Movatterモバイル変換


[0]ホーム

URL:


Siirry sisältöön
Wikipedia
Haku

D. E. D. Europaeus

Wikipediasta
D. E. D. Europaeus
Henkilötiedot
Syntynyt1. joulukuuta1820
Savitaipale
Kuollut15. lokakuuta1884 (63 vuotta)
Pietari,Venäjä
Kansalaisuussuomalainen
Koulutus ja ura
TutkinnotHelsingin yliopisto
Tutkimusaluekielitiede, kansanrunous
Infobox OK

David Emanuel Daniel (Taneli) Europaeus[1] (1. joulukuuta1820Savitaipale15. lokakuuta1884Pietari[2]) oli suomalainenkansanrunouden kerääjä,kielitieteilijä jaarkeologi.[3] Hän oliElias Lönnrotin aikalainen jaSuometar-lehden perustajia.[1]

Perhe

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]

Europaeuksen isäPeter Adolf Europaeus oliSavitaipaleen kirkkoherra,[4] joka kuuluiEuropaeusten sukuun. Kuuluisuutta saavuttanut Taneli-poika syntyi isänsä toisesta avioliitosta. Hänen äitinsä oli pappilan entinen karjapiika Sofia Peijo, joka oli savitaipalelaista sukua ja syntyisinHeituinlahden Peijolta. Tämä epäsäätyinen syntyperä sulki Europaeuksen paljolti aikansa varsinaisen sivistyneistön ulkopuolelle. Papin poikana Taneli pääsi kuitenkin opintielle, ja hän käviKäkisalmen piirikoulua jaViipurin lukiota ja pääsi ylioppilaaksiHelsingissä vuonna 1844.[5]

Europaeuksen sisarpuoliCharlotta Europaeus oli Suomen ensimmäinen naispuolinen kansanrunouden kerääjä.[6]

Ura

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]

Europaeus teki vuosina 1845–1854 yhteensä seitsemän runonkeruumatkaaKarjalaan,Vienan Karjalaan,Inkeriin jaViroon.[7] Hän keräsi matkoillaan jopa enemmän runonsäkeitä kuin Elias Lönnrot.[8] Europaeuksen kolmen ensimmäisen runonkeruumatkan tulokset ovatkin huomattavin lisäaineistoUudessa Kalevalassa.[1] LisäksiKullervo-runot ovatKalevalassa mukana Europaeuksen ansiosta, joka toi ne neljänneltä runonkeruuretkeltään.[8] Lönnrot otti lisäksi huomioon joitakin Europaeuksen ehdotuksia Kalevalan yksityiskohtien, sisällön ja rakenteen suhteen.[1]

Europaeus oli merkittävä kielitieteilijä. Hän loi paljon uudissanojasuomen kieleen. Europaeuksen keksimiä sanoja ovat muun muassaeduskunta,enemmistö,esitelmä,harrastus,huvila,tasa-arvo,toimeentulo,vety,kertosäe,suorasanainen,säännöllisyys javaltava.[9][10]

Europaeus harjoitti arkeologista tutkimusta ja pohti laajoja teoreettisia kysymyksiä, kuten ihmiskunnan alkuperää. Hän päätteli ihmisen olevan peräisinAfrikasta,[8] mistä hän sai aikalaisiltaan pilkkanimen Europaeus-Africanus. Monet Europaeuksen aikanaan virheellisiksi tuomitut päätelmät ovat sittemmin osoittautuneet tosiksi, ja toisaalta monet aikalaisten hyväksymät ovat osoittautuneet nykykäsityksessä virheellisiksi.[1]

Europaeus laati suomenkielisen äännekuvaston, jossa eriäänteiden tuottaminen kuvattiin anatomisia kuvia apuna käyttäen. Tätä voi periaatteessa käyttää muun muassakuulovammaisten opetuksessa.[8]

Vastaanotto

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]

Kyvyistään huolimatta Europaeus jäi vaille varsinaista tunnustusta. Osaksi vieroksunta johtui hänen alhaisesta syntyperästäänlähde?, osaksi siitä, ettei häntä juurikaan kiinnostanut kansakunnan rakentaminen, vaan tiede ja tutkimus yleensä. Sanotaan myös, että hänen luonteensa oli hankala[10].

Europaeus oli varsin pyyteetön tieteellisen tutkimuksen edistäjä, eikä juuri ajanut omia etujaan vaan luotti oikeudenmukaisuuden voittoon. Luottamus osoittautui virheeksi. Suomen harvalukuinen sivistyneistö oli tuolloin keskittynyt Suomen asujaimiston muokkaamiseen kansakunnaksi, eivätkä sitä miellyttäneet Europaeuksen laajat ongelmanasettelut. Keskeiset kulttuurivaikuttajat sulkivat häneltä rahoituskanavat yksi toisensa jälkeen.lähde?

Lisää hankaluuksia aiheutti se, ettäkansallisromantikot halusivat liittää SuomenPohjoismaihin, joihin heistä osalla oli varsinaisen äidinkielensäruotsin ja omien sukujensa puoleen oli läheiset välit.Kymijoen itäpuolelle oli kuitenkin syntynyt toisenlainen asetelma. Europaeuksen kotiseutu Savitaipale ja kokoViipurin lääni oli jo 1700-luvun alkupuoliskolla siirtynytVenäjän haltuun. Niinpä Europaeuksen suku, kuten Viipurinkuvernementin virkamiehistö yleensäkin, oli ehtinyt sukulaistua venäläisten kanssa ja uuden isäntämaan aatevirtaukset olivat tulleet tutuiksi. Siltäkin pohjalta Europaeusta kiinnostivat Venäjällä asuvat sukukansat ja toisaalta yleiset tieteelliset ongelmat. Näin ollen hänet Suomessa sysättiin sopimattomana syrjään. Hän joutui unohduksiin sekä hengentuotteidensa ryöstön kohteeksi. Sama kohtalo tuli Suomessa iittiläissyntyisen,Venäjän tiedeakatemian akateemikonAnders Johan Sjögrenin ja toisinajattelijaK. A. Gottlundin osaksi.lähde?

Uuden-Suomettaren julkaiseman kuolinuutisen mukaan Europaeus vietti säännötöntä ja rauhatonta elämää, mikä sen ohella, että hänellä ei ollut asemaa eikä taattuja tuloja, ei ollut omiansa tekemään hänestä varsinaista tiedemiestä. Hän sai tosin raha-apua tutkimuksiin valtion tai yliopiston varoista. Uutisessa arvioidaan, että tutkimuksen hedelmät eivät päässeet säännöllisesti kypsymään varsinkin siitä syystä, että Europaeus tuon tuostakin sekoitti niihin hämäriä valtiollis-yhteiskunnallisia tuumia ja haaveita.[2]

Europaeus kuoli rutiköyhänä Pietarissa, ja hänet haudattiin köyhien joukkohautaan, mutta myöhemmin hänen maalliset jäännöksensä siirrettiin HelsinkiinHietaniemen hautausmaalle[10]. Hautakiveen on kuolinpäiväksi merkitty 15. lokakuuta, joka arkistotukija Juha Nirkon mukaan on ainakin lähellä totuutta. Joissakin lähteissä kuolinajaksi on mainittu toukokuu 1884. Yli sata vuotta hänen kuolemansa jälkeen hänen syntymäpitäjäänsä Savitaipaleelle pystytettiin muistopatsas ja perustettiin hänen nimeään kantava museo. Nykyisin kirkonkylän yläasteen koulu on nimetty Europaeuksen kouluksi.[8]

Juha Hurmeen kirjoittama ja ohjaama näytelmäEuropaeus tuli ensi-iltaanKansallisteatterissa maaliskuussa 2014.[10][11]

Kirjallinen tuotanto

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]
Lähde[12][13]
  • Pieni runon-seppä eli kokous paraimmista Inkerinmaan puolelta kerätyistä runo-lauluista ynnä johdatuksia runon tekoon. Clouberg, Vipuri 1847
  • Ruotsalais-suomalainen sanakirja. 1 osa.Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 16 osa, 1 jako. Helsinki 1852
  • Komparativ framställning af de finsk-ungerska språkens räkneord, till bevis för Ungrarnes stamförvandtskap med Finnarne, och den indogermaniska folkstammens urförvandtskap med den finsk-ungerska. Helsingfors 1853
  • Ruotsalais-suomalainen sanakirja. 2 osa. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 16 osa, 2 jako. Helsinki 1853
  • Karjalan kevätkäkönen: runolaulukirja: parhaista Kalevalan ja Kantelettaren ja muutamista muista runolauluista kokoon pantu. Frenckell, Helsinki 1854
  • Suomalaisten puustawein äännöskuwat ylös-ajatellunna. 1857
  • Kirjoituksia Suomen kansan tärkeimmistä asioista, suurimmaksi osaksi syrjä-sensuureista paenneita. 1 nios, Onko Suomen kansa voimihinsa päästettävä vain eikö?. Helsinki 1862
  • Vorläufiger Entwurf über den Urstamm der indoeuropäischen Sprachfamilie und seine vor-indoeuropäischen Abzweigungen, namentlich die finnisch-ungarische. H. C. Friis, Helsingfors 1863
  • Tietoja suomalais-ugrilaisten kansain muinaisista olopaikoista. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki 1868-1870
  • Die Stammverwandtschaft der meisten Sprachen der Alten und Australischen Welt. Die Zahlwörtertabelle 1, Die Zahlwörter der finnisch-ungarischen Sprachen; bewiesen von D. E. D. Europaeus. St. Petersburg 1870
  • M. A. Castrén: försvarad för missförstånd från ett och för otillbörliga tillvitelser från annat håll. Helsingfors 1871
  • Ett fornfolk med långskallig afrikansk hufvudskålstyp i norden, bestämdt till språk oeh nationalitet, jemte finsk-ungerska omdömen. Helsingfors 1873
  • Die Stammverwandtschaft der meisten Sprachen der Alten und Australischen Welt. Die Zahlwörtertabelle 2, Die Indo-europäischen Sprachen; bewiesen von D. E. D. Europaeus; nach Bopp, Sleicher, Kuhn, Ascoli, Fick u.a. lautgesetzlich bestimmt. St. Petersburg 1878
  • Alt-ugrische und finnische Alterthümer aus Grabhügeln in Russland gefunden. [i.a.]
  • Die finnisch-ungarischen Sprachen und die Urheimath des Menschengeschlechtes: zur Beleuchtung der archäologischen Fragen im Betreff des ältesten vorhistorischen Daseins der Menschen. ei julk. vuotta
  • Työmiehen mietteitälähde?

Suomennoksia

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]
  • Mittauden oppi-kirja jossa löytyy ensimmäinen kirjaEukliideksen alkeista: enennetty muistutuksilla ja lisäyksillä kuin myös sovittamisilla, kaikellaisiin toimituksiin antanutHenrik Heikel; D. E. D. Europaeus käänt. suomeksi kolmannesta ruotsalaisesta painosta. G. W. Edlund, Helsinki 1847

Lähteet

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]
  1. abcdeSenni Timonen: Europaeus, David Emanuel Daniel (1820 - 1884) Kansallisbiografia. Julkaistu 28.2.2001 (päivitetty 1.12.2020). Viitattu 1.12.2020.
  2. abHelsingistä. David Emanuel Daniel Europaeus. (https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/136751?page=1)+Uusi Suometar, 23.10.1884.
  3. Europaeus-museo Savitaipale.fi. Arkistoitu 1.1.2007. Viitattu 28.2.2007.
  4. David Emanuel Daniel Europaeuksen tausta Savitaipaleen lukio. Arkistoitu 8.2.2007. Viitattu 28.2.2007.
  5. Kotivuori, Yrjö:David Emanuel Daniel Europaeus.Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852. Helsingin yliopiston verkkojulkaisu 2005. Luettu 6.11.2016.
  6. Sulo Haltsonen: Charlotta Europaeus. Virittäjä, 1.1.1957, 61. vsk, nro 1, s. 133–133. ISSN 2242-8828 Artikkelin verkkoversio. (suomeksi)
  7. Daniel Europaeuksen runonkeruuretket Savitaipaleen lukio. Arkistoitu 8.2.2007. Viitattu 28.2.2007.
  8. abcdeTämä kummallinen mies keksi kymmeniä sanoja, joita sinäkin käytät päivittäin Yle Uutiset. Viitattu 1.12.2020.
  9. Europaeuksen keksimiä sanoja suomen kieleen Savitaipaleen lukio. Arkistoitu 8.2.2007. Viitattu 28.2.2007.
  10. abcdRiitta Pihlaja,Hankala savitaipalelainen... Yle.fi, uutiset, viitattu 21.3.2014
  11. Europaeus, Kansallisteatteri (Arkistoitu – Internet Archive)
  12. Daniel Europaeuksen kirjallista tuotantoa Savitaipaleen lukio. Arkistoitu 8.2.2007. Viitattu 28.2.2007.
  13. Daniel Europaeuksen teokset Fennicassa.

Kirjallisuutta

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]
  • A. V. Forsman:Taavetti Emanuel Taneli Europæus. Gummerus 1896
  • Väinö Salminen:D. E. D. Europæus. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki 1906
  • D. E. D. Europaeus - Suurmies vai kummajainen. Kalevalaseuran vuosikirja 67. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Pieksämäki 1988

Aiheesta muualla

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]
Kansainväliset
Kansalliset
Henkilöt
Muut
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=D._E._D._Europaeus&oldid=23165365
Luokat:
Piilotetut luokat:

[8]ページ先頭

©2009-2025 Movatter.jp