Bungalow tarkoittaa yleensä yksi- tai puolitoistakerroksistapientaloa, jossa on yksi tai useampi katettuveranta. Bungalowilla on kuitenkin muitakin merkityksiä eri maiden rakennuskulttuureissa.
Bungalow-termi syntyiIntiassa. Se tuleegudžaratin kielen sanastabaṅgalo, joka puolestaan tuleehindin sanastabaṅglā, joka tarkoittaaBengalia. Bungalow tarkoitti siis alun perin "Bengalin alueen tyylistä taloa".[1] Bengalissa talot olivat perinteisesti pieniä yksikerroksisia erillistaloja, joissa laaja varjoisa veranta saattoi ympäröidä koko talon.[2]
Ison-Britanniansiirtomaavallan aikana bungalowiksi alettiin kutsua ensinEnglannin Itä-Intian kauppakomppanian merimiesten vaatimattomia asumuksia Intiassa,[3] sitten siirtomaahallinnon brittien tilavia virkataloja. Jälkimmäisessä merkityksessä bungalow tuli tunnetuksi Britanniassa ja Yhdysvalloissa, jossa bungaloweiksi alettiin kutsua 1800-luvun lopulla maaseudulle tai esikaupunkeihin rakennettuja taloja, jotka edustivatarts and crafts- tai muuta maalaistyyliä. Myöhemmin rakennusliikkeet alkoivat käyttää bungalow-termiä myös pienemmistä taloista.
Australiassa bungalow-talotyypistä isoine verantoineen tuli suosittu ensimmäisen maailmansodan jälkeen nimellä California Bungalow. Britanniassa ja Pohjois-Amerikassa bungalow tarkoittaa nykyisin yleensä yksikerroksista pinta-alaltaan melko vaatimatonta pientaloa, tai puolitoistakerroksista taloa jonka kattolaipioihin on sijoitettu lanternityyppiset kattoikkunat.