Caelius on Rooman seitsemästä kukkulasta kaakkoisin. Se ulottuu länteen kaupungin itäiseltä tasangolta saaden alkunsaPorta Praenestinan (nyk. Porta Maggiore) tienoilta, jossa se yhtyyEsquilinus-kukkulaan. Se muodostaa epäsäännöllisen, noin kahden kilometrin pituisen ja 400–500 metrin levyisen kielekkeen. Tämä kieleke päättyy kahteen kärkeen, jotka muistuttavat niemiä.[1] Läntinen tunnettiin nimellä Iso-Caelius (Caelius major) ja sijaitsee nykyisenSanti Giovanni e Paolon kirkon paikalla. Itäinen tunnettiin nimellä Pikku-Caelius (Caelius minor) eliCaeliolus ja sijaitsee nykyisenSanti Quattro Coronatin kirkon kohdalla.[1][5]
Caeliuksen jaPalatiumin välisestä painaumasta nousi kukkulalleClivus Scauri -katu.[6] Caeliuksen eteläpuolella sijaitsee laakso, jonka läpi virtaa nykyään Marrana-puro. Osa siitä tunnettiin nimelläVallis Camenarum. Pohjoisessa sen erotti Esquilinus-kukkulasta alavampi alue, joka ulottuiColosseumilta itään. Erästä osaa Caeliuksen pohjoisosasta kutsuttiin ilmeisestiSucusaksi, ja tämä osa sijaitsi todennäköisesti heti Caelioluksen itäpuolella.[1]
Caeliuksen alkuperäisen nimen sanotaan olleenQuerquetulanus mons eli ”Tammikukkula” sitä peittäneiden tammimetsien mukaan.[1][5][7] Tämä saattoi kuitenkin olla antiikin aikainen selitys, joka liittyi Serviuksen muurinPorta querquetulanaan. Antiikin aikaiset kirjoittajat selittivät nimenCaelius tulleenetruskipäällikköCaelius Vibennasta (Caile Vipina), jonka kerrotaan asettuneen kukkulalle joukkoineen. Toisen version mukaan hän tuliRomuluksen avuksiTitus Tatiusta jasabiineja vastaan, kun taas toisen version mukaan hän auttoiServius Tulliusta taistelussaTarquiniuksia vastaan.[1][5][8] Nykyisin arvellaan, että Caelius liittyisi jotenkin plebeijisukuCaeliukseen.[1]
Versio, jonka mukaan kyseessä olisi ollut Tarquinius Priscus, on luultavasti syntynyt sekaannuksesta, joka liittyy etruskien saapumiseen Romuluksen aikana ja myöhempään saapumiseen etruskikuningas Tarquiniuksen aikana.Numa Pompiliukseen liittyvissä pyhissä kirjoissa, jotka käsittelevätArgei-pyhäkköjä, mainitaan kuitenkin kukkula nimellä Caelius,[2][14] ja siksi vaikuttaa todennäköiseltä, että Vibenna saapui Romuluksen aikana. Tämä etruskiasutus ei kuitenkaan vaikuta olleen pysyvä. Heidän johtajansa kuoleman jälkeen osa hänen seuraajistaan herätti roomalaisten epäluuloja ja heidät siirrettiin kukkulalta vaikeammin puolustettavalle alueelle tasangolle, ilmeisesti Palatiumin ja Capitoliumin välille, missä heistä sai nimensäVicus Tuscus. Jäljelle jääneet siirrettiin viereiselle kukkulalle, jota kutsuttiin nimellä Caeliolus.[2][15]
Propertius nimeää etruskipäällikön Lycomediukseksi, mikä vaikuttaa olevan johdettu nimestäLucumo, jonkaDionysios Halikarnassoslainen antaa hänelle[16] ja joka oli todellisuudessa vain yleinen nimitys etruskiruhtinaille. Kun kukkula oli tyhjentynyt etruskien siirron jälkeen, se asutettiin uudelleen myöhemmän kuninkaan aikana, mikä jossain määrin sovittaa yhteen ristiriitaiset kertomukset.[2]
Caelius ja Sucusa kuuluivatSeptimontiumiin.[1][17] Myöhempi Serviuksen muuri, joka seurasi ilmeisesti alkuperäistä linjaa, sisällytti, kuten jo sanottua, kukkulan läntisen puoliskon kaupungin alueeseen. Tämä järjestely juontaa juurensa todennäköisesti kuningasaikaan. On kuitenkin epäselvää, oliko kukkulalla koskaan omia linnoituksiaan.[1]
KeisariTiberiuksen aikana vuonna 27 jaa. Caelius kärsi vakavasti tulipalosta.[1][19] Sen jälkeensenaatti päätti antaa kukkulalle nimenAugustus mons.[1][20] Tämä johtui joko siitä, että Tiberius oli käyttänyt paljon rahaa korjatessaan tulipalon aiheuttamia vaurioita, tai senaatin asetuksesta, jonka mukaan tätä nimeä tuli käyttää, koska Tiberiuksen patsas oli säästynyt liekeiltä. Tämä nimi ei kuitenkaan koskaan vakiintunut yleiseen käyttöön.[1][2][21] Palon jälkeen Caeliuksesta tuli varakkaiden suosima asuinpaikka, ja heidän talonsa ja puutarhansa näyttävät vallanneen suuren osan koko kukkulasta.[1]
Kukkulalla käytiin verinen taistelu keisariAurelianuksen aikana vuonna 271 Rooman rahapajan kapinallisten ja kaupunkikohorttien sotilaiden välillä. Joidenkin lähteiden mukaan taistelussa kuoli noin 7 000 ihmistä, mutta kapina saatiin taltutettua.[22]
↑abcdefghijklmnopqrstPlatner, Samuel Ball & Ashby, Thomas: ”Caelius mons”, A Topographical Dictionary of Ancient Rome. London: Humphrey Milford. Oxford University Press, 1929. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
↑abcdeSmith, William: ”Roma”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
↑Tacitus:Keisarillisen Rooman historia (Annales) 4.65.
↑Varro:De lingua Latina 5.46; Pompeius Festus, Sextus:De verborum significatione 44, 355; Dionysios Halikarnassoslainen:Rooman historia (Rhōmaikē arkhaiologia) 2.36.
↑Livius:Rooman synty 1.30.33; Dionysios Halikarnassoslainen:Rooman historia (Rhōmaikē arkhaiologia) 3.1; Eutropius:Breviarium historiae Romanae 1.4; Aurelius Victor:Rooman kaupungin kuuluisia miehiä (De viris illustribus urbis Romae) 4.
↑Cicero:Valtiosta (De re publica) 2.18; Strabon:Geografika 5.234.
↑Tacitus:Keisarillisen Rooman historia (Annales) 4.65; Pompeius Festus, Sextus:De verborum significatione, s. 355, ed. Müller, Karl Otfried.