Movatterモバイル変換


[0]ホーム

URL:


Siirry sisältöön
Wikipedia
Haku

Bromi

Wikipediasta
SeleeniBromiKrypton
Cl

Br

I  
 
 

Yleistä
NimiBromi
TunnusBr
Järjestysluku35
Luokkaepämetalli
Lohkop
Ryhmä17,halogeeni
Jakso4
Tiheys(25 °C) 3,1028 · 103 kg/m3
Värikaasuna ja nesteenä ruskeanpunainen, kiinteänä metallinhohtoinen
Löytövuosi, löytäjä1826,Antoine-Jérôme Balard
Atomiominaisuudet
Atomipaino (Ar)79,904[1]
Atomisäde, mitattu (laskennallinen)115 (94)pm
Kovalenttisäde114 pm
Van der Waalsin säde185 pm
Orbitaalirakenne[Ar] 3d10 4s2 4p5
Elektronejaelektronikuorilla2, 8, 18, 7
Hapetusluvut+V, +III, +I,-I
Kiderakenneortorombinen
Fysikaaliset ominaisuudet
Olomuotoneste
Sulamispiste265,8 K (−7,3 °C)
Kiehumispiste332,0 K (58,8 °C)
Moolitilavuus19,78 · 10−3 m3/mol
Höyrystymislämpö(Br2) 29,96 kJ/mol
Sulamislämpö(Br2) 10,57 kJ/mol
Höyrynpaine100Pa 220 K:ssa
Muuta
Elektronegatiivisuus2,96 (Paulingin asteikko)
Ominaislämpökapasiteetti0,474 (Br2) kJ/(kg K)
Sähkönjohtavuus1,2×10−9S/m
Lämmönjohtavuus(300 K) 0,122W/(m·K)
CAS-numero7726-95-6
Tiedotnormaalilämpötilassa ja -paineessa

Bromi onalkuaine, jonkakemiallinen merkki onBr (kreik.βρωμος,brómos, löyhkä;lat.bromum),järjestysluku 35 jaCAS-numero 7726-95-6. Bromi onhalogeeni. Huoneenlämmössä bromi on tummanruskea raskas neste, josta lähtee ruskeanpunaisia, limakalvoja voimakkaasti ärsyttäviä ja syövyttäviä höyryjä. Se on myös nesteenä iholle haitallinen.

Bromia ei ole luonnossa vapaanaalkuaineena, vaan ainoastaanyhdisteinä.lähde? Sitä on merivedessä ja maakerrostumissasuoloina,bromideina. Erityisen paljon bromideja onIsraelin jaJordanian rajallaKuolleessameressä, viisi grammaa litrassa. Vapaata bromia voidaan eristää meriveden bromideistakloorin avulla.Israel on maailman suurimpia bromin tuottajia Yhdysvaltojen ohella.

Bromi reagoi miltei kaikkien alkuaineiden ja useimpienorgaanisten yhdisteiden, kutenamiinien,alkeenien,fenolien,aromaattisten vetykarbonaattien,ketonien jahappojen kanssa.

Ominaisuudet

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]

Fysikaaliset ominaisuudet

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]

Bromi on tiheää, tummanpunaista nestettä huoneenlämmössä.

Kemialliset ominaisuudet

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]

Bromi liukenee hyvin veteen. Se muodostaa veden kanssa hydraattikiteen likimain stoikiometrialla Br2·7,9H2O.[2]

Isotoopit

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]

Luonnon bromi on seos kahdestaisotoopista:79Br ja81Br. Näistä hieman yleisempi on79Br 50,54 % osuudelle ja81Br isotooppia on luonnon bromissa 49,46 %.[3]

Bromille tunnetaan ainakin 23 keinotekoistaradioisotooppia, joidenmassaluvut ovat välillä 67–98. Niistä pitkäikäisin on vuonna 1948 löydetty77Br, jonka puoliintumisaika on 57,04 tuntia. Pysyvää isotooppia79Br keveämmät bromin isotoopit hajoavat yleensäβ+-hajoamisellaseleenin isotoopeiksi. Isotooppia81Br raskaammat useimmiten muuttuvatβ--hajoamisellakryptonin isotoopeiksi. Vuonna 1937 löydetty80Br voi hajota näillä molemmilla tavoilla (β 91,7 %, β+ 8,3 %). Alkuaineella on lisäksi ainakin 16ydinisomeeria.[4]

Esiintyminen ja eristys

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]

Bromi esiintyy luonnossa alkali- ja maa-alkalimetallien kanssa suoloina ja yhdessä kloorin kanssa. Bromia voidaan eristää muun muassa merivedestä.

Käyttö

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]

Bromia käytetään pääsiassa väriaine-,lääke- javalokuvausteollisuudessa.Bromideilla ja eräillä muilla bromiyhdisteillä on rauhoittava ja narkoottinen vaikutus. Näistä esimerkkejäbromatsepaami,bromisovaali,fenatsepaami,halotaani jabrallobarbitaali.

Merkittävä bromin käyttökohde ovatpalonestoaineet, joita käytetään televisioissa, tietokoneissa, jopa vaatteissa. Bromia on löydetty äidinmaidostakin, eikä sen vaikutusta elimistöön tunneta vielä. Aiemmin bromia käytettiindibromietaanin valmistukseen. Dibromietaani olibensiinin lisäaine, joka bensiinin palaessa reagoi toisen lisäaineen,tetraetyylilyijyn kanssa siten, ettälyijy haihtui bromidinapakokaasuissa. Lyijytön polttoaine on vähentänyt bromin käyttöä merkittävästi.

Monet bromiyhdisteet tuhoavat Maanotsonikerrosta, ja siksi bromin käyttöä pyritäänkin sopimuksin vähentämään.Hyönteismyrkkynä lämpimissä maissa käytettymetyylibromidi tuhoaa sekin ilmakehää. Sitä käytetäändesinfiointiaineena ja myös muihin tarkoituksiin, joihin ei vielä ole keksitty korvaavaa ainetta.

Väriaineena

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]

RaamatussaHesekielin kirjassa mainitaan Kyproksenpurppura. Sitä saatiin Välimeressä elävästäMurex brandaris -purppurakotilosta. Kotilo sisältää runsaasti bromia.

Purppura on ollut aikoinaan hyvin arvokas väriaine, ja sillä värjättyjä kankaita käyttivät vain hallitsijat, kuten Rooman keisarit ja senaattorit, ja edelleen katolisen kirkon kardinaalien asut ovat purppuranpunaisia, tosin värjätty synteettisellä väriaineella. Synteettisen vastineen sille keksiWilliam Perkin 1856.

Vapaana alkuaineena bromin eristi ensimmäisenäAntoine-Jérôme Balard vuonna 1826.

Merkittäviä esiintymisalueita

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]

Kuvia

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]
  • Bromi-alkuaine, puhtaus 99,8 %, määrä noin 2 g, sinetöitynä boorisilikaattilasiampulliin. Ampulli on sinetöity akryyliseen kuutioon, jonka särmän pituus on 5 cm.
    Bromi-alkuaine, puhtaus 99,8 %, määrä noin 2 g, sinetöitynäboorisilikaattilasiampulliin. Ampulli on sinetöity akryyliseen kuutioon, jonka särmän pituus on 5 cm.

Lähteet

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]
  • F. Albert Cotton, Geoffrey Wilkinson, Carlos A. Murillo, Manfred Bochmann: Advanced Inorganic Chemistry. New York: Wiley-Interscience, 1999. ISBN 0-471-19957-5 (englanniksi)
  • N. N. Greenwood & A. Earnshaw: Chemistry of the Elements. Oxford: Elsevier Ltd, 1997. ISBN 978-0-7506-3365-9 (englanniksi)
  • Helsingin Sanomat 28.11.2006 s. D2

Viitteet

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]
  1. Michael T. Wieser & Tyler B. Coplen: Atomic Weights of the Elements 2009 (IUPAC technical report). Pure and Applied Chemistry, 2011, 83. vsk, nro 2. IUPAC.Artikkelin verkkoversio. Viitattu 16.4.2011. (englanniksi)
  2. Cotton s. 550
  3. Bromine Encyclopædia Britannica Online. Viitattu 17.12.2018. (englanniksi)
  4. Audi, G. et al.: The NUBASE2016 evaluation of nuclear properties. Chinese Physics C, 2017, 41. vsk, nro 3, s. 030001-1-030001-138. IOP Publishing. doi:10.1088/1674-1137/41/3/030001 Artikkelin verkkoversio. (pdf) Viitattu 17.12.2018. (englanniksi) (Arkistoitu – Internet Archive)

Aiheesta muualla

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheestaBromi.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Bromi&oldid=22770201
Luokat:
Piilotetut luokat:

[8]ページ先頭

©2009-2025 Movatter.jp