Bernardo Bellotto (hän käytti myös setänsä taiteilijanimeäCanaletto;30. tammikuuta1720Venetsia –17. lokakuuta1780Varsova) oliitalialainen (venetsialainen)taidemaalari, joka tunnetaan tarkoista kaupunkinäkymäteoksistaan (veduta).[1][2]
Bellotto polveutui taidemaalariperheestä ja opiskeli setänsäCanaletton alaisuudessa. Vuonna 1744 hän lähti matkalleFirenzeen,Vareseen,Torinoon jaVeronaan, jossa hän loi ensimmäiset itsenäiset kaupunkinäkymänsä. Vuonna 1746 Bellotto otti haltuunsa Englantiin lähteneen setänsä venetsialaisen työpajan, mutta jo vuonna 1747 hänet kutsuttiinDresdeniin, jossa hän toimiFredrik August I:n hovimaalarina vuodesta 1748 ja Dresdenin akatemian perspektiivin opettajana 1764–1766, lukuun ottamatta oleskeluaWienissä vuosina 1759–1760 jaMünchenissä 1761. Bellotton viimeinen luova kausiVarsovassaStanislaus II Poniatowskin hovimaalarina (vuodesta 1770) ajoittuu vuosiin 1766–1780.[1][2]
Bellotto "pikkutarkoilla" kuvilla on jo historiallisena dokumenttina suuri arvo. Hän huolehti erityisesti oikeasta perspektiivistä käyttämälläcamera obscura -menetelmää. Setänsä teoksiin verrattuna Bellotton teoksissa on voimakkaampia varjoja ja ne ovat sävyiltään ja väreiltään tummempia. Hän maalasi Dresdenin (17),Pirnan (14) jaKönigsteinin (3) vedutoja kolmessa sarjassa ja niistä etsauksia. Wienissä hän teki 17 vedutaa, Münchenissä 3 ja Varsovassa 26. Lisäksi hän teki lukuisia italialaisia näkymiä, kuvitteellisia kaupunkinäkymiä ja kaksi muotokuvaa.[1][2]
Bellotton tarkkoja ja yksityiskohtaisia näkymiä Puolan pääkaupungista käytettiin toisen maailmansodan jälkeen kaupungin historiallisten osien restaurointiin.[2]
Dresden Elben oikealta rannalta katsottuna
Varsova kuninkaanlinnan terassilta katsottuna
Wien, katsottuna Belvedereeltä
|
---|
Kansainväliset | |
---|
Kansalliset | |
---|
Tieteilijät | |
---|
Taiteenala | |
---|
Henkilöt | |
---|
Muut | |
---|