jatkoi tieverkon kehittämistä ja rakentamista Suomessa.[5]
TVH:ta seurasi Tie- ja vesirakennuslaitos TVL.[5]
Vuonna 1998 Tielaitoksen hallinnolliset viranomaistehtävät erotettiin varsinaisesta tienpidosta, mutta tuotanto, suunnittelu, rakentaminen ja kunnossapito kuuluivat yhä viranomaistoimintaan. Tielaitos alkoi valmistautua avoimeen kilpailuun.[5]
Vuonna 2001 Tielaitoksen tuotanto ja hallinto erotettiin lopullisesti.Tiehallintoon siirtyi sekä tienpito että tienpidon tilaus.[5]
Tieliikelaitos taas alkoi kilpailla tiealan urakoista maarakennusyritysten kanssa. Kilpailu tosin avattiin vaiheittain, ja täysin avoimen kilpailun aika koitti tammikuussa 2005.[5] Tieliikelaitos oli valtion liikelaitos. Toukokuussa 2002 hallitus ehdotti, että sen nimeksi tulisi Tietapio.[6]
Destia-nimi syntyi 14. helmikuuta 2007, kun Tieliikelaitos otti käyttöön sen markkinointinimenään.[5] Nimi voidaan juontaa latinan sanastadestinatus ("päättäväisyys") tai englannin sanastadestination ("määränpää").[5] Uusi nimi valittiin henkilöstön ja asiakkaiden keskuudessa toteutettujen haastattelujen ja testien perusteella. Nimi pyrkii olemaan kansainvälinen, erottuva ja positiivinen, mutta silti suomalaisen suuhun sopiva nimi.[7]
Vuoden 2008 alussa Destiasta tuli valtion kokonaan omistama osakeyhtiö, joka perustettiin jatkamaan Tieliikelaitoksen liiketoimintaa.[5] Tammikuussa kerrottiin, että valtio suunnitteli liikelaitosjärjestelmänsä purkamista, sillä EU:n komissio oli moittinut Destian erikoisasemaa, joka suojasi sitä muun muassa konkurssilta.[8]
Lokakuussa 2009 eduskunta myönsi hallitukselle luvan luopua Destian osake-enemmistöstä äänin 103-61. Samalla tehtiin vastaavat päätökset myös työkoneiden huoltoyhtiöRaskonesta ja kaivosalan tutkimusyhtiö Labtiumista.[9] Samassa kuussavaltioneuvosto päätti eriyttää Destian lauttaliiketoiminnan erilliseksi kokonaan valtion omistamaksivaltionyhtiöksi. Suomen Lauttaliikenne Oy (Finferries) aloitti toimintansa tammikuussa 2010.[10]
Vuonna 2011NCC Roads osti Destian ja Destia Kaluston asfalttipäällystepuolen liiketoiminnan.Kilpailuvirasto esitti ensin kaupan kieltämistä, mutta kunmarkkinaoikeus asetti kaupalle tiukat ehdot, se tyytyi päätökseen.[11]
Vuonna 2012 kerrottiin, että elinkeinoministeriJyri Häkämies oli valmis viemään Destian,Altian,Editan jaEkokemin pörssiin.[12]
Vuonna 2013 Destian liikevaihto oli vajaa 500 miljoonaa euroa.[13]
Toukokuussa 2014 kerrottiin, että Suomen valtio myy DestianAhlström Capitalille. Valtioneuvoston mukaan myynti selkeytti kilpailutilannetta infra- ja rakennusalalla.[13]
Heinäkuussa 2018 Destian toimitusjohtajana aloitti Tero Kiviniemi.[4]
Vuonna 2020 Destialla oli noin 1700 työntekijää ja sen liikevaihto oli noin 564 miljoonaa euroa. Se oli Suomen suurin infra-alan yhtiö.[4]
Elokuussa 2021 kerrottiin, että Ahlström myy Destian ranskalaiselleColas-konsernille, joka toimi 50 maassa.[4] Vuonna 2020 Colas-konsernin liikevaihdosta 45 prosenttia tuli Ranskasta ja 20 prosenttia muualta Euroopasta.[14]
Vuonna 2023 Destialla oli lähes 1750 työntekijää.[3] Destian liiketoimintaryhmiä ovat:[15]
Destia kuuluu ranskalaiseen infra-alalla toimivaan Colas-konserniin, joka taas kuuluu pörssilistattuun Bouygues-konserniin.[16] Vuonna 2023 Colasilla oli noin 65 000 työntekijää viidellä eri mantereella ja sen liikevaihto oli 16 miljardia euroa. Liikevaihdosta 71 prosenttia tuli väylärakentamisesta ja niiden kunnossapidosta, viidesosa rakennusmateriaaleista ja kaheksan prosenttia rautatierakentamisesta.[17]
Destia suunnittelee, rakentaa ja pitää kunnossa infrastruktuuria, kuten sähköverkkoja, siltoja, teitä ja ratoja, elinympäristöjä, telematiikka- ja valaistusratkaisuja.[17] Sen asiakkaita ovat muun muassa teollisuus- ja liikeyritykset, kunnat ja kaupungit sekä valtionhallinnon organisaatiot.[17]
Vuonna 2024 Destian palveluita olivat:[18]
Destian jaIlmatieteen laitoksen yhteinen Kelikeskus toimii syyskuun puolivälistä huhtikuun puoliväliin ympärivuorokautisesti. Sen tehtävä on varmistaa teiden laadukas talvikunnossapito koko Suomessa tuottamalla sääennusteita teiden kunnossapitäjien käyttöön.[19] Keskus on perustettu vuonna 1991.[20]
Esimerkkejä Destian projekteista:
Destia vastaaLaakson yhteissairaalan rakennustöihin liittyvistä louhinta- ja räjäytystöistä Helsingissä. Elokuun 9. päivänä 2024 sattuneessa räjähdysonnettomuudessa suuria kivenlohkareita lensi yli 300 metriäMannerheimintien yli Stenbäckinkadulle noin 200 kilometrin tuntinopeudella[36]. Onnettomuuden jälkeen pääurakoitsijaSRV-yhtiöt kertoi, ettei enää tilaa Destialta asutuskeskuksissa suoritettavia louhintatöitä. Syynä hankintakieltoon ovat tämä ja neljä muuta Laakson sairaalatyömaalla vuosina 2023 ja 2024 sattunutta vaaratilannetta, joista SRV oli antanut Destialle varoituksia.[37][38]
