Bryssel (ransk.Bruxelles [bʁysɛl],holl.Brussel [brʏsəl]) onBelgianpääkaupunki. Kaupunki sijaitseeSchelden sivujokiSennen laaksossa. Brysselin pääkaupunkiseutu on Belgian suurin taajama, joka koostuu 19 kunnasta, joilla on kullakin suuri hallinnollinen autonomia. Suurin kunta onBrysselin kaupunki, joka koostuu historiallisesta keskustasta sekä niin sanotustaEurooppa-korttelista, jossa sijaitsevatEuroopan unionin toimielimet.[1]
Suur-Brysselistä tuli virallisesti Brysselin pääkaupunkialue vuoden 1989 federalisoinnin aikana. Brysselin pääkaupunkialue on yksi Belgian kolmesta suuresta hallintoalueesta. Bryssel tunnetaan EU:n kotipaikkana ja Euroopan pääkaupunkina. Kaupungin merkitys kansainvälisen hallinnon ja liiketoiminnan keskuksena tekee kaupungista maailmankaupungin. Brysselin pääkaupunkialueen laajuus on 161 neliökilometriä. Vuonna 2022 Brysselin pääkaupunkialueella oli 1 222 637 asukasta ja Brysselin kaupungissa 188 737 asukasta.[1][2][3]
Brysselin metropolialueella, joka käsittää pääkaupunkialueen ja 103 ympäröivää asuinkuntaa, on noin 2,5 miljoonaa asukasta.[2][3] Bryssel on EU:n kolmanneksi kallein kaupunki mitattuna menoilla asukasta kohti.[4]
Bryssel on myös sekäflaamien että Belgian ranskalaisen yhteisön pääkaupunki. Bryssel on virallisesti kaksikielinen alue.[5] Historiallisesti Bryssel on ollut hollanninkielinen, mutta nykyään useimmat asukkaista ovat ranskankielisiä.Suomen kielessä kaupungin nimeksi on vanhastaan vakiintunut Bryssel.[6]
Nimeä Bryssel voidaan käyttää laajemmassa tai suppeammassa merkityksessä:
Laajimmassa merkityksessä Brysselillä voidaan tarkoittaa Brysselin metropolialuetta, joka käsittää pääkaupunkiseudun ja 103 ympäröivää asuinkuntaa. Alueella on melkein 2,7 miljoonaa asukasta.
Brysselin pääkaupunkiseutu on yksi kolmesta alueesta, jotka muodostavat Belgian liittovaltion (toiset ovatFlanderi jaVallonia). Se käsittää keskeisimmän osan Brysselin metropolialueesta, ja siihen kuuluu 19 kuntaa, joiden yhteenlaskettu asukasluku marraskuussa 2008 oli 1 080 790, eli 6 697 asukasta neliökilometriä kohden.
VarsinainenBrysselin kaupunki, joka on yksi 19 alueen kunnista, on asukasluvultaan noin 144 000 ja pinta-alaltaan 32,61 km².
Brysselin alue on ollut asutettu esihistoriallisista ajoista lähtien. Ensimmäinen huomionarvoinen asutus syntyi vuonna695, kun Gaugerius rakensi Senne-joen rannalle kappelin. Aluetta kutsutaan nykyisinPlace Saint Geryksi. Virallisesti Brysselin perusti vuonna979 Ala-Lotharingian herttua Charles, joka laati kaupungin perustamiskirjan.[8]
Bryssel kehittyi perustamisen jälkeen nopeasti kaupungiksi. Brysselistä tuliBruggen,Gentin jaKölnin välisen kaupan keskus. Senne-joen varrelle muodostui talousreitti idästä länteen. Kaupungin ensimmäiset muurit valmistuivat 1000-luvulla ja suoja vauhditti kaupungin kasvua. Pian sen jälkeen rakennettiin toinen muuri elinkeinojen suojelemiseksi.[8]
1400-luvun lopussa Bryssel menetti väliaikaisesti suosion ja pääkaupungin tittelin, sillä se nousi kapinaan keisariMaximilian I:tä vastaan. Bryssel sai asemansa takaisinKaarle V:n noustua hallitsijaksi 1519–1559.Kalvinistit hallitsivat kaupunkia 1500-luvun puolivälissä, minkä jälkeen hallitsijaksi nousi arkkiherttuaAlbert I (1598–1633). Bryssel kasvoi 50 000 asukkaan kaupungiksi 1500-luvun puoliväliin mennessä.[8]
Vuonna 1695 Ranskan kuninkaanLudvig XIV:n joukot pommittivat Brysseliä, mikä tuhosi Grand Placen ja tuhansia rakennuksia eri puolilla kaupunkia. Brysselin jälleenrakentamisesta vastasivat useat käsityöläiskillat, jotka jättivät historiallisen jäljen rakentamalla kiltataloja. Tästä syntyi myös Grand Placen suljettu suorakaiteinen muoto. 1700-luvulta lähtien Bryssel oli sekä taloudellisen kehityksen, mutta myös miehitysten ja kapinoiden keskus. Ranskalaiset ottivat kaupungin uudelleen haltuun 1746–1748. Brabantin kapina tapahtui 1788–1790 ja Bryssel vallattiin uudelleen Napoleonin aikakaudella. NykyinenBrysselin kaupunki perustettiin kunBelgia itsenäistyi vuonna 1830.[8]
Belgian viimeinen suuri kapina oli vuonna 1830, jolloin se protestoi itsenäistymisen puolesta. KuningasLeopold I nousi Belgian ensimmäiseksi kuninkaaksi 1831. Vuosien 1810–1840 aikana kaupungin muurit purettiin ja korvattiin viisikulmion muotoon rakennetuilla bulevardeilla, jotka hahmottelevat vanhankaupungin alkuperäisiä rajoja. Tänä aikana Brysselin väkiluku kasvoi nopeasti ja vuonna 1846 Brysselissä oli 123 000 asukasta.[8]
Ensimmäisessä maailmansodassa saksalaiset miehittivät kaupungin hyökätessään Ranskaan Belgian kautta. Kaupunki ei kuitenkaan kärsinyt suuria vahinkoja sodan aikana.Toisessa maailmansodassa SaksanLuftwaffenpommikoneet pommittivat Brysseliä 10. toukokuuta 1940 alkaen. Saksan armeijan joukot valtasivat kaupungin 17.–18. toukokuuta 1940 välisenä aikana. Suurimmat sotavahingot kaupunki kärsi kuitenkin vuosina 1944–1945. Liittoutuneet vapauttivat kaupungin saksalaismiehitykseltä 3. syyskuuta 1944.
Bryssel oli osa vuonna 1948 allekirjoitettuaBrysselin sopimusta, mikä johti Länsi-Euroopan puolustusyhteistyön aloittamiseen. Ensimmäiset metrolinjat rakennettiin 1960-luvulla helpottamaan kaupungin ruuhkia. 1970- ja 1980-luvun hallinnolliset uudistukset loivat Brysselin pääkaupunkialueen.[8] EnsimmäinenBrysselin metrolinja avattiin vuonna 1976. Pohjoisen ja eteläisenMidi-rautatieaseman yhdistävä tunneli valmistui vuonna 1952. Ensimmäiset maanalaiset raitiovaunutunnelit valmistuivat vuonna 1969.
Brysselistä on muodostunut vähitellen Euroopan ja etenkin Euroopan unionin hallinnollinen pääkaupunki, vaikka asiasta ei ole koskaan tehty virallista päätöstä. Brysselissä sijaitsee valtaosa Euroopan unionin hallintorakennuksista kymmeninetuhansine virkamiehineen sekäNaton päämaja. Lisäksi Brysselissä on noin 120 kansainvälistä organisaatiota, 159 suurlähetystöä ja yli 2 500 diplomaattia, mikä tekee Brysselistä yhden maailman diplomaattisista keskuksista.
KolmeEuroopan unionin pääinstituutiota,Euroopan komissio,Euroopan unionin neuvosto ja osinEuroopan parlamentti pitävät päämajojansa Brysselissä. Tämän vuoksi Brysselin nimeä käytetään usein myös tarkoittamaan Euroopan unionia samaan tapaan kuinWashingtonilla tarkoitetaan useinYhdysvaltojen liittohallitusta. Bryssel yhdessä Luxemburgin ja Strasbourgin kanssa alkoivat isännöidä instituutioita vuonna 1957. Tärkeimmät EU-rakennukset ovat:
Justus Lipsius, joka on Euroopan unionin neuvoston päärakennus.
Berlaymont, joka on Euroopan komission päärakennus. Lisäksi komissiolla on kymmeniä muita rakennuksia.
Espace Léopold -rakennuskompleksi, jossa Euroopan parlamentti kokoontuu ja jossa sijaitsevat europarlamentaarikkojen työhuoneet.
Nykyään edustajisto on lisääntynyt, Euroopan parlamentin ja komission vallatessa yhdessä 865 000 neliömetriä toimistotilaa kaupungin itäosassa, etenkinEurooppa-korttelissaSchumanin liikenneympyrän lähistöllä. Instituutioiden edustus on aiheuttanut "ghetto-ilmiön" tässä osassa kaupunkia.[9] Kuitenkin edustus on lisännyt Brysselin merkittävyyttä kansainvälisenä keskuksena ja eri alojen Euroopan keskusjärjestöjen asemapaikkana. Euroopan unionin erillisvirastoista kaupungissa toimiiEuroopan GNSS-virasto, Koulutuksen, audiovisuaalialan ja kulttuurin toimeenpanovirasto sekäEuroopan puolustusvirasto.
Bryssel sijaitseeBelgian keskitasangolla. Brysselin pohjoispuolelta alkaaAtlantin rannikolle ulottuva hiekkaisten alankojen ja polderien alue. Eteläpuolelta alkaaArdennien karu ylänköalue. Matkaa Belgian eteläisimpään pisteeseen on noin 180 kilometriä. Bryssel on taloudellinen ja liikenneyhteyksien alue, joka kattaaSchelde-,Sambre- jaMeuse-joen laaksot. Brysseliä ympäröi Senne-joen laakso. Bryssel rajoittuuValloniaan jaFlanderiin. Bryssel sijaitsee noin 15 metriä merenpinnan yläpuolella.[10][11]
Brysselissä vallitsee meri-ilmasto, Atlantilta tulevien ilmamassojen vaikutuksesta. Ilmasto on sateinen, ja 10 vuoden (2006–2016) mittausvälillä sadepäivien määrä on vaihdellut 180–212 välillä vuodessa.[12] Vuodenaikoja on neljä, ja talvisin tuulee eniten. Lumisateet ovat myös mahdollisia, mutteivat tyypillisiä.[13]
Brysselin Grand Placen, kaupungin keskusaukion Suurtorin ympärillä on sekä keskiaikaisia rakennuksia että nykyaikaisia EU:n hallintorakennuksia. Grand Place on kirjattu vuonna 1998Unesconmaailmanperintöluetteloon. Muita rakennuksia ovat:
Brysselissä on yli 40 museota, muun muassa Modernin taiteen museo ja Belgian kuninkaallinen taidemuseo. Taidemuseossa on huomattava kokoelma merkittävien taidemaalarien teoksia, kuten flaamilaisten taidemaalarienBrueghel,Rogier van der Weyden,Robert Campin,Anthony van Dyck jaJacob Jordaens.
Brysselin metropolialueen sijainti kielirajan pohjoispuolella.
Kieliraja jakaa Belgian pohjoiseen,hollantia puhuvaan ja eteläiseenranskaa puhuvaan alueeseen. Brysselin alue on virallisestikaksikielinen. Brysselin alue, joka sijaitsee maantieteellisestienklaavinaFlanderin eteläosassa, oli ennen 1800-lukua hollanninkielinen. Vuosien kuluessa kaupunkiin on kuitenkin asettunut yhä enemmän ranskaa puhuvia virkamiehiä ja liikemiehiä, ja enemmistö asukkaista, 85–90 prosenttia, puhuu nykyisin ranskaa. Myös englantia puhutaan yleisesti, vaikka sillä ei olekaan virallista asemaa.
Kaupungin sisäinen joukkoliikenne perustuu vuonna 1976 avattuunmetroon, jossa on nykyisin neljä linjaa, sekä varsin kattavaan raitiovaunu- ja bussiliikenteeseen. Raitiovaunuliikenne on osittain maanalaista.
Cinquantenaire on EU-alueen vieressä sijaitseva puisto. Puiston laidalla on kolmoiskaari ja Palais du Cinquantenaire, joka rakennettiin Belgian 50-vuotisjuhlan kunniaksi. Siihen liittyy kolme museota, kuninkaallinen taidemuseo, SotamuseoMusee Royal de l'Armee (jossa laaja kokoelma lentokoneita) ja automuseoAutoworld.
Forêt de Soignes on suurempi, osin luonnontilainen metsäalue kaupungin eteläpuolella.
Brysselissä on useita yliopistoja, joista tunnetuimpiin kuuluvat ranskankielinen, vapaamuurareiden perustama ja vieläkin johtamaUniversité libre de Bruxelles (ULB)[14] ja hollanninkielinenVrije Universiteit Brussel (VUB)[15]. Molemmat nimet merkitsevät samaa "Brysselin vapaa yliopisto".
.svg)
.svg)
