| Bernard Feringa | |
|---|---|
 | |
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 1951 Barger-Compascuum |
| Koulutus ja ura | |
| Väitöstyön ohjaaja | Hans Wijnberg |
| Tutkimusalue | Molekulaarinen nanoteknologia ja orgaaninen kemia |
| Palkinnot |  Nobelin kemianpalkinto (2016) |
| Aiheesta muualla | |
| www.benferinga.com | |
| Infobox OK | |
Bernard L. Feringa (s.1951Barger-Compascuum) on alankomaalainenorgaaninen kemisti. Feringa on tutkinut erityisestisupramolekulaarista kemiaa jananotekniikkaa. Hänelle myönnettiinNobelin kemianpalkinto vuonna 2016 yhdessäJean-Pierre Sauvagen jaFraser Stoddartin kanssa molekyylimoottorien synteesistä ja suunnittelusta.[1]
Feringan tutkimuskohteena ovat olleet erityisesti kontrolloidut akselin ympäri pyörivät molekyylit, niin kutsutut nanomoottorit. Ensimmäiset tällaiset molekyylit Feringa ryhmineen syntetisoi vuonna 1999 ja molekyylin pyöriminen perustui aromaattisten ja alifaattisten kaksoissidosten valon ja lämmön aikaansaamiin isomeroitumisiin. Sittemmin Feringa ryhmineen on julkaissut molekyylimoottoreita, jotka toimivat kultapinnalla ja molekyylejä, joiden pyörimisen saa aikaan kemiallinen reaktio.[2] Feringa toimii professorinaGroningenin yliopistossa ja hänen tutkimusryhmänsä tutkimuskohteita ovat muun muassa molekulaarinen nanotiede, asymmetrinen katalyysi, biokatalyysi ja biohybridisysteemit[3].
Hän on ollutAcademia Europæan jäsen vuodesta 2010.[4]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheestaBernard FeringaWikimedia Commonsissa| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
| Tieteilijät | |
| Henkilöt | |
| Muut | |
