Feringan tutkimuskohteena ovat olleet erityisesti kontrolloidut akselin ympäri pyörivät molekyylit, niin kutsutut nanomoottorit. Ensimmäiset tällaiset molekyylit Feringa ryhmineen syntetisoi vuonna 1999 ja molekyylin pyöriminen perustui aromaattisten ja alifaattisten kaksoissidosten valon ja lämmön aikaansaamiin isomeroitumisiin. Sittemmin Feringa ryhmineen on julkaissut molekyylimoottoreita, jotka toimivat kultapinnalla ja molekyylejä, joiden pyörimisen saa aikaan kemiallinen reaktio.[2] Feringa toimii professorinaGroningenin yliopistossa ja hänen tutkimusryhmänsä tutkimuskohteita ovat muun muassa molekulaarinen nanotiede, asymmetrinen katalyysi, biokatalyysi ja biohybridisysteemit[3].