 | |
 | |
Bikalutamidi | |
| Systemaattinen (IUPAC) nimi | |
| N-[4-syano-3-(trifluorimetyyli)fenyyli]-3-(4-fluorifenyyli)sulfonyyli-2-hydroksi-2-metyylipropanamidi | |
| Tunnisteet | |
| CAS-numero | 90357-06-5 |
| ATC-koodi | L02BB03 |
| PubChem CID | 2375 |
| DrugBank | DB00983 |
| Kemialliset tiedot | |
| Kaava | C18H14N2F4O4S |
| Moolimassa | 430,382 |
| SMILES | Etsi tietokannasta:eMolecules,PubChem |
| Fysikaaliset tiedot | |
| Sulamispiste | 191–193 °C[1] |
| Farmakokineettiset tiedot | |
| Hyötyosuus | ? |
| Proteiinisitoutuminen | 95 %[2] |
| Metabolia | Hepaattinen |
| Puoliintumisaika | n. 6 vrk |
| Ekskreetio | ? |
| Terapeuttiset näkökohdat | |
| Raskauskategoria | ? |
| Reseptiluokitus | |
| Antotapa | Oraalinen |
Bikalutamidi (C18H14SN2O4F4) onorgaaninen yhdiste. Yhdistettä käytetään lääketieteessäeturauhassyövän hoidossa. Bikalutamidi kuuluuWHO:n ylläpitämälle listalle tärkeimmistä lääkeaineista[3].
Bikalutamidin vaikutusmekanismi perustuu siihen, että se onandrogeenireseptorien toiminnan estäjä. Tällöinandrogeenihormonien, erityisestitestosteronin vaikutukset syöpäsoluissa eivät ilmene. Bikalutamidi onoptisesti aktiivinen yhdiste, ja ainoastaan (R)-enantiomeerilla on lääkeaineena aktiivisuutta. (S)-enantiomeeri metaboloituu nopeasti ja on inaktiivinen. Bikalutamidia käytetään erityisesti etäpesäkkeitä muodostavan eturauhassyövän hoidossa. Sitä käytetään yhdessä leikkaushoidon, kastroinnin jagonadoliberiinihormonin agonistin kanssa. Bikalutamidi sitoutuu androgeenireseptoreihin noin kaksi kertaa niin tehokkaasti kuin vanhemmat lääkeaineetflutamidi janilutamidi.[2][4][5][6]
Tyypillisin bikalutamidin aiheuttama haittavaikutus on kuumat aallot, joita ilmenee noin puolella potilaista. Lisäksi mahdollisia haittavaikutuksia ovat gynekomastia eli rintojen suurentuminen, allergiset oireet, erektiohäiriöt ja alentunut seksuaalinen halukkuus. Ruuansulatuskanavan oireet ovat harvinaisia, mutta mahdollisia.[2][6]
Bikalutamidin valmistuksen ensimmäisessä vaiheessametyylimetakrylaatin kaksoissidos hapetetaan epoksidiksivetyperoksidin avulla. Seuraavassa vaiheessa p-fluoritiofenoli reagoi tämän tuotteen kanssa, jolloin epoksidirengas aukeaa. Sitä seuraa esterin hydrolyysi, ja muodostunut karboksyylihappo reagoi 4-syano-3-trifluorimetyylianiliinin kanssa muodostaen amidintionyylikloridin läsnä ollessa. Viimeisessä vaiheessa tuotteen tioeetteriryhmä hapetetaan sulfoniryhmäksim-klooriperbentsoehapon avulla.[4]