Biosidivalmisteet (Biosidit) ovat aineita ja seoksia, joilla tuhotaan, torjutaan tai tehdä haitattomaksi haitallisia eliöitä, millä tahansa muulla tavalla kuin ainoastaan fysikaalisesti tai mekaanisesti[1]. Biosidivalmisteita käytetään ihmisten, eläinten, materiaalien tai esineiden suojaamiseen haitallisilta eliöiltä. Biosidivalmisteita ovat mm.hyönteismyrkyt, jyrsijämyrkyt,bakterisidit jafungisidit. Suomessa saa myydä ja käyttää vain sellaisia biosidivalmisteita, jotka täyttävät biosidiasetuksen vaatimukset[2].
Koska biosidivalmisteet on tarkoitettu tappamaan eliöitä, niihin liittyy monenlaisia terveys- ja ympäristöriskejä. Osa valmisteista on väärin käytettyinä erittäin haitallisia ihmisten terveydelle ja ympäristölle, minkä takia on tärkeää noudattaa valmisteiden käyttöohjeita. Käyttämättömät valmisteet ja pakkaukset tulee hävittää vaarallisena jätteenä, ellei valmisteessa toisin mainita.
Valmisteiden käytöstä voi aiheutua suurta haittaa ympäristölle. Orgaanisia tinayhdisteitä, kutentributyylitinaa (C12H28Sn) käytettiinantifouling- eli kiinnittymisenestovalmisteissa estämään kasvillisuuden ja pieneliöiden kiinnittymistäveneiden jalaivojen pohjaan vuoteen 2003 asti, jolloin sen käyttö kiellettiin laivoissa. Veneissä orgaanisten tinayhdisteiden käyttö kiellettiin jo vuonna 1991. Tributyylitinalla on osoitettu olevan pitkäaikaisia haittavaikutuksia mertenekosysteemeihin, ja edelleen jäämiä voidaan havaita mertensedimenteistä etenkin satamien ja telakoiden läheisyydestä. Myös nykyisin antifoulingvalmisteissa käytettävällä kuparilla on selkeitä haittavaikutuksia ympäristössä. On havaittu, että satamissa merieliöstön kuolleisuus on korkeampaa ja lisääntyminen heikompaa kuin satamien ulkopuolella[3]. Merkittävimmäksi tekijäksi on epäilty antifoulingvalmisteiden sisältämää kuparia ja sinkkiä.
Biosidivalmisteita ovat muun muassa ihon, pintojen ja juomavedendesinfiointiaineet, tuholaistorjunta-aineet, kuten jyrsijämyrkyt ja hyönteismyrkyt ja puunsuoja-aineet, sekä veneenpohjamaalit. Biosidivalmisteet jaetaan neljään pääryhmään: 1. desinfiointiaineet, 2. säilytysaineet, 3. tuholaistorjunta-aineet ja 4. muut biosidivalmisteet[2]. Lisäksi biosidivalmisteet jaetaan tarkemman käyttötarkoituksensa mukaan 22 valmisteryhmään:[4] kasvinsuojeluaineet, lääkevalmisteet,kosmetiikka ja elintarvikkeet tai niiden lisäaineet eivät ole biosidivalmisteita.
Pääryhmä 1:Desinfiointiaineet
Pääryhmä 2:Säilytysaineet
Pääryhmä 3:Tuholaistorjunta
Pääryhmä 4:Muut biosidivalmisteet
Biosidivalmisteiden vaatimuksista ja hyväksymismenettelyistä säädetäänbiosidiasetuksella . Asetuksen tavoitteena on parantaa biosidivalmistemarkkinoiden toimintaa EU:ssa ja varmistaa ihmisten terveyden ja ympäristön suojelu. Suomessa biosidiasetusta täydentävät säädökset sisältyvät kemikaalilainsäädäntöön.Kemikaalilaissa on säädetty joidenkin biosidivalmisteryhmien kansallisesta lupamenettelystä biosidiasetuksen siirtymäaikana, määrätietojen keräämisestä, tuholaistorjunnan ammattipätevyyden osoittamisesta sekä kemikaalitietojen toimittamisesta. Suomessa toimivaltaisenaviranomaisena biosidiasetuksen toimeenpanotehtävissä toimiiTurvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes).
Biosidivalmisteissa voi käyttää vainhyväksyttyjä tehoaineita tai tehoaineita, jotka ovat mukana EU:n riskinarviointiohjelmassa[5]. Tehoaineet hyväksytään EU-tasolla ja lupa on voimassa yleensä 10 vuotta, jonka jälkeen tehoaineelle on haettava uutta lupaa. Tehoainetta ei hyväksytä, jos se luokitellaansyöpää aiheuttavaksi, sukusolujen perimää vaurioittavaksi tai lisääntymiselle vaaralliseksi aineeksi[5]. Myöskään kemikaaleja, jotkahäiritsevät hormonitoimintaa tai sellaisia aineita, joihin liittyy ympäristöriskejä, ei voida hyväksyä.
Tehoaine voidaan kuitenkin hyväksyä vaikka edellä mainitut kriteerit täyttyisivätkin, mikäli tehoaine on välttämätön ihmisten terveydelle, eläinten terveydelle tai ympäristölle aiheutuvan vakavan vaaran estämiseksi tai hallitsemiseksi[5]. Esimerkiksi jyrsijämyrkyissä käytettävätantikoagulantit on luokiteltu lisääntymiselle vaarallisiksi aineiksi. Koska tehoaineille ei ole tarjolla korvaavia aineita ja jyrsijöiden torjunta on katsottu yhteiskunnan kannalta tärkeäksi, on tehoaineet poikkeuksellisesti hyväksytty. Lisääntymisvaaralliseksi luokiteltuja valmisteita ei kuitenkaan ole hyväksytty kuluttajakäyttöön[5].