| Chuuk | |
|---|---|
| Muu nimi | truk |
| Tiedot | |
| Alue |  Mikronesian liittovaltio |
| Virallinen kieli |  Chuuk |
| Puhujia | 48 200 (2000)[1] |
| Sija | ei sadan suurimman joukossa |
| Kirjaimisto | latinalainen |
| Kielitieteellinen luokitus | |
| Kielikunta | austronesialaiset kielet |
| Kieliryhmä | malaijilais-polynesialaiset kielet oseanialaiset kielet mikronesialaiset kielet chuukilaiset kielet |
| Kielikoodit | |
| ISO 639-2 | chk |
| ISO 639-3 | chk |
| Infobox OK | |
Chuuk (aiemmintruk) onaustronesialainen kieli, jota puhutaanChuukissa,Mikronesian liittovaltiossa. Kieleltä puhuu noin 48 200 äidinkielenään ja noin 52 790 toisena kielenään.[1] Kielellä katsotaan olevan kaksi päämurretta: itälaguuni ja fayichuck. Chuukia pidetään elinvoimaisena kielenä.[2]
Eräs chuukin erikoisuuksista on sen tapa sallia sananalkuinengeminaatta eli kaksoiskonsonantti, joka on lähes tyystin kadonnut muista Mikronesian alueen kielistä.[3]
| Bilabiaalit | Labiaalit | Alveolaarit | Retrofleksit | Palataalit | Velaarit | ||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Klusiilit | soinnilliset | bbʷ | d | g | |||
| soinnittomat | ppʷ | t | k | ||||
| Affrikaatat | tʂ | ||||||
| Frikatiivit | tavalliset | f | s | ||||
| kireät | fː | sː | |||||
| Nasaalit | tavalliset | mmʷ | n | ŋ | |||
| kireät | mːmːʷ | ŋː | |||||
| Tremulantit | r | ||||||
| Approksimantit | w | j | |||||
Lähde:[4]
| etu | keski | taka | |
|---|---|---|---|
| suppea | i | ɨ | u |
| väli | e | ə | o |
| väljä | a | ɐ | ɒ |
Lähde:[4]
Lähetyssaarnaajat kehittivät 1800-luvulla chuukille kirjoitusjärjestelmän, jota uudistettiin hieman 1970-luvulla.[5] Kieltä kirjoitetaanlatinalaisin aakkosin.[6]Raamattu käännettiin kokonaisuudessaan chuukiksi vuonna 1989.[7]
| A | Á | E | É | I | O | Ó | U | Ú | F | S | K | M | Mw | N | Ng | P | Pw | R | Ch | T | W | Y |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| ɐ | a | e | ə | i | o | ɑ | u | ɨ | f | s | k | m | mʷ | n | ŋ | p ~ b | pʷ ~ bʷ | r | tʂ | t | w | y |