Barentsinmeren kaakkoinen osa VenäjänNenetsian rannikon ja Novaja Zemljan eteläosan välillä on nimeltäänPetšoranmeri. Etelässä Barentsinmereen aukeaaVienanmeri, joka on Pohjoisen jäämeren lahti (ajattelutavassa maailmanmeri jaetaan viiteen osaan), mutta jota ei lueta osaksi Barentsinmerta. Barentsinmeren ja Vienanmeren raja kulkeeKaninin niemimaan kärjestäKuolan niemimaanSvjatyi Nos -niemeen.[1]
Sekä Venäjän että Norjan puolella on runsaastimaaöljy- ja -kaasuvaroja. Öljyä alettiin alueelta etsiä 1970-luvulla. Ensimmäinen tuotantoon päässyt kenttä oli norjalainenSnøhvit. Vuonna 1988 Venäjän puolelta löytynytŠtokmanin kaasukenttä on yksi maailman suurimpia. Sen hyödyntämistä on kuitenkin lykättyliuskekiveen varastoituneeseen maakaasuun pohjautuvan tuotannon muutettua maailmanmarkkinoita. Toukokuussa 2012Statoil- jaRosneft-yhtiöt sopivat yhteisestä toiminnasta öljyn poraamiseksi Barentsinmerellä jaOhotanmerellä, niin että tuotanto olisi käynnissä vuodesta 2016 alkaen.[3] Samaan aikaan Norja tarjosi kolmea suurta Barentsinmeren tuotantoaluetta öljy-yhtiöiden väliseen tarjouskilpailuun, jonka tulos on määrä julkistaa alkuvuonna 2015.[4]
↑abLimits of Oceans and Seas (pdf) (Barentsinmeren ja Vienanmeren rajat on määritelty teoksen sivuilla 7–8) 1953 (3. painos). International Hydrografic Organization, via awi.de. Viitattu 13.7.2015. (englanniksi)
