| Dál Riada | |
|---|---|
400-luku–843 | |
 Dalriada vihreällä noin vuonna 600. | |
| Valtiomuoto | Monarkia |
| Pääkaupunki | Dunadd |
| Edeltäjä | Piktien hallitsemia maita |
| Seuraaja | Alban kuningaskunta |
| Infobox OK | |
Dalriada, iiriksiDál Riada taiDál Riata, oli nykyisenSkotlannin alueella sijainnutgaelilainen kuningaskunta, joka ulottui 400-luvulta lähtienPohjoiskanaalin molemmille puolille. Siihen kuuluivatPohjois-IrlanninAntrim ja SkotlanninArgyll sekä osaSisä-Hebrideistä.[1]
Skotlannin Dalriadan kuningaskunnan perustivat Irlannin Antrimin Dál Riadan kuningaskunnasta saapuneet uudisasukkaat. He perustivat Dalriadan Argylliin maille, joita tuolloin asuttivatpiktit. Perimätiedon mukaan kuningaskunnan perustivat Ercin kolme poikaa. Yksi pojista oli nimeltään Fergus, josta Skotlannin kuninkaiden katsotaan polveutuvan.Skottien eli irlantilaisten maahanmuuttajien ja piktien välillä oli useita sotia, mutta myös keskinäisiä avioliittoja.[2]
Dalriadan Irlannin puoleinen osa alkoi rappeutua jo 500-luvun alussa, kun Irlannin hallitseva suku oli siirtynyt Skotlantiin.Viikinkien tunkeuduttua Irlantiin 800-luvulla Irlannin Dalriada menetti kokonaan poliittisen identiteettinsä. Piktit puolestaan alkoivat ahdistella Dalriadaa Skotlannissa. Dalriadan kuningasKenneth I MacAlpin yhdisti viimein piktit ja skotit vuonna843, ja siitä lähtien aluetta ryhdyttiin kutsumaan Skotlanniksi. Kennethistä tuli uudenAlban kuningaskunnan ensimmäinen kuningas.[1]
Dalriadan skottien saavuttama valta-asema johti siihen, että irlantilaisperäinen gaeli syrjäytti alkuperäisasukkaiden puhumat varhaisemmat kielet Pohjois-Skotlannissa. Osa piktien perinteistä jäi kuitenkin elämään keskiajan Skotlannissa.[2]
Pohjoiskanaalin seuduilla myöhemmin kukoistaneen gaelilaisen kulttuurin alkuperä ulottui osittain Dalriadan kuningaskuntaan.[3]
