Caelius-kukkulaa.
| Tyyppi | kukkula |
|---|---|
| Sijainti | |
| Korkeus merenpinnasta | 50 m  |
| Koordinaatit |
|---|
Caelius (lat.Caelius mons,m.kreik.Καίλιον,Kailion, myösΚαίλιος,Kailios,ital.Celio) on yksiRoomanseitsemästä kukkulasta. Se on kukkuloista suurin ja kaakkoisin ja sijaitseeEsquilinuksen eteläpuolella länteenPalatiumista.[1][2][3][4]
Caelius on Rooman seitsemästä kukkulasta kaakkoisin. Se ulottuu länteen kaupungin itäiseltä tasangolta saaden alkunsaPorta Praenestinan (nyk. Porta Maggiore) tienoilta, jossa se yhtyyEsquilinus-kukkulaan. Se muodostaa epäsäännöllisen, noin kahden kilometrin pituisen ja 400–500 metrin levyisen kielekkeen. Tämä kieleke päättyy kahteen kärkeen, jotka muistuttavat niemiä.[1] Läntinen tunnettiin nimellä Iso-Caelius (Caelius major) ja sijaitsee nykyisenSanti Giovanni e Paolon kirkon paikalla. Itäinen tunnettiin nimellä Pikku-Caelius (Caelius minor) eliCaeliolus ja sijaitsee nykyisenSanti Quattro Coronatin kirkon kohdalla.[1][5]
Caeliuksen jaPalatiumin välisestä painaumasta nousi kukkulalleClivus Scauri -katu.[6] Caeliuksen eteläpuolella sijaitsee laakso, jonka läpi virtaa nykyään Marrana-puro. Osa siitä tunnettiin nimelläVallis Camenarum. Pohjoisessa sen erotti Esquilinus-kukkulasta alavampi alue, joka ulottuiColosseumilta itään. Erästä osaa Caeliuksen pohjoisosasta kutsuttiin ilmeisestiSucusaksi, ja tämä osa sijaitsi todennäköisesti heti Caelioluksen itäpuolella.[1]
Serviuksen muuri sisällytti Caeliuksen läntisen puoliskon kaupungin alueeseen. Se ylitti kukkulan noin 250 metriä nykyisenSan Giovanni in Lateranon kirkon länsipuolella.[1]Aurelianuksen muuri sisällytti koko kukkulan sisäpuolelleen. Caeliuksen korkeus vaihtelee huomattavasti:Villa Celimontanan (Villa Mattei) kohdalla se on 45 metriä jaVilla Wolkonskyn kohdalla 54 metriä.[1]
Caeliuksen alkuperäisen nimen sanotaan olleenQuerquetulanus mons eli ”Tammikukkula” sitä peittäneiden tammimetsien mukaan.[1][5][7] Tämä saattoi kuitenkin olla antiikin aikainen selitys, joka liittyi Serviuksen muurinPorta querquetulanaan. Antiikin aikaiset kirjoittajat selittivät nimenCaelius tulleenetruskipäällikköCaelius Vibennasta (Caile Vipina), jonka kerrotaan asettuneen kukkulalle joukkoineen. Toisen version mukaan hän tuliRomuluksen avuksiTitus Tatiusta jasabiineja vastaan, kun taas toisen version mukaan hän auttoiServius Tulliusta taistelussaTarquiniuksia vastaan.[1][5][8] Nykyisin arvellaan, että Caelius liittyisi jotenkin plebeijisukuCaeliukseen.[1]
Perimätieto vaihtelee sen suhteen, kuka liitti Caeliuksen osaksi Rooman kaupungin aluetta: vaihtoehdoiksi mainitaanRomulus,[9]Tullus Hostilius,[10]Ancus Marcius,[11]Tarquinius Priscus[12] jaServius Tullius.[13] Nämä perinteet ovat vailla todellista historiallista arvoa.[1]
Versio, jonka mukaan kyseessä olisi ollut Tarquinius Priscus, on luultavasti syntynyt sekaannuksesta, joka liittyy etruskien saapumiseen Romuluksen aikana ja myöhempään saapumiseen etruskikuningas Tarquiniuksen aikana.Numa Pompiliukseen liittyvissä pyhissä kirjoissa, jotka käsittelevätArgei-pyhäkköjä, mainitaan kuitenkin kukkula nimellä Caelius,[2][14] ja siksi vaikuttaa todennäköiseltä, että Vibenna saapui Romuluksen aikana. Tämä etruskiasutus ei kuitenkaan vaikuta olleen pysyvä. Heidän johtajansa kuoleman jälkeen osa hänen seuraajistaan herätti roomalaisten epäluuloja ja heidät siirrettiin kukkulalta vaikeammin puolustettavalle alueelle tasangolle, ilmeisesti Palatiumin ja Capitoliumin välille, missä heistä sai nimensäVicus Tuscus. Jäljelle jääneet siirrettiin viereiselle kukkulalle, jota kutsuttiin nimellä Caeliolus.[2][15]
Propertius nimeää etruskipäällikön Lycomediukseksi, mikä vaikuttaa olevan johdettu nimestäLucumo, jonkaDionysios Halikarnassoslainen antaa hänelle[16] ja joka oli todellisuudessa vain yleinen nimitys etruskiruhtinaille. Kun kukkula oli tyhjentynyt etruskien siirron jälkeen, se asutettiin uudelleen myöhemmän kuninkaan aikana, mikä jossain määrin sovittaa yhteen ristiriitaiset kertomukset.[2]
Caelius ja Sucusa kuuluivatSeptimontiumiin.[1][17] Myöhempi Serviuksen muuri, joka seurasi ilmeisesti alkuperäistä linjaa, sisällytti, kuten jo sanottua, kukkulan läntisen puoliskon kaupungin alueeseen. Tämä järjestely juontaa juurensa todennäköisesti kuningasaikaan. On kuitenkin epäselvää, oliko kukkulalla koskaan omia linnoituksiaan.[1]
Rooman tasavallan aikana Caelius oli tiheään asuttu, ja tiedetään kerrostalosta, joka kuului Tiberius Claudius Centumalukselle.[1][18] Talo oli niin korkea, että se veiauguureilta näköalan, minkä vuoksi omistaja määrättiin purkamaan se.[1]Augustuksen kaupunginjaossa Caelius jakaantui kolmeen alueeseen: länsi- ja etelärinteet kuuluivatRegio I Porta Capenaan, pääosaRegio II Caelimontiumiin, joka sai kukkulasta nimensä, ja itäisin osaRegio V Esquiliaeen.[1]
KeisariTiberiuksen aikana vuonna 27 jaa. Caelius kärsi vakavasti tulipalosta.[1][19] Sen jälkeensenaatti päätti antaa kukkulalle nimenAugustus mons.[1][20] Tämä johtui joko siitä, että Tiberius oli käyttänyt paljon rahaa korjatessaan tulipalon aiheuttamia vaurioita, tai senaatin asetuksesta, jonka mukaan tätä nimeä tuli käyttää, koska Tiberiuksen patsas oli säästynyt liekeiltä. Tämä nimi ei kuitenkaan koskaan vakiintunut yleiseen käyttöön.[1][2][21] Palon jälkeen Caeliuksesta tuli varakkaiden suosima asuinpaikka, ja heidän talonsa ja puutarhansa näyttävät vallanneen suuren osan koko kukkulasta.[1]
Kukkulalla käytiin verinen taistelu keisariAurelianuksen aikana vuonna 271 Rooman rahapajan kapinallisten ja kaupunkikohorttien sotilaiden välillä. Joidenkin lähteiden mukaan taistelussa kuoli noin 7 000 ihmistä, mutta kapina saatiin taltutettua.[22]
Caeliuksella sijaitsivat keisariClaudiukselle omistettuClaudiuksen temppeli (Templum divi Claudii) ja keisariNeron rakennuttama kauppahalliMacellum magnum. Sen muihin rakennuksiin lukeutuvatBasilica Hilariana,Castra Peregrina jaDolabellan ja Silanuksen kaari (Arcus Dolabellae et Silani).[3] Kukkulalla oli myös muun muassa useitagladiaattorikasarmeja.[5] Caeliuksella sijaitsi myös monia roomalaiselle uskonnolle vieraita temppeleitä ja luonnonjumalien pyhiä lehtoja.[5]
Serviuksen muurin porteista Caeliuksella sijaitsivatPorta Capena,Porta fontinalis jaPorta Caelimontana, ja Aurelianuksen muurin porteistaPorta Asinaria jaPorta Praenestina. Caeliuksen poikki kulkivat akveduktitAqua Appia,Aqua Claudia jaAqua Neroniana.
Kukkulan varhaisen kristillisen ajan basilikakirkkoja ovatSanti Giovanni e Paolo,Santi Quattro Coronati jaSanto Stefano al Monte.[3] Nykyisin kukkulalla sijaitsevat myös muun muassaVilla Celimontana eli Villa Mattei jaVilla Wolkonsky.[1]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheestaCaeliusWikimedia Commonsissa
