Bhagavad Gītā (devanagari: भगवद्गीता, usein lyhyemmin "Gita") on 400–100 eaa. syntynythindulaisuuden pyhä kirjoitus, joka on osa laajempaa tekstikokonaisuuttaMahabharataa (Aranyakaparva. 25–42). Teoksen nimi tarkoittaa "Herran laulua". Bhagavad GītāssaKrishna, joka hindulaisuuden valtasuuntauksissa katsotaanVishnunavataraksi, ilmoittaa olevansa Jumala ja kuvailee omaa jumaluuttaan sekä olemassa olevan suhdetta itseensä.
Kahdeksantoistakappaleinen kirja koostuu seitsemästäsadasta säkeestä. Kappaleiden nimet ovat seuraavat:
Arjuna-viṣāda-yogaḥ – Arjunan murheen jooga
Sāṅkhya-yogaḥ – Analyyttinen jooga
Karma-yogaḥ – Toiminnan jooga
Jñāna-karma-sannyāsa-yogaḥ – Tiedon, toiminnan ja luopumisen jooga
Sannyāsa-yogaḥ – Luopumisen jooga
Dhyāna-yogaḥ – Meditaation jooga
Jñāna-vijñāna-yogaḥ – Tiedon ja oivalluksen jooga
Tāraka-brahma-yogaḥ – Korkeimman saavuttamisen jooga
Rāja-vidyā-rāja-guhya-yogaḥ Korkeimman tiedon ja salaisuuden jooga
Vibhūti-yogaḥ – Jumalaisten mahtien jooga
Viśva-rūpa-darśana-yogaḥ – Kosmisen muodon näyn jooga
Bhakti-yogaḥ – Antaumuksen jooga
Kṣetra-kṣetrajña-yogaḥ – Toimintakentän ja sen tuntijan jooga
Guṇa-traya-vibhāga-yogaḥ – Kolmen laadun ilmentymän jooga
Puruṣottama-yogaḥ – Korkeimman henkilön jooga
Daivāsura-sampad-vibhāga-yogaḥ – Jumalaisten ja demonisten ominaisuuksien jooga
Śraddhā-traya-vibhāga-yogaḥ – Kolmenlaisen uskon tutkimisen jooga
Mokṣa-sannyāsa-yogaḥ – Vapautuksen ja luopumisen jooga
Patsas joka esittää Bhagavad Gitan erästä kohtausta.
Näistä kuuden ensimmäisen sanotaan käsittelevän karmaa eli toimintaa, kuuden keskimmäisen bhaktia eli antaumusta, ja kuuden viimeisen jnanaa eli tietoa.
Eräs yleisesti tunnetuimmista Bhagavad Gitan kohdista on fyysikkoRobert Oppenheimerin lainaus 11:nnen luvun säkeestä 32. Tarinan mukaan Oppenheimer olisi sanonut atomipommin räjäytyksen yhteydessä englanniksi "Now, I am become Death, the destroyer of worlds".[1] Oppenheimerin lause voitaisiin kääntää suomeksi esimerkiksi muotoon "Nyt olen kuolema, maailmojen tuhoaja". Vuoden 1983 suomennoksessa vastaava kohta kuuluu: "Minä olen aika, maailmojen suuri tuhoaja, ja Minä olen tullut tänne tuhotakseni kaikki ihmiset", ja sen konteksti onKrishnan puhe prinssiArjunalle ennen suurta taistelua, missä prinssiä koetetaan vakuuttaa siitä, että vaikka hän kieltäytyisi taistelemasta säästääkseen sotilaitaan, ajan myötä kaikki heistä lopulta kuolisivat kuitenkin. Myös englanninkielisiä käännöksiä on erilaisia ja lauseen voi ymmärtää eri tavalla käännöksestä riippuen.
Bhagavad-Gîtâ, laulu jumaluudesta tahi oppi jumalallisesta olemuksesta. (Saksankielelle kääntänyt Franz Hartmann. Saksankielestä suomentanut Martti Humu. Omatunto) Helsinki: Teosofinen kirjakauppa, 1905.
Bhagavadgītā: Herran laulu. (Sanskritin kielestä suomentanut Marja-Leena Teivonen) Helsinki: Gaudeamus, 1975. ISBN 951-662-125-2
Bhaktivedanta, A. C.: Bhagavad-gītā kuten se on. ((Bhagavad-gītā As It Is, 1972) Mukana alkuperäinen sanskrit-teksti. Englanninkielestä kääntänyt Eerika Olausson) Avesta: Bhaktivedanta Book Trust, 1983. ISBN 91-85580-37-6
Bhagavad-Gîtâ: Laulu jumaluudesta, tahi, oppi jumalallisesta olemuksesta. ((Näköispainos vuodelta 1905. Julkaisijat: Blavatsky-looshi, Ruusu-Ristin kirjallisuusseura ja Biokustannus) Helsinki: Biokustannus, 1991. ISBN 952-90-2604-8
Bhagavad-gita aum. (Kansinimeke: Herran laulu: Bhagavad-Gita aum.) Suomentanut Matti Heikkilä. Helsinki: M. Heikkilä, 1992. ISBN 952-9667-00-0
Bhaktivedanta, A. C.: Bhagavad-gītā kuten se on. ((Bhagavad-gītā as it is, 1968.) Mukana alkuperäinen sanskrit-teksti) Stockholm: Bhaktivedanta Book Trust, 2004. ISBN 91-7149-487-1
Bhagavadgītā. (Sanskritin kielestä suomentanut Mari Jyväsjärvi Stuart) Helsinki: Basam Books, 2008. ISBN 978-952-5534-91-7
Bhagavad-Gita. Jumalainen laulu. Suomentanut Taavi Kassila. Helsinki: Like, 2011. ISBN 978-952-01-0626-3
