Viininviljelyllä on tuhansien vuosien historia Bekaanlaaksossa. Välimeren kauppaa hallinneetfoinikialaiset valmistivat ja veivät viiniä ulkomaille jo noin 3 000 vuotta eaa. Laaksossa olevassaBaalbekin kaupungissa onroomalaisten rakentama viininjumalaBacchuksen temppeli. Laaksosta on löydetty myösUmaijadien dynastian aikaisia viiniruukkuja. Viinintuotanto alkoi taantua kunottomaanit alkoivat hallita aluetta 1300-luvulla. Taantuma jatkui ainaensimmäiseen maailmansotaan saakka. Tuona aikana vain joillakin luostareilla oli lupa valmistaa viiniä, ja monet paikalliset punaisetrypälelajikkeet katosivat. Valkoisia lajikkeita, kuten Abaidy ja Merwah, on taas onnistuttu elvyttämään.[2]
Ilmasto on Bekaanlaaksossa suotuisa viininviljelylle. Se sijaitsee noin 1 000 metrin korkeudella meren pinnasta. Aurinko paistaa keskimäärin 250 päivää vuodessa, ja vuotuinen sademäärä vaihtelee 600 ja 1 000 millilitran välillä. Laakson ilmasto on kuiva, kuuma ja tuulinen. Kesäkuukausina yölämpötila laskee 10-15 asteeseen, mikä kompensoi päivän paahdetta samalla muodostaen rypäleisiin aromikkuutta. Lisäksi laaksoa ympäröivät vuoristot suojaavat viljelyksiä myrskytuhoilta. Sadonkorjuu ajoittuu syys- ja lokakuulle.[2]
↑Kerkko Hakulinen ja Sirkka Paikkala: Pariisista Papukaijannokkaan, s. 30. (Suomenkieliset ulkomaiden paikannimet ja niiden vieraskieliset vastineet) Helsinki: Kotimaisten kielten keskus, 2013. ISBN 978-952-5446-80-7 suomi
↑abBehm, Outi: Mieluummin viiniä kuin sotaa. Viinilehti, 2/2012, s. 29-30.