D. E. D. Europaeus | |
---|---|
![]() | |
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 1. joulukuuta1820 Savitaipale |
Kuollut | 15. lokakuuta1884 (63 vuotta) Pietari,Venäjä |
Kansalaisuus | suomalainen |
Koulutus ja ura | |
Tutkinnot | Helsingin yliopisto |
Tutkimusalue | kielitiede, kansanrunous |
Infobox OK |
David Emanuel Daniel (Taneli) Europaeus[1] (1. joulukuuta1820Savitaipale –15. lokakuuta1884Pietari[2]) oli suomalainenkansanrunouden kerääjä,kielitieteilijä jaarkeologi.[3] Hän oliElias Lönnrotin aikalainen jaSuometar-lehden perustajia.[1]
Europaeuksen isäPeter Adolf Europaeus oliSavitaipaleen kirkkoherra,[4] joka kuuluiEuropaeusten sukuun. Kuuluisuutta saavuttanut Taneli-poika syntyi isänsä toisesta avioliitosta. Hänen äitinsä oli pappilan entinen karjapiika Sofia Peijo, joka oli savitaipalelaista sukua ja syntyisinHeituinlahden Peijolta. Tämä epäsäätyinen syntyperä sulki Europaeuksen paljolti aikansa varsinaisen sivistyneistön ulkopuolelle. Papin poikana Taneli pääsi kuitenkin opintielle, ja hän käviKäkisalmen piirikoulua jaViipurin lukiota ja pääsi ylioppilaaksiHelsingissä vuonna 1844.[5]
Europaeuksen sisarpuoliCharlotta Europaeus oli Suomen ensimmäinen naispuolinen kansanrunouden kerääjä.[6]
Europaeus teki vuosina 1845–1854 yhteensä seitsemän runonkeruumatkaaKarjalaan,Vienan Karjalaan,Inkeriin jaViroon.[7] Hän keräsi matkoillaan jopa enemmän runonsäkeitä kuin Elias Lönnrot.[8] Europaeuksen kolmen ensimmäisen runonkeruumatkan tulokset ovatkin huomattavin lisäaineistoUudessa Kalevalassa.[1] LisäksiKullervo-runot ovatKalevalassa mukana Europaeuksen ansiosta, joka toi ne neljänneltä runonkeruuretkeltään.[8] Lönnrot otti lisäksi huomioon joitakin Europaeuksen ehdotuksia Kalevalan yksityiskohtien, sisällön ja rakenteen suhteen.[1]
Europaeus oli merkittävä kielitieteilijä. Hän loi paljon uudissanojasuomen kieleen. Europaeuksen keksimiä sanoja ovat muun muassaeduskunta,enemmistö,esitelmä,harrastus,huvila,tasa-arvo,toimeentulo,vety,kertosäe,suorasanainen,säännöllisyys javaltava.[9][10]
Europaeus harjoitti arkeologista tutkimusta ja pohti laajoja teoreettisia kysymyksiä, kuten ihmiskunnan alkuperää. Hän päätteli ihmisen olevan peräisinAfrikasta,[8] mistä hän sai aikalaisiltaan pilkkanimen Europaeus-Africanus. Monet Europaeuksen aikanaan virheellisiksi tuomitut päätelmät ovat sittemmin osoittautuneet tosiksi, ja toisaalta monet aikalaisten hyväksymät ovat osoittautuneet nykykäsityksessä virheellisiksi.[1]
Europaeus laati suomenkielisen äännekuvaston, jossa eriäänteiden tuottaminen kuvattiin anatomisia kuvia apuna käyttäen. Tätä voi periaatteessa käyttää muun muassakuulovammaisten opetuksessa.[8]
Kyvyistään huolimatta Europaeus jäi vaille varsinaista tunnustusta. Osaksi vieroksunta johtui hänen alhaisesta syntyperästäänlähde?, osaksi siitä, ettei häntä juurikaan kiinnostanut kansakunnan rakentaminen, vaan tiede ja tutkimus yleensä. Sanotaan myös, että hänen luonteensa oli hankala[10].
Europaeus oli varsin pyyteetön tieteellisen tutkimuksen edistäjä, eikä juuri ajanut omia etujaan vaan luotti oikeudenmukaisuuden voittoon. Luottamus osoittautui virheeksi. Suomen harvalukuinen sivistyneistö oli tuolloin keskittynyt Suomen asujaimiston muokkaamiseen kansakunnaksi, eivätkä sitä miellyttäneet Europaeuksen laajat ongelmanasettelut. Keskeiset kulttuurivaikuttajat sulkivat häneltä rahoituskanavat yksi toisensa jälkeen.lähde?
Lisää hankaluuksia aiheutti se, ettäkansallisromantikot halusivat liittää SuomenPohjoismaihin, joihin heistä osalla oli varsinaisen äidinkielensäruotsin ja omien sukujensa puoleen oli läheiset välit.Kymijoen itäpuolelle oli kuitenkin syntynyt toisenlainen asetelma. Europaeuksen kotiseutu Savitaipale ja kokoViipurin lääni oli jo 1700-luvun alkupuoliskolla siirtynytVenäjän haltuun. Niinpä Europaeuksen suku, kuten Viipurinkuvernementin virkamiehistö yleensäkin, oli ehtinyt sukulaistua venäläisten kanssa ja uuden isäntämaan aatevirtaukset olivat tulleet tutuiksi. Siltäkin pohjalta Europaeusta kiinnostivat Venäjällä asuvat sukukansat ja toisaalta yleiset tieteelliset ongelmat. Näin ollen hänet Suomessa sysättiin sopimattomana syrjään. Hän joutui unohduksiin sekä hengentuotteidensa ryöstön kohteeksi. Sama kohtalo tuli Suomessa iittiläissyntyisen,Venäjän tiedeakatemian akateemikonAnders Johan Sjögrenin ja toisinajattelijaK. A. Gottlundin osaksi.lähde?
Uuden-Suomettaren julkaiseman kuolinuutisen mukaan Europaeus vietti säännötöntä ja rauhatonta elämää, mikä sen ohella, että hänellä ei ollut asemaa eikä taattuja tuloja, ei ollut omiansa tekemään hänestä varsinaista tiedemiestä. Hän sai tosin raha-apua tutkimuksiin valtion tai yliopiston varoista. Uutisessa arvioidaan, että tutkimuksen hedelmät eivät päässeet säännöllisesti kypsymään varsinkin siitä syystä, että Europaeus tuon tuostakin sekoitti niihin hämäriä valtiollis-yhteiskunnallisia tuumia ja haaveita.[2]
Europaeus kuoli rutiköyhänä Pietarissa, ja hänet haudattiin köyhien joukkohautaan, mutta myöhemmin hänen maalliset jäännöksensä siirrettiin HelsinkiinHietaniemen hautausmaalle[10]. Hautakiveen on kuolinpäiväksi merkitty 15. lokakuuta, joka arkistotukija Juha Nirkon mukaan on ainakin lähellä totuutta. Joissakin lähteissä kuolinajaksi on mainittu toukokuu 1884. Yli sata vuotta hänen kuolemansa jälkeen hänen syntymäpitäjäänsä Savitaipaleelle pystytettiin muistopatsas ja perustettiin hänen nimeään kantava museo. Nykyisin kirkonkylän yläasteen koulu on nimetty Europaeuksen kouluksi.[8]
Juha Hurmeen kirjoittama ja ohjaama näytelmäEuropaeus tuli ensi-iltaanKansallisteatterissa maaliskuussa 2014.[10][11]