 | |||
| Henkilötiedot | |||
|---|---|---|---|
| Koko nimi | Robert Frank Bradley | ||
| Syntymäaika | 3. maaliskuuta1958 (ikä 67) | ||
| Syntymäpaikka | Montclaier,NeW Jersey,Yhdysvallat | ||
| Seura | |||
| Seura | avoin | ||
| Tehtävä | päävalmentaja | ||
| Valmennusura | |||
| 1981–1982 |  Ohio Bobcats | ||
| 1983–1984 | Virginia Cavaliers(apuv.) | ||
| 1984–1995 | Princeton Tigers | ||
| 1996 | Yhdysvallat U23(apuv.) | ||
| 1996–1997 | D.C. United(apuv.) | ||
| 1997–2002 | Chicago Fire | ||
| 2002–2005 | MetroStars | ||
| 2005–2006 | Chivas USA | ||
| 2006–2007 | Yhdysvallat U23 | ||
| 2006–2011 |  Yhdysvallat | ||
| 2011–2013 |  Egypti | ||
| 2014–2015 |  Stabæk | ||
| 2015–2016 |  Le Havre | ||
| 2016 |  Swansea City | ||
| 2017–2021 | Los Angeles | ||
| 2022–2023 |  Toronto | ||
| 2023–2024 | Stabæk | ||
Bob Bradley (s.3. maaliskuuta1958Montclair,New Jersey,Yhdysvallat) on yhdysvaltalainenjalkapallovalmentaja.
Bradley on viidenneksi enitenMLS-liigan otteluita voittanut valmentaja (tilanne syyskuussa 2016)[1]. Hänen poikansaMichael on maajoukkuetason jalkapalloilija ja veljensäScott on entinen baseball-pelaaja.
Bradley aloitti valmennusuransa 1981Ohion yliopistojoukkueen päävalmentajana 22-vuotiaana. Hän valmensi myösPrincetonin yliopistojoukkuetta, jonka hän johtiIvy Leaguen mestaruuteen vuosina 1988 ja 1993, sekä toimiBruce Arenan apulaisvalmentajanaVirginian yliopistossa,DC Unitedissa ja Yhdysvaltain olympiajoukkueessa. Vuonna 1998 Bradley palkattiin MLS-joukkueChicago Firen päävalmentajaksi. Joukkue voitti heti ensimmäisellä kaudellaMLS Cupin jaUS Open Cupin, ja Bradley valittiin MLS:n vuoden valmentajaksi. Joukkue voitti US Open Cupin toistamiseen vuonna 2000.
Vuonna 2002 Bradley siirtyi ChicagostaMetroStarsin valmentajaksi. Hän johdatti 2003 joukkueen US Open Cupin loppuotteluun ensimmäistä kertaa seuran historiassa. Hän sai potkut MetroStarsista lokakuussa 2005 aivan kauden lopulla. Kaudella 2006 Bradley toimiChivas USA:n päävalmentajana. Hän luotsasi edellisellä kaudella liigan viimeiseksi sijoittuneen joukkueen pudotuspeleihin, ja hänet valittiin toista kertaa urallaan MLS:n vuoden valmentajaksi.
Joulukuussa 2006 Bradley siirtyiYhdysvaltain maajoukkueen päävalmentajaksi. Seuraavana kesänä joukkue voitti Pohjois-Amerikan-, Keski-Amerikan- ja Karibian-mestaruusturnauksenCONCACAF Gold Cupin häviämättä otteluakaan. Kesäkuussa 2009 Bradleyn valmentama Yhdysvallat eteniMaanosaliittojen cupissa loppuotteluun pudottamalla välierässä hallinneenEuroopan-mestarin jaFIFA-rankingykkösenEspanjan. LoppuottelussaBrasilia oli kuitenkin vahvempi.
Kesällä 2011 Bradleyn luotsaama Yhdysvallat hävisi toista kertaa peräkkäinMeksikolleCONCACAF Gold Cupin loppuottelussa. Heinäkuussa 2011 hän sai potkut Yhdysvaltain maajoukkueen päävalmentajan tehtävistä.[2]
Syyskuun puolivälissä 2011 Bradleystä tuliEgyptin maajoukkueen uusi päävalmentaja.[3] Bradleyn johdolla Egypti ei selvinnyt kertaakaan arvoturnaukseen. Joukkue oli menettänyt mahdollisuutensa selvitäAfrikan mestaruusturnaukseen 2012 jo ennen Bradleyn tuloa päävalmentajaksi. Suuren pettymyksen Bradley koki vuoden 2013 kisojen karsinnoissa, kun Egypti hävisi 1. karsintakierroksellaKeski-Afrikan tasavallalle yhteismaalein 4–3 eikä selvinnyt kisoihin. Bradleyn ura Egyptin maajoukkueen peräsimessä päättyi lopulta marraskuussa 2013, kun Egypti karsiutuiMM-kisoista 2014 hävittyään ratkaisevan karsintaotteluparinGhanalle yhteismaalein 7–3.[4]
Tammikuun alussa 2014 Bradley kirjoitti kaksivuotisen sopimuksenNorjanpääsarjaan nousseenStabækin kanssa.[5] Debyyttikaudellaan Bradley luotsasi entisen Norjan mestariseuran Tippeligaenissa sijalle 9, mikä riitti sarjapaikan säilyttämiseen. Norjan cupissa Stabæk eteni välieriin saakka.[6] Kaudella 2015 Bradley palautti Stabækin takaisin Tippeligaenin kärkitaisteluun.Rosenborg BK dominoi kautta vieden mestaruuden ylivoimaisesti, mutta Stabækin hyvä kausi toi kolmannen sijan vain pisteen erolla kakkoseksi sijoittuneeseenStrømsgodsetiin. Sijoitus oli joukkueen paras kuuteen vuoteen. Norjan cupissa Stabæek putosi toistamiseen välierissä. Marraskuussa 2015 kerrottiin, ettei Bradley jatka sopimustaan seuran kanssa kauden jälkeen.[7]
Pian ilmoituksen jälkeen Bradley allekirjoitti kaksivuotisen sopimuksenLigue 2:ssa pelaavanLe Havren kanssa.[8] Lokakuussa 2016, keskenkauden 2016–2017, hän siirtyi Englannin Valioliigassa pelaavan walesiläisseura Swansea Cityn päävalmentajaksiFrancesco Guidolinin irtisanomisen jälkeen.[9] Bradley ei saanut Swansean peliä kulkemaan juurikaan edeltäjäänsä paremmin, vaan walesilaisseura juuttui Valioliigan putoamiskamppailuun. Joukkue voitti vain kaksi pelaamistaan 11 ottelusta Bradleyn alaisuudessa ja seurajohto erotti hänet joulukuun lopussa 2016, kunWest Ham oli murskannut joukkueen tapaninpäivän kierroksella maalein 4–1.[10]
Heinäkuussa 2017 Bradley palasi valmentamaan kotimaahansa, kun hänestä tuliMLS-liigan uuden täydennysjoukkueLos Angelesin päävalmentaja.[11] Bradley luotsasi seuransa kolmena perättäisenä kautena MLS-liigan pudotuspeleihin. Ainoaksi mestaruudeksi jäi vuoden 2019MLS Supporters’ Shieldin voitto. Bradley jätti seuran marraskuussa 2021 juuri ennen kuin varmistui, että Los Angeles jäi ensimmäistä kertaa neljään vuoteen pudotuspelien ulkopuolelle.[12]
Kaudeksi 2022 Bradley siirtyiToronton organisaatioon päävalmentajaksi ja urheilutoimenjohtajaksi.[13] Bradley johdatti seuran Kanadan mestariksi 2020. Mestaruusturnaus pelattiin koronapandemian vuoksi vasta kesällä 2022.[14] Kuukautta myöhemmin Toronto hävisi vuoden 2022 mestaruusturnauksen finaalissaVancouverille.[15] Toronto erotti Bradleyn kesäkuussa 2023 heikkojen tulosten vuoksi.[16]
Syyskuussa 2023 Bradley palasi norjalaisenStabækin päävalmentajaksi pelastamaan seuraa putoamiselta.[17] Bradley ei onnistunut tavoitteessaan, vaan Stabæk putosi kauden jälkeen liigasta. Bradley jatkoi kuitenkin putoamisesta huolimatta seuran päävalmentajana.[18] Hän ei onnistunut luotsaamaan seuraa Norjan 1. divisioonassa kärkisijoille, vaan joukkue vajosi keskikastiin. Bradley ja seura purkivat sopimuksensa syyskuussa 2024, kun Stabæk oli sijalla 7.[19]
| Edeltäjä: Tor Ole Skullerud | Norjan vuoden valmentaja 2015 | Seuraaja: Lars Arne Nilsen |
| Edeltäjä: Hans Westerhof | Chivas USA:n päävalmentaja 2006 | Seuraaja: Preki |
| Edeltäjä: Bruce Arena | Yhdysvaltain maajoukkueen päävalmentaja 2006–2011 | Seuraaja: Jürgen Klinsmann |
| Edeltäjä: Hassan Shehata | Egyptin maajoukkueen päävalmentaja 9/2011–11/2013 | Seuraaja: Shawky Garib |
| Edeltäjä: Petter Belsvik Lars Bohinen | Stabækin päävalmentaja 2014–2015 9/2023–9/2024 | Seuraaja: Billy McKinlay Bjørn Helge Riise |
| Edeltäjä: Thierry Goudet | Le Havren päävalmentaja 11/2015–10/2016 | Seuraaja: Oswald Tanchot |
| Edeltäjä: Francesco Guidolin | Swansea Cityn päävalmentaja 10–12/2016 | Seuraaja: Paul Clement |
Auktoriteettitunnisteet: Henkilöt |
|---|